Hyppää pääsisältöön

Kotimatka Karjalaan 50 vuoden jälkeen oli elämys

”Tällä kivellä minä istuin pikkupoikana kaksi vuorokautta ja odotin, että joku hakee meidät sodan jaloista pois. Isä oli sodassa etulinjassa. Meitä oli mummo, äiti ja seitsemän lasta. Eniten minua pelotti pauke, kun ei tiennyt mitä sota on.”

Näin kertoo muistojaan Nestor Norppa sotasyksyltä 1939. Hän ja ryhmä muita Salmin ja Suojärven evakkoja pääsi 50 vuoden jälkeen kotikonnuilleen Karjalaan.

Ohjelma on kuvattu syksyllä 1989, kun olot Neuvostoliitossa Mihail Gorbatshovin ansiosta vapautuivat ja matka synnyinseuduille tuli mahdolliseksi ensimmäistä kertaa sodan jälkeen.

Vaikka pihat ovat heinittyneitä, talot ränsistyneitä ja osasta rakennuksista perustuksetkin hävinneet, pihakivet, tutut uimapaikat ja lapsuuden leikkipaikat tunnistaa silti.

Omia muistojaan lapsuutensa tanhuvista ohjelmassa kertovat Maija Simanainen, Niina Ollikainen, Klaudia Vainionpää, Nestor Norppa, Paavo Harakka, Valde Kononen ja Heikki Lehtoranta.

Maija Simanainen oli 14-vuotias, kun hän jäi sodan syttyessä vangiksi muiden siviilien mukana. Kotijärven vesi on yhtä puhdasta ja kotipihan marjat yhtä hyviä kuin kesällä 1939, hän sanoo 50 vuotta myöhemmin.

Rajakylien asukkaista ei kaikkia ehditty evakuoida talvisodan syttyessä 30.11.1939. Neuvostoliiton vangiksi jäi runsaat 1 700 siviiliä, joista noin puolet jäi mottiin Hyrsylän mutkaan. Suojärven pitäjään kuluunut Hyrsylän mutka oli maantieteellisesti erikoinen uloke, jonka väestö jäi jostakin syystä evakuoimatta.

Kylien asukkaat, joista suurin osa oli lapsia, naisia ja vanhuksia, vietiin vankileireille Petroskoin ja Kontupohjan läheisyyteen.

Tunteet ja koskettavat muistot ovat vahvasti pinnalla. Moni matkalainen pyyhkii silmäkulmiaan ja kertoo, että kaipuu Karjalaan ei koskaan häviä.

Vaikka ilmassa on myös haikeutta, karjalan kieli solisee ja pulppuaa eloisana. Karjalanpiirakat ja muut antimet katetaan juhlapöytään vanhan tavan mukaan, kun karjalaiset kahden puolen rajaa tapaavat toisiaan.

Suojärvi ja Salmi olivat ennen sotaa vauraita pitäjiä. Suojärvi oli noin 16 000 asukkaalla luovutetun Karjalan ja Viipurin läänin suurin pitäjä. Salmissa asukkaita oli noin 14 000.

Kartta
Suojärvi ja Salmi olivat vauraita pitäjiä. Kartta Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Niina Ollikainen
Niina Ollikainen lapsuutensa kotipihalla. Niina Ollikainen Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Heikki Lehtoranta
Heikki Lehtoranta kotitanhuvilla. Heikki Lehtoranta Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Vanha rakennus
Suomen rajavartioston entinen rakennus vuonna 1989. Vanha rakennus Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto