Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Viikko koulussa pääkuva

Homopelko on huono läppä - tunnelmia äidinkielen tunnilta

Pelko-sanoja taululla
Oppilaiden pelot kerättiin virtuaaliseinälle Pelko-sanoja taululla Kuva: Yle / Mika Salomaa sanat taululla

Äidinkielen opettaja on tiukkana. Eikä se johdu siitä, että tunnin aiheena on kauhu. Opettajan korviin on kantautunut viestiä, että hänen 8C-luokkansa on hölissyt ja ollut rauhaton muiden opettajien tunneilla.

8C äidinkielen tunnilla
Viikin norssin 8C-luokka kuuntelee äidinkielen opettajan ohjeistusta 8C äidinkielen tunnilla Kuva: Yle / Mika Salomaa kasiluokka
Oppilas näppälee rikkinäistä kännykkää
Oppilaat kirjoittavat pelkonsa Padlet-palvelun kautta kaikkien nähtäville Oppilas näppälee rikkinäistä kännykkää Kuva: Yle / Mika Salomaa rikkinäinen kännykkä
Oppilaat luokassa
Opettaja tarkastelee tuotoksia Oppilaat luokassa Kuva: Yle / Mika Salomaa sanatehtävä
Sanoja taululla
Homot-sana seinällä provosoi osaa oppilaista Sanoja taululla Kuva: Yle / Mika Salomaa sanoja taululla
Kaksi oppilasta äidinkielen tunnilla
Inari ja Basir Kaksi oppilasta äidinkielen tunnilla Kuva: Yle / Mika Salomaa kaksi oppilasta
oppilaita äidinkielen tunnilla
Daniel, Alisa, Sonja ja Jokke oppilaita äidinkielen tunnilla Kuva: Yle / Mika Salomaa oppilaita

Tiedän sen hyvin. Olen istunut pulpetissa heidän kanssaan koko tämän viikon. Seurannut jokaista oppilasta niin tarkkaan, että tunnen heidät nimeltä. Erotan hölisijät ja hiljaisemmat. Helposti kiehahtavat ja pohtivammat. Olen ehtinyt ihastua heidän avoimuuteensa, suoruuteensa ja energisyyteensä. Siihen, miten lähelle he minut päästävät ja miten kaukana vielä silloinkin olen. Tiedän myös, että läsnäoloni on voinut aiheuttaa hölinää tavallista enemmän.

”Sen täytyy loppua nyt”, sanoo opettaja. Pienten vastustelujen jälkeen luokka hiljenee. Äidinkielen kauhu-genreä käsittelevä tunti voi alkaa.

Pelottavimmat asiat

Alkujohdannon jälkeen opettaja pyytää oppilaita miettimään sellaisia asioita, jotka herättävät heissä kauhua. Itselle pelottavimmat asiat saa kirjoittaa kännykällä muiden nähtäville.

Sanoja alkaa ilmestyä virtuaaliselle seinälle. ”Demonit.” ”Kuolema.” ”Puhelimen hukkaaminen.” ”WEEED.” ”Myllypuro.” ”Koulu.” Opettaja pyytää, että sanat eivät olisi vitsejä, vaan ihan oikeita oppilaiden pelkoja.

Seinä alkaa täyttyä pelkoa herättävistä asioista. ”Mielisairaala.” ”Käärmeet.” ”Läheisen kuolema.” ”Opet.” ”Pimeä viemäri.” ”Kakka.” ”Raaka väkivalta.” ”Spiritismi.” ”Homot.”

Homot on kirjoitettu kahteen kertaan ja aihe sytyttää heti. ”Ota se pois, se on loukkaava”, oppilas huutaa opettajalle. "Niin mut, entä jos joku oikeesti pelkää homoja", sanoo toinen. Kipakat kommentit alkavat sinkoilla luokassa. ”Se on pelkkä vitsi, ota se pois.” ”Älä ota, kyllä jollain voi olla homofobia!” ”Ei homofobia oo mikään oikea fobia!” ”No onhan!” ”Ota se sana pois, ei homot kuulu tonne, toi on vaan läppä.”

Mietin, miten itse toimisin opettajan asemassa. Kuinka mautonta tai loukkaavaa on kirjoittaa seinälle pelkäävänsä homoja? Entä nuo muut mauttomat vitsit mitä seinältä löytyvät? Mistä voi tietää kuka on tosissaan? Mihin vetää raja?

Opettaja ei epäröi vaan puuttuu asiaan voimakkaasti: ”Miksi tuo homot on tuolla?”, hän kysyy. ”Jos se on läppä, se on todella huono läppä. Täälläkin voi olla joku jota tuo todella loukkaa. Siksi otetaan se pois täältä.” Kliks, ja homot-sana on hävinnyt seinältä.

Opettajan työ on nopeaa reagointia ja nopeita päätöksiä

Tunti jatkuu. Seinälle saadaan demokraattisesti valittua oppilaiden pahimpia pelkoja kuvaavat asiat. Opettaja niputtaa pelkoja kokonaisuuksiksi, kyselee niille yhteistä aiheuttajaa ja luo samalla siltaa kauhukirjallisuuteen ja ‒leffoihin.

Jään pohtimaan äskeistä väittelyä ja samankaltaisia tilanteita, joita opettaja työssään tauotta kohtaa. Kaikkeen on oltava kanta, vastaus ja perustelu. Kaikkeen pitää reagoida. Ja päätöksen pitää tulla heti, sillä jos jää miettimään, ehtii tulla viisi uutta kysymystä. Kahdeksannen luokan oppilaat eivät päästä opettajiaan helpolla.

”Eikös kaikilla noilla teidän kännyköillä voi muuten äänittää?”, opettaja kysyy. "Teette niillä sitten seuraavaksi oman kauhukuunnelmanne. Mutta se on vasta ensi kerralla".

Viikko koulussa

  • JOPO-luokka - näe minut!

    Jopoluokalla opiskellaan asiat toisella tavalla

    Karjaan yhteiskoulun Jopo-luokalla tehdään ruokaa ja taidetta, jeesataan kaveria ja käydään työharjoittelussa. Jopo ei ole erityisopetuksen luokka, vaan työpainotteinen tapa suorittaa peruskoulu loppuun.

  • Tehtiin eikä meinattu

    Käden taidot pääsivät kunniaan köksässä ja kuviksessa.

    Torstaina Tampereen kristillisen koulun aamu alkoi kunnon säpinällä, kun kasiluokkalaiset pääsivät näyttämään kädentaitojaan ysiluokkalaisilla vahvistetussa valinnaisaineryhmässään - kuka kotitaloudessa, kuka kuvataiteessa. Tänään tehdään... Siitä se lähti kumpikin tunti käyntiin.

  • Älä kysy: "Miten meni koulussa tänään?"

    Koulussa tapahtuu päivässä enemmän kuin aikuisilla viikossa

    Ei siihen voi vastata. Koulussa tapahtuu päivässä enemmän kuin aikuisilla viikossa. Päivän aikana sattuu lukemattomia iloisia ja ei niin iloisia asioita. Oletko valmis kuuntelemaan ne kaikki?

  • Aja kondomiajokortti! Nykyajan seksivalistus käy suoraan asiaan

    Kondomia pääsee pukemaan – dildon päälle.

    Seksivalistus ei taida monelle olla se paras koulumuisto. Yksi kertoo, kuinka männävuosina opettaja oli yhtä jäykkä kuin kurkku, jonka päälle puki kondomia. Toinen taas muistaa, miten turhankin kekseliäs opettaja laittoi alastoman miehen ja naisen kuvat eri kalvoille – sitten hän liikutti kalvoja edestakaisin piirtoheittimellä. Nyt on toisin. Voi vaikkapa ajaa kondomiajokortin.

  • Oppilaita ja opettajia on aina - muu muuttuu

    Yhteenveto viikon vierailusta Karjaan yhteiskoulussa

    Käytävillä haisee meikki ja hiki. Kosteat ulkovaatteet höyryävät, pipot pysyvät tiukasti päässä. Ilmassa lentee v-sana jos toinenkin ja välillä pitää vähän läppästä kaveria päähän. Ihan vaan hellyydellä, kun sanoja ei löydy.

  • Oppilaat ovat fiksuuntuneet

    Koulu muuttuu kovaa vauhtia

    Jos joku väittää, että koulussa ei mikään ole muuttunut sitten 1960-luvun, niin se joku on väärässä. Kaikki on muuttunut.

  • Onko mikään muuttunut koulussa?

    Onko koulu yhtään muuttunut sitten 1970-luvun?

    Viikko koulussa meni nopeasti. On tilinteon aika. Katso kuvat ja vertaa, onko opinahjoissa mikään muuttunut sitten omien kouluaikojesi.

  • Metsäkylän koulun oppilaskunnan hallitus – sopuisaa ja demokraattista kokoustamista

    Metsäkylän kyläkoulun oppilailla asiat ovat hyvin.

    Metsäkylän koulun terve ilmapiiri ja hyvä henki tulevat vastaan kaikista yhteyksistä. Parhaiten ne huomaa oppilaista, joista säteilee iloisuus, aktiivisuus ja hyvä olo. Oppilaskunnan hallituksen sopuisuus ja demokraattinen henki voisi olla esimerkkinä monelle muullekin hallitukselle. Erimielisyydet keskustellaan rakentavasti pois ja kaikki näkökulmat huomioidaan.

  • Hyvän luokkahengen takana yhteinen huumori

    Viikin norssin 4 b luokassa on hyvä luokkameininki.

    Oppilaiden kysymykset, huumori ja hyvä luokkameininki yllättävät kerta toisensa jälkeen. Tämän päivän koulussa opetellaan tärkeiden tietojen lisäksi muodostamaan omia mielipiteitä, perustelemaan niitä ja toimimaan yhdessä ryhmän jäsenenä. Näitä taitoja on harjoiteltu Viikin norssin 4 b luokassa.

  • Arjen valopilkut

    Viikko koulussa summaus viimeisenä päivänä Lappeenrannassa.

    Kesämäenrinteen koulu Lappeenrannassa tarjosi viikon löytöretkeilijälle iloisia yllätyksiä tavan takaa. Oli kutkuttavaa olla mukana arjen pyörityksessä ja yrittää arvata mitä todellisia tarinoita kaiken nähdyn ja kuullun takaa pilkisti. Kuin biologian vitriinin pöllöt, pällistelin silmät pyöreinä ja yritin tulkita lappujen, kylttien, kuvien, ilmoitusten, ohjeiden ja julisteiden merkityksiä.