Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Lauri Kilpiön puheenvuoro

Säveltäjä Lauri Kilpiö.
Säveltäjä Lauri Kilpiö. Kuva: Yle/Laila Kangas lauri kilpiö

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 11.11.2015 vuorossa oli säveltäjä Lauri Kilpiö.

Poliittisuuden ei tulisi olla nykytaidemusiikissa tabu

Käyn mielelläni taidemusiikkikonserteissa. Niissä on mahdollista keskittyä häiriöttömästi musiikin kuunteluun, yleensä akustisesti hyvissä olosuhteissa. Viihdyn erityisen hyvin ns. nykymusiikkikonserteissa. Kuulen niissä usein kiinnostavaa oman aikamme musiikkia, useimmiten erinomaisina ja paneutuneina esityksinä.

Nykymusiikkikonserteissa on vain yksi vika: turhan harvat ihmiset löytävät niihin tiensä. Uusi taidemusiikki ylipäätään on nykykulttuurissa varsin marginaaliseksi jäänyt taiteen alue. Monet ihmiset eivät edes tiedä sen olemassaolosta, ja vielä useammille sen merkitys lienee jokseenkin yhdentekevä. Tärkeä syy tähän on se, ettei uuteen taidemusiikkiin kulttuurissamme oikeastaan törmää, ellei sen pariin osaa erityisesti etsiytyä. Nykytaidemusiikkia ei opeteta kouluissa, mutta se ei ole myöskään mitenkään osa aikamme elämän normaalia äänimaisemaa.

Marginaalisuus ei sinänsä ole taiteessa suinkaan rikos, mutta siihen liittyy riskejä ja ongelmia. Meidän säveltäjien tulisi siksi tehdä tilanteelle jotain. Meidän tulisi pyrkiä saattamaan laajemmin työtämme ihmisten tietoon. Meidän tulisi vallata takaisin menettämiämme asemia kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Esitän tähän seuraavaksi muutamia keinoja.

Lauri Kilpiö pitää säveltäjän puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalossa 11.11.2015.
Lauri Kilpiö pitää säveltäjän puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalossa 11.11.2015. Lauri Kilpiö pitää säveltäjän puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalossa 11.11.2015. Kuva: Yle/Laila Kangas lauri kilpiö

Konserttisalin ei suinkaan tarvitse olla nykymusiikin ainoa esitysfoorumi. Nykymusiikkia voi viedä paikkoihin ja ympäristöihin, joissa sitä ei ole totuttu kuulemaan. Me säveltäjät voisimme myös useammin tehdä esimerkiksi elokuvamusiikkia, teatterimusiikkia, pelimusiikkia, lastenmusiikkia ja mainosmusiikkia. Näin ihmiset saisivat eri yhteyksissä tilaisuuden tutustua äänimaisemiimme.

Meidän tulisi rohkeammin rakentaa taiteidenvälisiä projekteja. Esimerkiksi videotaide ja uusi taidemusiikki lienevät molemmat marginaalialueita, mutta nämä taiteenalat yhdistävä teos voi saavuttaa jo kahden taiteenalan yleisöt.

Lopuksi totean, että poliittisuuden ei tulisi olla nykytaidemusiikissa tabu. Poliittinen taide on tosin välillä ollut huonoa, mutta mikä estää meitä tekemästä sitä hyvin. Jos sinä, säveltäjä, vastustat tai kannatat voimakkaasti vaikkapa Sipilän hallituksen leikkauslistoja, mikset tekisi sävellystä, jossa otat tähän kysymykseen kantaa.

Lauri Kilpiö

#sibelius150 #ajassasoi

  • Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Belgialaisen säveltäjä-sellisti-kapellimestari Jean-Paul Dessyn (s. 1963) tuore julkaisu vakuuttaa. Äänitteen keskiössä on viime vuonna valmistunut Sielunmessuja-teos.

  • Senfterin kamarimusiikkiteoksissa riittää vielä pöyhittävää

    Senfterin kamarimusiikkiteoksissa riittää vielä pöyhittävää

    Säveltäjä Johanna Senfterin (1879–1961) musiikkia on kuultu äänitteillä harvakseltaan. Senfter jakoi sävellysopettajansa Max Regerin tavoin harmonisen ja sävellysteknisen tekotavan, joka oli luonteeltaan varsin toisenlainen kuin samoihin aikoihin nousuaan tekevän Wienin toisen koulukunnan musiikillinen ajattelu.

  • Peacocke sulauttaa tyylejä luontevasti

    Peacocke sulauttaa tyylejä luontevasti

    Uusiseelantilainen säveltäjä Gemma Peacocke on omintakeinen tekijä, joka on luonut erilaisista tyylillisistä elementeistä luontevan synteesin. Lopputulos ei ole crossoveria tai edes jälki-crossoveria, vaan aito erilaisten tyylillisten elementtien sulautuminen.

  • Samuelssonin ristiriidaton sointimaailma

    Samuelssonin ristiriidaton sointimaailma

    Marie Samuelssonin (s. 1956) musiikkia sisältävä uusi julkaisu keskittyy säveltäjän orkesterimusiikkiin kahden orkesterin ja kapellimestarin voimin. Eri lähteistä koostetun kokonaisuuden vanhin teos Airborne Lines and rumbles löytyy reilun kymmenen vuoden takaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua