Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Lauri Kilpiön puheenvuoro

Säveltäjä Lauri Kilpiö.
Säveltäjä Lauri Kilpiö. Kuva: Yle/Laila Kangas lauri kilpiö

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 11.11.2015 vuorossa oli säveltäjä Lauri Kilpiö.

Poliittisuuden ei tulisi olla nykytaidemusiikissa tabu

Käyn mielelläni taidemusiikkikonserteissa. Niissä on mahdollista keskittyä häiriöttömästi musiikin kuunteluun, yleensä akustisesti hyvissä olosuhteissa. Viihdyn erityisen hyvin ns. nykymusiikkikonserteissa. Kuulen niissä usein kiinnostavaa oman aikamme musiikkia, useimmiten erinomaisina ja paneutuneina esityksinä.

Nykymusiikkikonserteissa on vain yksi vika: turhan harvat ihmiset löytävät niihin tiensä. Uusi taidemusiikki ylipäätään on nykykulttuurissa varsin marginaaliseksi jäänyt taiteen alue. Monet ihmiset eivät edes tiedä sen olemassaolosta, ja vielä useammille sen merkitys lienee jokseenkin yhdentekevä. Tärkeä syy tähän on se, ettei uuteen taidemusiikkiin kulttuurissamme oikeastaan törmää, ellei sen pariin osaa erityisesti etsiytyä. Nykytaidemusiikkia ei opeteta kouluissa, mutta se ei ole myöskään mitenkään osa aikamme elämän normaalia äänimaisemaa.

Marginaalisuus ei sinänsä ole taiteessa suinkaan rikos, mutta siihen liittyy riskejä ja ongelmia. Meidän säveltäjien tulisi siksi tehdä tilanteelle jotain. Meidän tulisi pyrkiä saattamaan laajemmin työtämme ihmisten tietoon. Meidän tulisi vallata takaisin menettämiämme asemia kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Esitän tähän seuraavaksi muutamia keinoja.

Lauri Kilpiö pitää säveltäjän puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalossa 11.11.2015.
Lauri Kilpiö pitää säveltäjän puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalossa 11.11.2015. Lauri Kilpiö pitää säveltäjän puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalossa 11.11.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas lauri kilpiö

Konserttisalin ei suinkaan tarvitse olla nykymusiikin ainoa esitysfoorumi. Nykymusiikkia voi viedä paikkoihin ja ympäristöihin, joissa sitä ei ole totuttu kuulemaan. Me säveltäjät voisimme myös useammin tehdä esimerkiksi elokuvamusiikkia, teatterimusiikkia, pelimusiikkia, lastenmusiikkia ja mainosmusiikkia. Näin ihmiset saisivat eri yhteyksissä tilaisuuden tutustua äänimaisemiimme.

Meidän tulisi rohkeammin rakentaa taiteidenvälisiä projekteja. Esimerkiksi videotaide ja uusi taidemusiikki lienevät molemmat marginaalialueita, mutta nämä taiteenalat yhdistävä teos voi saavuttaa jo kahden taiteenalan yleisöt.

Lopuksi totean, että poliittisuuden ei tulisi olla nykytaidemusiikissa tabu. Poliittinen taide on tosin välillä ollut huonoa, mutta mikä estää meitä tekemästä sitä hyvin. Jos sinä, säveltäjä, vastustat tai kannatat voimakkaasti vaikkapa Sipilän hallituksen leikkauslistoja, mikset tekisi sävellystä, jossa otat tähän kysymykseen kantaa.

Lauri Kilpiö

#sibelius150 #ajassasoi

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua