Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Viikko koulussa pääkuva

Viikin norssissa opetetaan oppilaiden lisäksi tulevia opettajia

Yltin tunti Viikin norssissa
Terhi Kaleva seuraa harjoittelijoiden pitämää yltin tuntia. Testissä veden olomuodot. Yltin tunti Viikin norssissa Kuva: Jenni Honkanen alakoulu

Viikin norssin nelosluokan opettaja Terhi Kaleva ei ole opettaja ainoastaan nelosluokkalaisille. Kalevan työhön kuuluu myös tulevien opettajien ohjaaminen.

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa opettajan työnkuva poikkeaa hieman perinteisestä. Opettajaksi opiskelevat yliopisto-opiskelijat suorittavat harjoittelujaksonsa Norssissa, mikä tekee koulun opettajista myös opiskelijoiden ohjaajia.

Kuutisen viikkoa kestäviä arjoittelujaksoja on lukuvuoden aikana neljä. Erityisesti näinä viikkoina hulinaa riittää ja aika on kortilla. Tästä elävänä esimerkkinä palautekeskustelu, jonka Terhi Kaleva aloittelee harjoittelijoiden kanssa ruokalassa lounaan lomassa.

Raskasta, mutta palkitsevaa

Kalevan mielestä on rikkaus saada työskennellä sekä lasten että aikuisten kanssa. Tulevien opettajien ohjaajana myös oma ammattitaito tulee väistämättä pidettyä ajan tasalla.

- Ohjaaminen ei ole ainoastaan oman asiantuntijuuden jakamista vaan opiskelijoilta saa myös todella paljon, kertoo Kaleva.

Kalevan tie opettajaksi ei ollut sattumaa. Hänen kiinnostuksensa opettamiseen heräsi omien koulukokemusten kautta jo ala-asteella. Kaleva kertoo kopioineensa kalvoja lähes läpi oman ala-asteaikansa ajatelleen, ettei tämä voi mennä näin. Jo lukiossa hän määrätietoisesti valitsi aineita, joista oli apua luokanopettajan pääsykokeissa.

Opettajan työpöytä
Kalevan työpöytä sijaitsee luokan perällä. Opettajan työpöytä Kuva: Jenni Honkanen alakoulu

Kalevan voi sanoa olevansa sanojensa takana. Kalvoista ei ole tietoakaan, kun päivä aloitetaan äidinkielentunnilla ja pulpetit työnnetään luokan perälle. Pääsen mukaan erilaisiin vuorovaikutusharjoituksiin, joista siirrytään verbien harjoitteluun draaman avulla.

Tärkein viesti, jonka Kaleva haluaisi opettajaopiskelijoiden kantavan mukanaan harjoittelustaan, on oppilaan kuunteleminen.

Oppilaita ilahdutetaan pienillä teoilla

Kalevan mainitsema oppilaan kuunteleminen tuli ilmi myös päivän päätteeksi tehdyssä yllätystestissä. Kysyimme opettajilta ja harjoittelijoilta, milloin he viimeksi saivat oppilaan ilahtumaan ja miten.

Viikin norssin opettajat ja harjoittelijat ilahduttavat oppilaita pienillä teoilla: huomioimalla ja kehumalla taitojen kehittymistä, tervehtimällä oppilaan omalla kotikielellä, kuuntelemalla oppilaiden vitsejä välitunnilla (ja nauramalla niille,) sekä ottamalla selvää oppilaita kiinnostavista asioista silloinkin, kun eivät osaa vastata heti.

Viikko koulussa

  • JOPO-luokka - näe minut!

    Jopoluokalla opiskellaan asiat toisella tavalla

    Karjaan yhteiskoulun Jopo-luokalla tehdään ruokaa ja taidetta, jeesataan kaveria ja käydään työharjoittelussa. Jopo ei ole erityisopetuksen luokka, vaan työpainotteinen tapa suorittaa peruskoulu loppuun.

  • Tehtiin eikä meinattu

    Käden taidot pääsivät kunniaan köksässä ja kuviksessa.

    Torstaina Tampereen kristillisen koulun aamu alkoi kunnon säpinällä, kun kasiluokkalaiset pääsivät näyttämään kädentaitojaan ysiluokkalaisilla vahvistetussa valinnaisaineryhmässään - kuka kotitaloudessa, kuka kuvataiteessa. Tänään tehdään... Siitä se lähti kumpikin tunti käyntiin.

  • Älä kysy: "Miten meni koulussa tänään?"

    Koulussa tapahtuu päivässä enemmän kuin aikuisilla viikossa

    Ei siihen voi vastata. Koulussa tapahtuu päivässä enemmän kuin aikuisilla viikossa. Päivän aikana sattuu lukemattomia iloisia ja ei niin iloisia asioita. Oletko valmis kuuntelemaan ne kaikki?

  • Aja kondomiajokortti! Nykyajan seksivalistus käy suoraan asiaan

    Kondomia pääsee pukemaan – dildon päälle.

    Seksivalistus ei taida monelle olla se paras koulumuisto. Yksi kertoo, kuinka männävuosina opettaja oli yhtä jäykkä kuin kurkku, jonka päälle puki kondomia. Toinen taas muistaa, miten turhankin kekseliäs opettaja laittoi alastoman miehen ja naisen kuvat eri kalvoille – sitten hän liikutti kalvoja edestakaisin piirtoheittimellä. Nyt on toisin. Voi vaikkapa ajaa kondomiajokortin.

  • Oppilaita ja opettajia on aina - muu muuttuu

    Yhteenveto viikon vierailusta Karjaan yhteiskoulussa

    Käytävillä haisee meikki ja hiki. Kosteat ulkovaatteet höyryävät, pipot pysyvät tiukasti päässä. Ilmassa lentee v-sana jos toinenkin ja välillä pitää vähän läppästä kaveria päähän. Ihan vaan hellyydellä, kun sanoja ei löydy.

  • Oppilaat ovat fiksuuntuneet

    Koulu muuttuu kovaa vauhtia

    Jos joku väittää, että koulussa ei mikään ole muuttunut sitten 1960-luvun, niin se joku on väärässä. Kaikki on muuttunut.

  • Onko mikään muuttunut koulussa?

    Onko koulu yhtään muuttunut sitten 1970-luvun?

    Viikko koulussa meni nopeasti. On tilinteon aika. Katso kuvat ja vertaa, onko opinahjoissa mikään muuttunut sitten omien kouluaikojesi.

  • Metsäkylän koulun oppilaskunnan hallitus – sopuisaa ja demokraattista kokoustamista

    Metsäkylän kyläkoulun oppilailla asiat ovat hyvin.

    Metsäkylän koulun terve ilmapiiri ja hyvä henki tulevat vastaan kaikista yhteyksistä. Parhaiten ne huomaa oppilaista, joista säteilee iloisuus, aktiivisuus ja hyvä olo. Oppilaskunnan hallituksen sopuisuus ja demokraattinen henki voisi olla esimerkkinä monelle muullekin hallitukselle. Erimielisyydet keskustellaan rakentavasti pois ja kaikki näkökulmat huomioidaan.

  • Hyvän luokkahengen takana yhteinen huumori

    Viikin norssin 4 b luokassa on hyvä luokkameininki.

    Oppilaiden kysymykset, huumori ja hyvä luokkameininki yllättävät kerta toisensa jälkeen. Tämän päivän koulussa opetellaan tärkeiden tietojen lisäksi muodostamaan omia mielipiteitä, perustelemaan niitä ja toimimaan yhdessä ryhmän jäsenenä. Näitä taitoja on harjoiteltu Viikin norssin 4 b luokassa.

  • Arjen valopilkut

    Viikko koulussa summaus viimeisenä päivänä Lappeenrannassa.

    Kesämäenrinteen koulu Lappeenrannassa tarjosi viikon löytöretkeilijälle iloisia yllätyksiä tavan takaa. Oli kutkuttavaa olla mukana arjen pyörityksessä ja yrittää arvata mitä todellisia tarinoita kaiken nähdyn ja kuullun takaa pilkisti. Kuin biologian vitriinin pöllöt, pällistelin silmät pyöreinä ja yritin tulkita lappujen, kylttien, kuvien, ilmoitusten, ohjeiden ja julisteiden merkityksiä.