Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Viikko koulussa pääkuva

Opetuksen vallankumous tulee

Opettaja ohjaa matematiikan tunnilla
Opettaja kiertää luokassa neuvomassa - yksilöllisesti Opettaja ohjaa matematiikan tunnilla Kuva: Yle/Tiina Jensen yksilöllinen oppiminen

Muhiiko kouluissa opetuksen vallankumous? Uskaltaako opettaja vihdoin luovuttaa vastuun oppimisesta oppilaalle itselleen? Näin toivoo yksilöllisen oppimismallin isä, Pekka Peura. Karjaan yhteiskoulussa Peuran mallia on toteutettu muutaman vuoden ajan.

Karjaan yhteiskoulu

Paikkakunta: Karjaa
Kouluaste: Yläkoulu (ja lukio)
Opettajia: 32
Oppilaita: 265 (+ 135 lukiossa)
Luokka, jolla vierailen: 8C

- Toinen matematiikan opettaja, Hanna toi tämän idean mukanaan kouluun ja sai meidät muutkin innostumaan siitä, kertoo 8Cn matikan ope Johanna Lindblad.

- Annan oppilaille tehtäväksi 3 kirjan kappaletta. Jokainen etenee omaan tahtiinsa ja myös tarkastaa tehtävät itsenäisesti. Kokeiden sijaan tiedot testataan itsearvioinnin avulla. Tarvittaessa jatketaan harjoituksia.

Tyttö piirtää harpilla ympyrää
Geometriaa yksilöllisesti Tyttö piirtää harpilla ympyrää Kuva: Yle/Tiina Jensen geometria
Poika laskee kolmioita
Kolmioiden laskentaa itsenäisesti Poika laskee kolmioita Kuva: Yle/Tiina Jensen pojan vihko
Tyttö laskee yhtälöitä
Yhtälöitä omaan tahtiin Tyttö laskee yhtälöitä Kuva: Yle/Tiina Jensen yhtälöt

Peuran mukaan opettajavetoisessa opetuksessa turhautuvat kaikki. Yhdelle tahti on liian hidas, toiselle liian nopea. Ei opettaja voi päättää mikä on riittävän pitkä aika asian omaksumiseen. Ja kun uusi tieto rakennetaan jo opitun päälle, yhden asian oppimatta jääminen saattaa loppupeleissä kaataa koko korttitalon.

Jokainen oppii, mutta omaan tahtiin.

Tutulta kuulostaa, näin juuri taisi käydä minulle. Kaikki alkoi siitä, että en oppinut piirtämään kakkosta. Mutta annettiinko minulle riittävästi aikaa harjoitella...hmmm...

Peuran mukaan luokan ryhmäkoko ei ole esteenä oppimismallin toteuttamiselle. Vastuu opiskelusta on siirretty oppijalle itselleen. Opettaja kiertää luokassa neuvomassa apua tarvitsevia. Apua voi pyytää myös vierustoverilta, joka on ongelmatehtävän jo ratkaissut. Tai sitten lasketaan yhdessä!

Luokassa on rauhallinen tunnelma, kaikki keskittyvät omaan tekemiseensä. Yksi oppilasta laskee yhtälöitä kuulokkeet päässä ja tsekkaa välillä puhelintaan. Homma etenee silti.

Tyttö tarkistaa itsenäisesti tehtäviään
Tehtävät tarkistetaan itse Tyttö tarkistaa itsenäisesti tehtäviään Kuva: Yle/Tiina Jensen tarkistuspiste
Tytöt laskevat matematiikkaa yhdessä
Tytöt laskevat yhdessä Tytöt laskevat matematiikkaa yhdessä Kuva: Yle/Tiina Jensen Karjaa,matematiikka,oppilaat,itsenäinen työskentely
Kaverilta voi pyytää apua
Kaverilta voi pyytää apua Kaverilta voi pyytää apua Kuva: Yle/Tiina Jensen yksilöllinen opetus

- Kirja käydään loppuun noin suurinpiirtein, paineita ei ole. OPSia tietenkin seurataan, Johanna selittää. Oppilaat tietävät kyllä itse milloin asia on ymmärretty ja voi siirtyä seuraavaan tehtävään.

Tyttöryhmän pöydässä keskustellaan vilkkaasti. Tietoa jaetaan ja sitä omaksutaan, rennosti, omalla tyylillä. AHAA - no nyt mä tajusin!

Se tunne, se tunne, kun yhtäkkiä tajuaa mistä on kyse - ihan lottovoittaja fiilis....Muistatteko?

Seuraan Karjaan yhteiskoulun kuluvaa viikkoa osoitteessa yle.fi/viikkokoulussa. Löydät meidät myös somesta: #viikkokoulussa

Kommentit

Viikko koulussa

  • JOPO-luokka - näe minut!

    Jopoluokalla opiskellaan asiat toisella tavalla

    Karjaan yhteiskoulun Jopo-luokalla tehdään ruokaa ja taidetta, jeesataan kaveria ja käydään työharjoittelussa. Jopo ei ole erityisopetuksen luokka, vaan työpainotteinen tapa suorittaa peruskoulu loppuun.

  • Tehtiin eikä meinattu

    Käden taidot pääsivät kunniaan köksässä ja kuviksessa.

    Torstaina Tampereen kristillisen koulun aamu alkoi kunnon säpinällä, kun kasiluokkalaiset pääsivät näyttämään kädentaitojaan ysiluokkalaisilla vahvistetussa valinnaisaineryhmässään - kuka kotitaloudessa, kuka kuvataiteessa. Tänään tehdään... Siitä se lähti kumpikin tunti käyntiin.

  • Älä kysy: "Miten meni koulussa tänään?"

    Koulussa tapahtuu päivässä enemmän kuin aikuisilla viikossa

    Ei siihen voi vastata. Koulussa tapahtuu päivässä enemmän kuin aikuisilla viikossa. Päivän aikana sattuu lukemattomia iloisia ja ei niin iloisia asioita. Oletko valmis kuuntelemaan ne kaikki?

  • Aja kondomiajokortti! Nykyajan seksivalistus käy suoraan asiaan

    Kondomia pääsee pukemaan – dildon päälle.

    Seksivalistus ei taida monelle olla se paras koulumuisto. Yksi kertoo, kuinka männävuosina opettaja oli yhtä jäykkä kuin kurkku, jonka päälle puki kondomia. Toinen taas muistaa, miten turhankin kekseliäs opettaja laittoi alastoman miehen ja naisen kuvat eri kalvoille – sitten hän liikutti kalvoja edestakaisin piirtoheittimellä. Nyt on toisin. Voi vaikkapa ajaa kondomiajokortin.

  • Oppilaita ja opettajia on aina - muu muuttuu

    Yhteenveto viikon vierailusta Karjaan yhteiskoulussa

    Käytävillä haisee meikki ja hiki. Kosteat ulkovaatteet höyryävät, pipot pysyvät tiukasti päässä. Ilmassa lentee v-sana jos toinenkin ja välillä pitää vähän läppästä kaveria päähän. Ihan vaan hellyydellä, kun sanoja ei löydy.

  • Oppilaat ovat fiksuuntuneet

    Koulu muuttuu kovaa vauhtia

    Jos joku väittää, että koulussa ei mikään ole muuttunut sitten 1960-luvun, niin se joku on väärässä. Kaikki on muuttunut.

  • Onko mikään muuttunut koulussa?

    Onko koulu yhtään muuttunut sitten 1970-luvun?

    Viikko koulussa meni nopeasti. On tilinteon aika. Katso kuvat ja vertaa, onko opinahjoissa mikään muuttunut sitten omien kouluaikojesi.

  • Metsäkylän koulun oppilaskunnan hallitus – sopuisaa ja demokraattista kokoustamista

    Metsäkylän kyläkoulun oppilailla asiat ovat hyvin.

    Metsäkylän koulun terve ilmapiiri ja hyvä henki tulevat vastaan kaikista yhteyksistä. Parhaiten ne huomaa oppilaista, joista säteilee iloisuus, aktiivisuus ja hyvä olo. Oppilaskunnan hallituksen sopuisuus ja demokraattinen henki voisi olla esimerkkinä monelle muullekin hallitukselle. Erimielisyydet keskustellaan rakentavasti pois ja kaikki näkökulmat huomioidaan.

  • Hyvän luokkahengen takana yhteinen huumori

    Viikin norssin 4 b luokassa on hyvä luokkameininki.

    Oppilaiden kysymykset, huumori ja hyvä luokkameininki yllättävät kerta toisensa jälkeen. Tämän päivän koulussa opetellaan tärkeiden tietojen lisäksi muodostamaan omia mielipiteitä, perustelemaan niitä ja toimimaan yhdessä ryhmän jäsenenä. Näitä taitoja on harjoiteltu Viikin norssin 4 b luokassa.

  • Arjen valopilkut

    Viikko koulussa summaus viimeisenä päivänä Lappeenrannassa.

    Kesämäenrinteen koulu Lappeenrannassa tarjosi viikon löytöretkeilijälle iloisia yllätyksiä tavan takaa. Oli kutkuttavaa olla mukana arjen pyörityksessä ja yrittää arvata mitä todellisia tarinoita kaiken nähdyn ja kuullun takaa pilkisti. Kuin biologian vitriinin pöllöt, pällistelin silmät pyöreinä ja yritin tulkita lappujen, kylttien, kuvien, ilmoitusten, ohjeiden ja julisteiden merkityksiä.