Hyppää pääsisältöön

Kaikki kunnia I.K. Inhalle

Seppo Puttonen ja Nadja Nowak
Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak Seppo Puttonen ja Nadja Nowak Kuva: Yle / Jyrki Valkama nowak

Tekijänoikeus on taloudellinen ja moraalinen asia. Yleensä alkuperäiselle tekijälle kuuluu maksaa hänen luomastaan teoksesta, kun sitä käytetään kaupallisesti. Tämä velvollisuus korvauksiin ulottuu 70 vuoden päähän tekijän kuolemasta. Kirjallisuusalan vakiintunut käytäntö moraalisista oikeuksista on muodostunut sellaiseksi, että myös tätä vanhemmat teokset ja lainaukset mainitaan ja osoitetaan lukijoille.

Mielestämme lukijan on tiedettävä, milloin hän lukee kirjailijan tekstiä ja milloin lainattua. Tämän voi kirjailija osoittaa esimerkiksi kursiivilla.

Lainattujen katkelmien ja suorien sitaattien kohdalla on tapana ilmoittaa lähdekirja, sivut ja suomentaja, jos sellainen on. Ne ilmoitetaan usein heti kirjan alkulehdillä kaikkien muiden oikeuksien kanssa. Takana olevat lähdekirjat viittaavat lievempään käyttöön ja ovat lisälukemista lukijoille. Panu Rajala ansioituneena kirjallisuuden tutkijana tiennee tämän varsin hyvin.

Missä kulkee raja, miten paljon voi toisen teosta lainata siten, että uusi kirja on riittävän aito, omaperäinen ja itsenäinen taideteos?

Kirjasäätiö perusti aikanaan kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon edistääkseen hyvää suomalaista kirjallisuutta. Palkinnon jokavuotisena tehtävänä on löytää kuusi laadukkainta teosta. Nyt Kirjasäätiö joutuu puolustamaan teosta, joka ei mielestämme täytä hienon kirjapalkinnon kriteeriä.

Aamun kirjan toimittajina olemme etsineet, lukeneet ja puolustaneet kohta kymmenen vuotta hyvää suomenkielistä kirjallisuutta. Tämä on kunnianhimoinen tavoitteemme jatkossakin.

Luettuamme nyt I.K. Inhan alkuperäisiä teoksia, olemme ilahtuneita siitä miten hieno kirjailija hän edelleenkin on.

Aamun kirja 12.11.2015: Panu Rajala: Intoilija

Lisää aiheesta:

Kultakuume 16.11.2015: Kultakuumeessa pohditaan missä kirjallisuudessa kulkee faktan ja fiktion raja.

Kultakuume 12.11.2015: Onko Panu Rajalan Finlandia-ehdokas Intoilija Rajalaa vai Inhaa?

Yle Kulttuuri: Onko Panu Rajalan Finlandia-ehdokaskirja plagiaatti?
Yle Uutiset: Rajalan Finlandia-ehdokkaassa sivutolkulla I. K. Inhalta kopioitua tekstiä

Yle Kulttuuri: Finlandia-palkintoehdokkaat 2015 Puttosen ja Nowakin esittelyssä - Sattumia ja sanataidetta
Yle Kulttuuri: Finlandia-ehdokkaat ovat kriitikoiden ylistämiä
Yle Kulttuuri: Ketkä saavat Finlandia-ehdokkuuden? Puttonen ja Nowak veikkaavat
Suomen valokuvataiteen museo julkaisi juhlavuoden kunniaksi I.K. Inhan Helsinki -kuvia vapaaseen käyttöön

Artikkelia on muokattu 16.11. klo 16.40 lisäämällä Yle Areenalla oleva ohjelma Kultakuume

Kommentit
  • Outoja ääniä jo vuodesta 1964!

    Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia monelta taholta.

    1960-luvun alussa Tukholmaan päätettiin rakentaa Ruotsin ensimmäinen elektronisen musiikin studio. Studion esikuvana oli legendaarinen Kölnin studio, jossa Karlheinz Stockhausen oli työskennellyt jo 1950-luvulla. Vuonna 1964 Tukholman Södermalmissa avattiin Elektronmusikstudion eli EMS. Siellä tapahtuu edelleen. Muiden muassa suomalainen Eero Pulkkinen on työskennellyt EMS-studiossa. Avaruusromussa uutta suomalaista musiikkia monelta taholta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri