Hyppää pääsisältöön

Onko Panu Rajalan Finlandia-ehdokaskirja plagiaatti?

Panu Rajala ja I.K.Inha
Kirjailija Panu Rajala ja I.K.Inha Panu Rajala ja I.K.Inha Kuva: Veikko Somerpuro ja Daniel Nyblin / Yle Annukka Palmén-Väisänen i.k.inha

Panu Rajalan kirjoittamassa Intoilija-romaanissa on noin 100 sivua kuta kuinkin sanasta sanaan I.K. Inhalta kopioitua tekstiä. Otteet Rajala on poiminut muun muassa I.K. Inhan teoksista Suomen maisemia ja Hellas ja helleenit, Karjalan laulumailta ja Mikko Kylliäisen toimittamasta teoksesta I.K. Inhan Muistelmia pyöräretkeltäni.
Romaanin lopussa Rajala mainitsee lähdeteoksia, mutta ei erottele millään tavalla romaanissa, mitkä ovat suoria lainauksia.

Kiinnostuimme ottamaan asiasta selvää Anneli Kajannon meille lähettämän blogin perusteella.
Anneli Kajannon blogi: Annelin kirjoissa

Näin Panu Rajala selitti Aamun kirjassa ratkaisuaan:

– Toimin näin, koska siinä, minä itse - Inha on kertojana ja ajattelin, että hän on ylittämätön kertoja, enkä halunnut luoda tekstiä uusiksi. Merkitsin lähdeteokset romaanin loppuun, kuten usein romaaneissa on nykyään tapana ja tässä lähdeluettelo on vähän tavallista pidempikin.

– Kieltämättä houkuttauduin ja jäin kiinni näihin Inhan omiin matkakertomuksiin pidempään kuin ensin ajattelin ja vaikka kustannustoimittajanikin yritti vähän toppuutella niiden määrää.

Rajala luonnehtii kirjaa moniääniseksi teokseksi, jossa on kymmenkunta muutakin kertojaa Inhan lisäksi, mm. säveltäjä Jean Sibelius ja kirjailija Aino Kallas.

Teoksessa on Rajalan mukaan paitsi dokumentti- ja elämäkertaromaanin, mutta myös kollaasiteoksen piirteitä.

– Olen kuvitellut aukkoja ja tilkkeitä, joita Inha ei koskaan itse kertonut. Tärkeintä oli saada teos toimimaan dokumentteineen päivineen, enkä koskaan kovin kauas erkane todellisesta elämästä, Rajala kertoo.

Tässä poimittuina kaksi otetta Panu Rajalan teoksesta ja I.K. Inhan teoksesta.

Panu Rajala: Intoilija I.K. Inha: Hellas ja helleenit
s. 259-260 s. 62
Ensimmäinen vaikutelmani Ateenasta: enemmän itämaalainen kuin eurooppalainen kaupunki. Asemalla ei minkäänlaista järjestystä. Tuskin oli juna pysähtynyt ja tuskin olimme saaneet vaunujemme oven auki ennen kuin jo monta kymmentä repaleista miestä ja poikaa hyökkäsi kimppuumme ja väkisin tahtoi repiä matkalaukut käsistämme. Joka puolelta huusivat hotellien asiamiehet, tunkeutuen kiinni rinnuksiimme ja kiittäen omaa majataloaan.

Muuan dragomaani, joka sitten vei meidät väärään hotelliin, toimitti minut yhdessä erään saksalaisen kirjeenvaihtajan kera suuriin issikkavaunuihin, ja niin jätimme rautatielle meluavan joukon edelleen huutamaan ja elämää pitämään. Kuski sivalsi hevosia piiskalla selkään, ja täyttä laukkaa lähdettiin matkaan. Toisten edellä ajavien vaunujen kanssa syntyi hurja kilpa-ajo: kuskit ruoskivat hevosiaan, huusivat, rinnan laukkasivat molemmat vaunuparit, ikään kuin olisi ajettu aavaa pustaa eikä Ateenan kapeita katuja. Vaunut nakkelivat kuoppapaikoissa ja katujen risteyksissä puolesta toiseen niin kovaa, että luulimme joka hetki lentävämme kapineinemme päivinemme katuojaan. Ohitsemme vilisivät talot, puodit, valaistut akkunat, katulyhdyt, emme ennättäneet muuta huomata kuin että kaikkialla oli paljon väkeä ja vilkas liike. Pyssynlaukaukset, joita kuului tavan takaa, pitivät mielessä, mitä kaikki tämä kuhina merkitsi.

Eräässä kadunristeyksessä kuulimme hurjaa vihellystä sadoista kimakoista pilleistä, ja sivulle vilkaistessamme näimme pikimältään pölyn keskeltä pitkän saaton ihmisiä lähestyvän, Kreikan lippu etunenässä, laulaen ja meluten. Saaton etupäässä kirmasi satoja paljasjalkaisia, repaleisia, mustanaamaisia, vielä mustempitukkaisia katupoikia, ja nämä säestivät laulua vihellyksillään. Tuossa näyssä oli jotain sotaista, kiihkoista, villiä, joka teki syvän vaikutuksen.
Ensimmäinen vaikutelmani Atheenasta oli, että se on enemmän itämaalainen, kuin eurooppalainen kaupunki. Asemahuone on perin yksinkertainen, järjestystä ei pidetä minkäänlaista. Tuskin oli juna pysähtynyt ja tuskin olimme saaneet vaunumme oven auki, ennen kuin jo monta kymmentä repaleista miestä ja poikaa hyökkäsi kimppuumme ja väkisin tahtoi repiä matkalaukut käsistämme. Joka puolelta huusivat hotellien asiamiehet, tunkeutuen ääreemme ja kiittäen omaa majataloaan. Muuan dragomaani, joka sitten vei meidät väärään hotelliin, toimitti minut yhdessä erään saksalaisen kirjeenvaihtajan kera suuriin issikanvaunuihin, ja niin jätimme rautatielle meluavan joukon edelleen huutamaan ja elämää pitämään.

Kuski sivalsi hevosia piiskallaan selkään, ja täyttä laukkaa lähdettiin matkaan. Toisten edellä ajavain vaunujen kanssa syntyi hurja kilpa-ajo; kuskit ruoskivat hevosiaan, huusivat, rinnan laukkasivat molemmat vaunuparit, ikään kuin olisi ajettu aavaa pusztaa, eikä Atheenan kapeita katuja. Vaunut nakkelivat kuoppapaikoissa ja katujen risteyksissä puolesta toiseen niin kovaa, että luulimme joka hetki lentävämme kapineinemme päivinemme katuojaan. ohitsemme vilisivät talot, puodit, valaistut akkunat, katulyhdyt, emme ennättäneet muuta huomata, kuin että kaikkialla oli paljon väkeä ja vilkas liike. Pyssynlaukaukset, joita kuului tavan takaa, pitivät mielessä, mitä kaikki tämä kuhina merkitsi. Eräässä kadunristeyksessä kuulimme hurjaa vihellystä sadoista kimakoista pilleistä ja sivulle vilkaistessamme näimme pikimältään pölyn keskeltä pitkän saaton ihmisiä lähestyvän, Kreikan lippu etunenässä, laulaen ja meluten. Saaton etupäässä kirmasi satoja paljasjalkaisia, repaleisia, mustanaamaisia, vielä mustempitukkaisia katupoikia, ja nämä säestivät laulua vihellyksillään. Tuossa näyssä oli jotain sotaista, kiihkoista, villiä, joka teki syvän vaikutuksen.
Panu Rajala s. 281 I.K. Inha s. 182
Ympärillämme oli nyt joka puolella punatakkisia italialaisia. Mieliala heidän keskuudessaan näytti olevan jotenkin kiihtynyt, luultavasti he olivat saaneet juoda. Äkkiä syntyi mellakka. Italialainen karkaa toisen italialaisen kimppuun, kreikkalainen menee erottamaan, hyökätään hänen päällensä, yksi mies mukeltaa mereen, italialainen upseeri syöksyy palauttamaan järjestystä, saa pyssyn perästä niin kovan iskun sydänalaansa että koukistuu siihen paikkaan, lyöjä otetaan kiinni, huudetaan ammuttavaksi, riuhtaisee itsensä irti, asettuu itse muuria vasten, huutaa uhmaten: ampukaa! Tämä kaikki tapahtui yhdessä tuokiossa, yhtä nopeaan kuin nyt olen sen kertonut. Mereen pudonnut italialainen nousi ylös vettä valuen kuin koira, vihaisena ja valmiina tappelua jatkamaan. Ympärillämme oli nyt joka puolella punatakkisia italialaisia. Mieliala heidän kesken näytti olevan jotenkin kiihtynyt, luultavasti olivat he saaneet juoda. Tuossa äkkiä syntyi mellakka. Italialainen karkaa toisen italialaisen kimppuun, kreikkalainen menee erottamaan, hyökätään hänen päällensä, yksi mies mukeltaa mereen, italialainen upseeri syöksyy järjestystä palauttamaan, saa pyssyn perästä niin kovan iskun sydänalaan, että koukistuu siihen paikkaan, lyöjä otetaan kiinni, huudetaan ammuttavaksi, riuhtaisee itsensä irti, asettuu itse muuria vastaan, huutaa uhmaten: ampukaa! Tämä kaikki tapahtui yhdessä tuokiossa, yhtä nopeaan kuin nyt olen sen kertonut. Mereen pudonnut italialainen nousi ylös vettä valuen kuin koira, mutta vihaisena ja valmiina tappelua jatkamaan.

Lisää aiheesta:
Yle Kulttuuri artikkeli: Kaikki kunnia I.K. Inhalle
Yle Uutiset: Rajalan Finlandia-ehdokkaassa sivutolkulla I. K. Inhalta kopioitua tekstiä
Yle Radio1: Kultakuume to 12.11.2015 klo 15.05

Aamun kirja: Panu Rajala: Intoilija

Kultakuume 12.11.2015: Onko Panu Rajalan Finlandia-ehdokas Intoilija Rajalaa vai Inhaa?

Kultakuume 16.11.2015: Kultakuumeessa pohditaan missä kirjallisuudessa kulkee faktan ja fiktion raja.

Yle Kulttuuri: Finlandia-palkintoehdokkaat 2015 Puttosen ja Nowakin esittelyssä - Sattumia ja sanataidetta
Yle Kulttuuri: Finlandia-ehdokkaat ovat kriitikoiden ylistämiä
Yle Kulttuuri: Ketkä saavat Finlandia-ehdokkuuden? Puttonen ja Nowak veikkaavat
Suomen valokuvataiteen museo julkaisi juhlavuoden kunniaksi I.K. Inhan Helsinki -kuvia vapaaseen käyttöön
Yle Kulttuuri: Panu Rajala kohauttaa jälleen!

Yle Elävä arkisto: I. K. Inha — kansallisvalokuvaaja

Artikkelia muutettu 1.12. sen alun osalta. Suoria lainauksia Inhan kirjoista nyt n. 100 sivua.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuolematon Jeanne Moreau on Teemalauantain tähti

    Pitkä ilta Jeanne Moreaun (1928–2017) seurassa.

    Teemalauantai 20.1.2018 on suurenmoisen ranskalaisnäyttelijän muistoilta. Jeanne Moreau (1928–2017) olisi täyttänyt 90 vuotta 23.1. Teemaillassa nähdään elokuvat Hissillä mestauslavalle ja Kuolematon tarina sekä dokumentti Moreausta vuodelta 2007.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 ulkomaiseen avaruusromu-tarjontaan.

    Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, kuvaili Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään äänien, musiikin ja tekniikan maailmaa, ja tehdään katsaus menneen vuoden ulkomaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen näkemys siitä, millaista monitahoista musiikkia maailmalla jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman alkukevään 2018 elokuvat

    Elokuvia viitenä päivänä viikossa

    Teema esittää keväällä 2018 elokuvia viitenä päivänä viikossa. Teeman elokuvafestivaalin ajankohta on 20.–24.3.