Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Väinö Auer Tulimaan opissa

Väinö Auer
Väinö Auer Kuva: Museovirasto/Yle väinö auer

Väinö Auer (1895-1981) oli maantieteilijä ja geologi, joka
johti retkikuntia ja tutki soita Argentiinan Tulimaassa ja Patagoniassa. Auerin päiväkirjoista käy ilmi, että hyvin vaikeata oli välillä ollut, kertoo Väinö Auerista pro gradu –työn Helsingin yliopistossa tehnyt Ville Virtanen

Retkikunnan kartat olivat alkeellisia.

- Väinö Auer lähti vuonna 1928 Tulimaahan ensimmäisen kerran 33-vuotiaana jo ansioituneena suotutkijana. Tutkimusmatkan valmistelut tehtiin Saksassa, josta Tulimaahan lähdettiin valtamerilaivalla, ensin kohti Rio de Janeiroa. Riosta matka jatkui Buenos Airesiin. Buenos Airesissa suoritettiin vielä viimeiset valmistelut ja siirryttiin Argentiinan rannikkoa pitkin laivalla Chileen Punta Arenasin kaupunkiin, sanoo Virtanen.

- Punta Arenasin kaupungista Auerin retkikunnan ensimmäinen pitkä matka suoritettiin ratsain Tulimaan sisäosissa ja matka kesti useamman viikon. Retkikunnan käytettävissä olevat kartat olivat alkeellisia ja suomalaiset tekivätkin niihin täydennyksiä. Matkaa tehtiin myös laivalla ja Väinö Auer nimesikin yhden löytämänsä vuonon Finlandia-vuonoksi. Auerin retkikunnan matkaa seurattiin Suomen lehdistössä tiiviisti ja myöhemmin Auerin julkaisema matkapäiväkirjoihin perustuva kirja Tulimaata tutkimassa (Otava 1929) sai kriitikoilta erittäin hyvän vastaanoton.

Väinö Auer
Väinö Auer Kuva: Museovirasto/Yle väinö auer

- Retkikunnan matka yritettiin tietenkin ajoittaa eteläisen pallonpuoliskon kesäkuukausiin, mutta Tulimaan ilmasto on hyvin arvaamaton. Koska rannikolla kohtaavat Tyynivaltameri ja Atlantti synnyttävät kovia myrskyjä. Auerin päiväkirjojastakin käy ilmi, että hyvin vaikeata on ollut säätilojen kanssa, toteaa Ville Virtanen.

Olosuhteet synnyttivät jännitteitä myös retkikunnan jäsenten välille.

- Päiväkirjoista löytyy myös kiinnostava pohdinta säähän liittyen. Auer pohtii miksi ihmiskunta käyttää aikaansa henkimaailman asioihin, vaikka edes vedenpitäviä vaatteita ei ole keksitty! Auerin julkaisemien matkakirjojen perusteella luonnonvoimat olivat ongelmien aiheuttajista suurin, mutta päiväkirjojen perusteella ankarat olosuhteet synnyttivät jännitteitä myös retkikunnan jäsenten välille.

- Varsinaista suotutkimusta Väinö Auerin retkikunta teki soilla suokairalla eli putkella, joka työnnetään syvälle suohon ja näin suosta saadaan profiilikuva sen eri kerroksista. Suomeen tutkimusretkikunta toi huomattavan määrään suonäytteitä, kasveja ja kivinäytteitä, sekä pienen etnologisen aineiston, joka käsitti Tulimaan intiaanien esineistöä, sanoo Virtanen.

Juan ja Eva Peron tervehtivät yleisöä virkaanastujaisjuhlassa 1952
Juan ja Eva Peron tervehtivät yleisöä virkaanastujaisjuhlassa 1952 Kuva: Ylen arkisto evita

- Tämän ensimmäisen tutkimusmatkan tuottamista suonäytteistä löydettiin sitten tulivuorten aiheuttamien tuhkakerrostumia, joiden avulla voitiin ajoittaa laajoilla eri alueilla eri maakerroksia. Tämän menetelmän kehittäminen on yksi Väinö Auerin suurista tieteellisistä saavutuksista. Auer oli muutenkin hyvin ansioitunut uusien menetelmien käyttäjä. Suomessa hän oli yksi ensimmäisiä siitepölyanalyysin käyttäjä. Auer oli myös yksi ensimmäisistä radiohiiliajoituksen käyttäjistä.

- Seuraavan kerran Auer palasi Tulimaahan vuonna 1937 ja toinen maailmansota teki sitten katkoksen tutkimukseen. Sodan aikana Auer oli kuitenkin toimittamassa Suomen elintila –teosta, jolla perusteltiin Suur-Suomi –aatetta. Ainakin osin tämän johdosta Auer lähtikin sitten sodan jälkeen vuosiksi Argentiinaan Juan Perónin hallituksen palvelukseen, kertoo Väinö Auerista pro gradu –työn Helsingin yliopistossa tehnyt Ville Virtanen.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.