Jenni Stammeier
Yle
Liian kansainvälinen suomalaisille? Liian vetäytyvä taiteilijasielu? Liian omaperäinen modernismin aikakaudella? Espanjassa uraa luonut säveltäjä Ann-Elise Hannikainen on jäänyt suomalaisille täysin tuntemattomaksi. Uusi ooppera nostaa omaperäisen taiteilijan valokeilaan.
- Kun otimme vuonna 2008 yhteyttä säveltäjäAnn-Elise Hannikaiseen, luulimme, että hän löytyisi Espanjasta. Kaikki vähäiset hänestä löytyvät tiedot viittasivat siihen, että hän on asunut vuodesta 1973 Madridissa. Yllätyimme, että löysimmekin hänet Pitskusta, vanhainkodista.
Säveltäjä Markus Virtanen oli toimittajana lähiradiossa, jossa haastatteli suomalaisia klassisen musiikin säveltäjiä. Espanjassa uraa luonut suomalaissäveltäjä oli ehtinyt asua Suomessa jo lähes 20 vuotta ilman, että hänestä oli ilmestynyt yhtäkään juttua.
- Ei häntä kukaan enää muistanut.
Pitäjänmäen vanhainkodista löytynyt säveltäjä oli vasta 62 –vuotias, mutta ei ollut elämänkumppaninsa kuoleman jälkeen säveltänyt enää mitään.
- Hän kuitenkin henki kaikin tavoin sellaista, että hänen elämänsä on suurempaa ja rikkaampaa kuin tämä kalliolainen nuhruinen studio, jossa nyt kohtaamme, Virtanen muistelee.
Kohtaaminen jäi voimakkaana mieleen. Ja kun Virtanen kuuli vuonna 2012, että Hannikainen on kuollut, hän alkoi säveltää Ann-Elise Hannikaisen elämäntarinasta oopperaa.
Suomen tunnetuimmat säveltäjät ovat kansainvälisiä ja työskentelevät Kaija Saariahon tapaan usein ulkomailta käsin. Ann-Elise Hannikainen oli aikaansa edellä, ja teki uraansa Espanjassa. Mutta 70- ja 80 -luvuilla kirjeenvaihto Suomeen oli hidasta, ja hän kävi esiintymässä käytännössä vain yhden kerran Suomessa.
Kuuntele haastattelu ja otteita Ann-Elise Hannikaisen pianokonsertosta.
Toimittaja Leena Santalahti haastatteli Ann-Elise Hannikaista Helsingin Juhlaviikkojen konsertin alla vuonna 1976.
Säveltäjä Ernesto Halffter oli Espanjan kansallissäveltäjä Manuel de Fallan oppilas ja Ann-Elise Hannikaisen opettaja, tukija ja elämänkumppani.
- Halffter oli yrittänyt hillitä Ann-Elise Hannikaisen orkestraation käyttöä mutta tämä oli vastannut hänelle, että miksi ihmeessä, kun kaikki on kerta kaikki värit käytettävissä. Hän ei tehnyt mitään piperrystä, tai jäänyt mihinkään muottiin, vaan oli rohkea oman tiensä kulkija, sanoo Markus Virtanen.
-Toivoisin, että jokainen taiteilija saisi elämäänsä oman maestron, sanoi Ann-Elise Hannikainen elämänkumppanistaan Ernesto Halffterista.
Ann-Elise Hannikainen
Kuvia Ann-Elise Hannikaisesta hänen uransa varrelta.
Ei-tyypillinen naissäveltäjäksi
-Ann-Elise Hannikainen sanoi, että koska hän on nainen, hän voi säveltää suurikaarisia melodioita, joita ei ollut 70-luvun modernismin aikana tapana tehdä, kertoo Virtanen.
Ann-Elise Hannikainen muistuttaa muita tuntemattomaksi jääneitä naissäveltäjiä, kuten Clara Schumannia siinä, että molemmat olivat varakkaiden muusikkoperheiden tyttäriä.
- Mutta siinä missä naissäveltäjät ovat tyypillisesti keskittyneet pienimutoiseen salonkimusiikkiin, Ann-Elise ei säästellyt, vaan sävelsi sinfoniaorkestereille, Virtanen sanoo.
Ann-Elise Hannikainen on puuttuva linkki sodanjälkeisen Suomen harvojen naissäveltäjien ketjussa.
- Ida Moberg oli aktiivinen vuosisadan alussa, sitten tuli Helvi Leiviskä, jonka ura päättyi 70 -luvulla, kun Hannikainen alkoi säveltää, ja sitten 80 -luvulla nousee Kaija Saariaho, Virtanen kertaa.
Ann-Elise Hannikaista ei kuitenkaan mainita monessakaan suomalaisten naissäveltäjien listassa. Esimerkiksi tästä Yle Teeman naissäveltäjiä esittelevästä artikkelista hän puuttuu.
- Se, että joku säveltäjä on hyvä, ei johda automaattisesti siihen, että häntä soitettaisiin, Virtanen jatkaa.
Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.
Miksi rohkea ja omaperäinen säveltäjä sitten unohdettiin?
- Hän oli Juhlaviikkojen aikaan hetken mediaseksikäs. Kaunis nainen säveltäjänä ja itseään 40 vuotta vanhemman miehen kanssa. Mutta mediakiinnostus lopahti, kun hän palasi takaisin Madridiin, Virtanen sanoo.
- Ann-Elise Hannikainen oli väliinputoaja, pohtii Virtanen.
- On kai kulttuurimme yleinen piirre, että jos et itse ole fyysisesti läsnä taiteellasi ja pitämässä ääntä itsestäsi, niin et ole olemassa.
- Ja kuten moni taiteilija, Ann-Elise ei kyennyt, halunnut, tai osannut tehdä näistä kontakteistaan omia verkostoja. Hänelle varmasti myös riitti se, että hän vain sai säveltää.
- Kyllä se johtuu varmasti myös nimenomaan siitä, että 1960- ja 70 –luvuilla oli erikoista, että nainen on säveltäjä, sanoo oopperan sopraano Varvara Merras-Häyrynen.
Merras-Häyrynen pystyy samaistumaan Hannikaisen vaikeuteen tulla otetuksi vakavasti musiikkia luovana naisena.
- Työskentelen tällä hetkellä Uspenskin katedraalin kanttorina ja meidän kirkossamme ei ole ollut vielä kovin pitkään tavallista, että nainen on kanttori. Ennakkoluulot tulevat esille vaikkapa siinä, että ajatellaan, että luomiseen tarvitaan jotain voimaa, jota mukamas naisissa ei ole. Sehän on ihan puppua.
- Suomessa on päästy tästä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana eroon, mutta olihan tässä vähän aikaa sitten nämä Jorma Panulan naurettavat väitteet siitä, että nainen ei voisi olla kapellimestari. Että nainen ei voi johtaa Bruckneria, koska siihen tarvitaan mies.
- Sanoisin, itsekin säveltäjänä, että on lopulta myös sattumaa, ketkä muistetaan, ja ketkä ei, Virtanen sanoo.
- Arkistojen kätköissä piilee myös monta hyvää tuntematonta miessäveltäjää.
Oopperan säveltäjä Markus Virtanen valmistelee parhaillaan Helsingin yliopistossa pro gradu -tutkielmaa Ann-Elise Hannikaisen elämäntyöstä.
- Ann-Elise Hannikainen syntyi 1946 Hangossa ja kuoli Helsingissä 2012
- Kuuluu Hannikaisten merkittävään musiikintekijöiden sukuun
- Oli diplomaattiperheen lapsi ja vietti lapsuutensa ja nuoruutensa eri puolilla maailmaa.
- Opiskeli Sibelius-Akatemiassa pianonsoittoa ja säveltämistä vuosina 1967-1972
- Sairastui nivelreumaan ja muutti Espanjaan vuonna 1972
- Oli säveltäjä Ernesto Halffterin opissa Madridissa. Hannikaista 40 vuotta vanhemmasta Halffterista tuli myöhemmin hänen elämänkumppaninsa.
- Esiintyi Helsingin Juhlaviikoilla vuonna 1976
- Muutti takaisin Suomeen 43-vuotiaana Halffterin kuoleman jälkeen vuonna 1989
- Hannikaisen tuotanto jäi pieneksi:
- Theme and four variations (1966)
- Tema con XI Variazioni (1969)
- Anerfálicas (1973)
- Pensamientos (1974)
- Toccata-fantasia pianolle (1975)
- Pianokonsertto (1976)
- Cháchara huilulle (1980)
- Lisäksi Cosmos orkesterille (1977), Trio huilulle, alttoviululle ja pianolle (1979), Sekstetto pianolle ja puhaltimille (1979), Solemne pianolle (1982), Duo viululle ja pianolle (1985) sekä Zafra viululle ja pianolle (1986). Kaikki edellä mainitut teokset jäivät esittämättä.
Ann-Elise Hannikainen, säveltäjä. Ooppera unohdetusta elämästä ensi-ilta on perjantaina 13.11.2015.
Korjattu kirjoitusvirheitä ja lisätty väliotsikko 14.11. klo 12.15
