Hyppää pääsisältöön

Kaikki kunnia I.K. Inhalle

Seppo Puttonen ja Nadja Nowak
Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak Seppo Puttonen ja Nadja Nowak Kuva: Yle / Jyrki Valkama nowak

Tekijänoikeus on taloudellinen ja moraalinen asia. Yleensä alkuperäiselle tekijälle kuuluu maksaa hänen luomastaan teoksesta, kun sitä käytetään kaupallisesti. Tämä velvollisuus korvauksiin ulottuu 70 vuoden päähän tekijän kuolemasta. Kirjallisuusalan vakiintunut käytäntö moraalisista oikeuksista on muodostunut sellaiseksi, että myös tätä vanhemmat teokset ja lainaukset mainitaan ja osoitetaan lukijoille.

Mielestämme lukijan on tiedettävä, milloin hän lukee kirjailijan tekstiä ja milloin lainattua. Tämän voi kirjailija osoittaa esimerkiksi kursiivilla.

Lainattujen katkelmien ja suorien sitaattien kohdalla on tapana ilmoittaa lähdekirja, sivut ja suomentaja, jos sellainen on. Ne ilmoitetaan usein heti kirjan alkulehdillä kaikkien muiden oikeuksien kanssa. Takana olevat lähdekirjat viittaavat lievempään käyttöön ja ovat lisälukemista lukijoille. Panu Rajala ansioituneena kirjallisuuden tutkijana tiennee tämän varsin hyvin.

Missä kulkee raja, miten paljon voi toisen teosta lainata siten, että uusi kirja on riittävän aito, omaperäinen ja itsenäinen taideteos?

Kirjasäätiö perusti aikanaan kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon edistääkseen hyvää suomalaista kirjallisuutta. Palkinnon jokavuotisena tehtävänä on löytää kuusi laadukkainta teosta. Nyt Kirjasäätiö joutuu puolustamaan teosta, joka ei mielestämme täytä hienon kirjapalkinnon kriteeriä.

Aamun kirjan toimittajina olemme etsineet, lukeneet ja puolustaneet kohta kymmenen vuotta hyvää suomenkielistä kirjallisuutta. Tämä on kunnianhimoinen tavoitteemme jatkossakin.

Luettuamme nyt I.K. Inhan alkuperäisiä teoksia, olemme ilahtuneita siitä miten hieno kirjailija hän edelleenkin on.

Aamun kirja 12.11.2015: Panu Rajala: Intoilija

Lisää aiheesta:

Kultakuume 16.11.2015: Kultakuumeessa pohditaan missä kirjallisuudessa kulkee faktan ja fiktion raja.

Kultakuume 12.11.2015: Onko Panu Rajalan Finlandia-ehdokas Intoilija Rajalaa vai Inhaa?

Yle Kulttuuri: Onko Panu Rajalan Finlandia-ehdokaskirja plagiaatti?
Yle Uutiset: Rajalan Finlandia-ehdokkaassa sivutolkulla I. K. Inhalta kopioitua tekstiä

Yle Kulttuuri: Finlandia-palkintoehdokkaat 2015 Puttosen ja Nowakin esittelyssä - Sattumia ja sanataidetta
Yle Kulttuuri: Finlandia-ehdokkaat ovat kriitikoiden ylistämiä
Yle Kulttuuri: Ketkä saavat Finlandia-ehdokkuuden? Puttonen ja Nowak veikkaavat
Suomen valokuvataiteen museo julkaisi juhlavuoden kunniaksi I.K. Inhan Helsinki -kuvia vapaaseen käyttöön

Artikkelia on muokattu 16.11. klo 16.40 lisäämällä Yle Areenalla oleva ohjelma Kultakuume

Kommentit
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri