Hyppää pääsisältöön

Kaikki kunnia I.K. Inhalle

Seppo Puttonen ja Nadja Nowak
Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak Seppo Puttonen ja Nadja Nowak Kuva: Yle / Jyrki Valkama nowak

Tekijänoikeus on taloudellinen ja moraalinen asia. Yleensä alkuperäiselle tekijälle kuuluu maksaa hänen luomastaan teoksesta, kun sitä käytetään kaupallisesti. Tämä velvollisuus korvauksiin ulottuu 70 vuoden päähän tekijän kuolemasta. Kirjallisuusalan vakiintunut käytäntö moraalisista oikeuksista on muodostunut sellaiseksi, että myös tätä vanhemmat teokset ja lainaukset mainitaan ja osoitetaan lukijoille.

Mielestämme lukijan on tiedettävä, milloin hän lukee kirjailijan tekstiä ja milloin lainattua. Tämän voi kirjailija osoittaa esimerkiksi kursiivilla.

Lainattujen katkelmien ja suorien sitaattien kohdalla on tapana ilmoittaa lähdekirja, sivut ja suomentaja, jos sellainen on. Ne ilmoitetaan usein heti kirjan alkulehdillä kaikkien muiden oikeuksien kanssa. Takana olevat lähdekirjat viittaavat lievempään käyttöön ja ovat lisälukemista lukijoille. Panu Rajala ansioituneena kirjallisuuden tutkijana tiennee tämän varsin hyvin.

Missä kulkee raja, miten paljon voi toisen teosta lainata siten, että uusi kirja on riittävän aito, omaperäinen ja itsenäinen taideteos?

Kirjasäätiö perusti aikanaan kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon edistääkseen hyvää suomalaista kirjallisuutta. Palkinnon jokavuotisena tehtävänä on löytää kuusi laadukkainta teosta. Nyt Kirjasäätiö joutuu puolustamaan teosta, joka ei mielestämme täytä hienon kirjapalkinnon kriteeriä.

Aamun kirjan toimittajina olemme etsineet, lukeneet ja puolustaneet kohta kymmenen vuotta hyvää suomenkielistä kirjallisuutta. Tämä on kunnianhimoinen tavoitteemme jatkossakin.

Luettuamme nyt I.K. Inhan alkuperäisiä teoksia, olemme ilahtuneita siitä miten hieno kirjailija hän edelleenkin on.

Aamun kirja 12.11.2015: Panu Rajala: Intoilija

Lisää aiheesta:

Kultakuume 16.11.2015: Kultakuumeessa pohditaan missä kirjallisuudessa kulkee faktan ja fiktion raja.

Kultakuume 12.11.2015: Onko Panu Rajalan Finlandia-ehdokas Intoilija Rajalaa vai Inhaa?

Yle Kulttuuri: Onko Panu Rajalan Finlandia-ehdokaskirja plagiaatti?
Yle Uutiset: Rajalan Finlandia-ehdokkaassa sivutolkulla I. K. Inhalta kopioitua tekstiä

Yle Kulttuuri: Finlandia-palkintoehdokkaat 2015 Puttosen ja Nowakin esittelyssä - Sattumia ja sanataidetta
Yle Kulttuuri: Finlandia-ehdokkaat ovat kriitikoiden ylistämiä
Yle Kulttuuri: Ketkä saavat Finlandia-ehdokkuuden? Puttonen ja Nowak veikkaavat
Suomen valokuvataiteen museo julkaisi juhlavuoden kunniaksi I.K. Inhan Helsinki -kuvia vapaaseen käyttöön

Artikkelia on muokattu 16.11. klo 16.40 lisäämällä Yle Areenalla oleva ohjelma Kultakuume

Kommentit
  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri