Hyppää pääsisältöön

Kahden ajan pluralismit

Ovelasta inspiroitumisesta ja fiksusta äärimmäisten asioiden yhteensovittamisesta syntyy hyvä ECM-levy. Carlo Gesualdo on isossa kuvassa säveltäjä, jonka merkitystä pohtiessa rationaalisuus unohtuu helposti. Aikalaisemme Brett Dean ja Erkki-Sven Tüür ovat muovanneet renessanssitekijän perinnöstä sillanrakennusta ja saaneet laadukasta virolaismuusikoiden työtä kaiken koristeeksi.

Gesualdo-teemaisen ECM-levyjulkaisun kansikuva.
Gesualdo-teemaisen ECM-levyjulkaisun kansikuva. carlo gesualdo
Yhteyttä ei tarvitse vääntää väkisin. Gesualdon madrigaalien kromaattinen taipumus on sellaista myrkkypulveria, että miehen äänenkuljetusrikoksista olisi saanut myöhempien vuosisatojen tuomioistuimissa todellisen tapauksen. Valtaapitävä voima vei musiikkikäytännön loitommalle hänen Gesualdon tavaramerkistä.

Yleensä ajatellaan, että vasta nykymusiikki elää äärimmäisen pluralistista vaihetta. Teoksiaan ympäri maailmaa ja paljon esitettäväksi saanut Tüür on esimerkki säveltäjästä, joka tiedostaa, kuinka olisi voinut valita oman persoonatyylinsä toisin. Tätä toista polkua on kuultavissa niin ikään osana Gesualdo-levvä.

Tüürin pohjimmainen eetos paljastuu teoksessa Psalmody, jossa hän rikkoo esimerkiksi djembe-rummun käytöllä yksioikoista käsitystä siitä, mitä moni pitää ainoana barokkia edeltäneenä musiikkina. Taitava rytmiikkapeli kilvoittelee tiedostetusti minimalismin amerikkalaisen valtavirran kanssa. Merkitysten kirjo sekoittuu entisestään, kun hän ilmentää omaa rockmuusikon taustaansa – siis aivan persoonatyylin kulmakivenä – eksoottisesti kilahtelevan sähköpianon soinneilla. Tüür on punninnut tarkkaan, että nimenomaan instrumentaatio on rock-puolen käyttökelpoisin kädenojennus klassiselle perinteelle. Tämä filosofinen arvokkuus on niin ehtaa ECM-levy-yhtiötä kuin olla ja voi.

Varsinainen silta levyllä on Brett Deanin tribuutti Carlo, jossa 1600-luvun alun madrigaali heitetään äänisumuun. Detaljitaso on täynnä monimutkaisia rytmejä. Inspiroituminen kantaa pitkälle. Tallinnalaisten kireän vakavamielinen jousisointi on huolellisuuden suhteen erinomaista. Ajatukseltaan näin kirkkaita levyjä pitäisi julkaista enemmän.

"Gesualdo". Carlo Gesualdo: Moro lasso; O crux benedicta, Brett Dean: Carlo, Erkki-Sven Tüür: L'ombra della croce; Psalmody. - Tallinnan kamariorkesteri ja Viron filharmoninen kamarikuoro/Tõnu Kaljuste. (ECM 2452)

Kuuntele Uudet levyt 13.11.2015, toimittajana Tatu Tamminen.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.