Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Viikko koulussa pääkuva

Onko mikään muuttunut koulussa?

Viikko koulussa meni nopeasti. On tilinteon aika. Katso kuvat ja vertaa, onko opinahjoissa mikään muuttunut sitten omien kouluaikojesi.

1. No nyt on kyniä!

Erivärisiä puuvärejä laatikoissa
Erivärisiä puuvärejä laatikoissa Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner viikkokoulussa södersunda puuvärit

1970-luvulla viisi värikynää sai riittää. Muutamaksi vuodeksi. Per oppilas. Keltaisia lyijykyniä jaettiin yksi kappale lukukauden alkajaisiksi ja ruskea pyyhintäominaisuuksiltaan kehno kumi kerran vuodessa. Lisäksi myönnettiin 1 kpl helposti naarmuuntuvia viivoittimia, jolla piti pärjätä opettajasta riippuen 1 - 6 vuotta.

2. Tuoleissa on pehmusteet

Oppilaat ovat tehneet omat istuintyynyt.
Oppilaat ovat tehneet omat istuintyynyt. Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner viikkokoulussa södersunda

Koulun tuoleissa ei kuulu olla pehmusteita. Niiden tulee olla mahdollisimman kovia ja epäergonomisia. Sitä paitsi kaikilla pitää olla samankorkuiset tuolit, koska peruskoulussa ei sooloilla.

3. Opettajanhuoneen ovi on kutsuvasti auki

Opettajanhuoneen ovi on auki
Opettajanhuoneen ovi on auki Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner viikkokoulussa södersunda opettajanhuone

Kuvassa on virhe. Opettajanhuoneen ovi ei voi olla kutsuvasti auki, vaan sen kuuluu olla visusti kiinni. 1970 - 1980 -luvuilla oppilaan oli pakon edessä mentävä ovelle, koputettava siihen noin kolme kertaa kuuluvasti ja jäätävä selkä suorana odottamaan opettajaa. Jos joku tuli avaamaan, asia piti mahduttaa 1 - 2 päälauseeseen itkeä tyrskimättä ja mielellään teitittelymuotoja käyttäen.

4. Sileä pulpetinkansi

uuden pulpetin pinta on siisti ja puhdas
uuden pulpetin pinta on siisti ja puhdas Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner viikkokoulussa södersunda uuden pulpetin pinta

Tällaisia ei oikeasti ole olemassa. Oikeassa elämässä pulpetinkannessa on kynällä, harpilla, linkkarilla ja hampailla tehtyjä kaiverruksia, kirkkoveneitä sekä koloja. Vanhaan hyvään aikaan oppilaat pantiin kevätlukukauden päätteeksi piirtämään A3-kokoiselle paperiarkille vuoden kuvasaldo, ja jos se ylitti opettajan taiteellisen käsityskyvyn, lasku lähti kotiin.

5. Koulun seinällä on kuvia!

Koulun seinällä on oppilaiden tekemiä papukaijakuvia
Koulun seinällä on oppilaiden tekemiä papukaijakuvia Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner viikkokoulussa södersunda iloisia kuvia seinällä

Sanattomaksi vetää. Kekkosen aikaan koulujen seinät olivat joko harmaita tai ruskeita. Niihin ei to-del-la-kaan ripustettu värikkäitä kuvia. Terveisiä Tiirismaan koulun entisille opettajille Lahteen.

6. Missä ovat silmukat?

Mallikirjaimet koulun seinällä
Mallikirjaimet koulun seinällä Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner viikkokoulussa södersunda mallikirjaimet

Ei ihme, että nykynuoret ovat veteliä, kun kirjaimissakaan ei ole enää silmukoita. Kohta varmaan kaunokirjoituksesta luovutaan kokonaan ja yhdyssanat saa kirjoittaa oikein luvan kanssa erikseen. Vaadin silmukat takaisin!

6. Eteinen on koulun käyntikortti.

Koulun eteisessä on kenkiä sikin sokiin
Koulun eteisessä on kenkiä sikin sokiin Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner viikkokoulussa södersunda kengät eteisessä

Kertovatko sikin sokin olevat kengät jotain koulun kurista? Ennen vanhaan opettaja olisi saanut jo potkut, jos luokan edestä olisi löytynyt tällainen kenkäsommitelma.

7. Mitä nämä kuvat tekevät luokan seinällä?

Hauskoja piirroksia luokan seinällä
Hauskoja piirroksia luokan seinällä Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner viikkokoulussa södersunda piirroksia luokassa

Nämä kuvat löytyvät Ahvenanmaalta erään luokan seinältä. Väittävät, että ovat siellä ihan luvan kanssa. Niin varmasti ja lehmät lentää.

8. Kasvi! Elossa!

Anopinkieli koulun ikkunalla
Anopinkieli koulun ikkunalla Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner viikkokoulussa södersunda viherkasvi

Kyllä ei ennen koulussa käytetty aikaa viherkasvien kasteluun. Kuivakat limoviikunat ja lekasoraa levittävät ruukut ilmestyivät erityisesti yläkoulujen auloihin vasta 1980-luvun puolivälin paikkeilla.

9. Nyt näyttää tutulta. Onko kuvan vuosilukua varmistettu?

pieniä värikyniä suttuisessa laatikossa
pieniä värikyniä suttuisessa laatikossa Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner viikkokoulussa södersunda värikynälaatikko

Tutunnäköisiä sakuroita. Laatikkokaan ei ole enää aivan uusi. Kuvan kavaltaa kuitenkin uudeksi se, että värikynäntumpit ovat yli puolen sentin mittaisia. Millaista tuhlausta! Kultaisella 1970-luvulla ei heitetty mitään hukkaan, ja uudet värikynät sai vasta, kun entiset oli käytetty niin loppuun, ettei niitä saanut höylättyä enää kynsienkään alle.

Viikko koulussa

  • JOPO-luokka - näe minut!

    Jopoluokalla opiskellaan asiat toisella tavalla

    Karjaan yhteiskoulun Jopo-luokalla tehdään ruokaa ja taidetta, jeesataan kaveria ja käydään työharjoittelussa. Jopo ei ole erityisopetuksen luokka, vaan työpainotteinen tapa suorittaa peruskoulu loppuun.

  • Tehtiin eikä meinattu

    Käden taidot pääsivät kunniaan köksässä ja kuviksessa.

    Torstaina Tampereen kristillisen koulun aamu alkoi kunnon säpinällä, kun kasiluokkalaiset pääsivät näyttämään kädentaitojaan ysiluokkalaisilla vahvistetussa valinnaisaineryhmässään - kuka kotitaloudessa, kuka kuvataiteessa. Tänään tehdään... Siitä se lähti kumpikin tunti käyntiin.

  • Älä kysy: "Miten meni koulussa tänään?"

    Koulussa tapahtuu päivässä enemmän kuin aikuisilla viikossa

    Ei siihen voi vastata. Koulussa tapahtuu päivässä enemmän kuin aikuisilla viikossa. Päivän aikana sattuu lukemattomia iloisia ja ei niin iloisia asioita. Oletko valmis kuuntelemaan ne kaikki?

  • Aja kondomiajokortti! Nykyajan seksivalistus käy suoraan asiaan

    Kondomia pääsee pukemaan – dildon päälle.

    Seksivalistus ei taida monelle olla se paras koulumuisto. Yksi kertoo, kuinka männävuosina opettaja oli yhtä jäykkä kuin kurkku, jonka päälle puki kondomia. Toinen taas muistaa, miten turhankin kekseliäs opettaja laittoi alastoman miehen ja naisen kuvat eri kalvoille – sitten hän liikutti kalvoja edestakaisin piirtoheittimellä. Nyt on toisin. Voi vaikkapa ajaa kondomiajokortin.

  • Oppilaita ja opettajia on aina - muu muuttuu

    Yhteenveto viikon vierailusta Karjaan yhteiskoulussa

    Käytävillä haisee meikki ja hiki. Kosteat ulkovaatteet höyryävät, pipot pysyvät tiukasti päässä. Ilmassa lentee v-sana jos toinenkin ja välillä pitää vähän läppästä kaveria päähän. Ihan vaan hellyydellä, kun sanoja ei löydy.

  • Oppilaat ovat fiksuuntuneet

    Koulu muuttuu kovaa vauhtia

    Jos joku väittää, että koulussa ei mikään ole muuttunut sitten 1960-luvun, niin se joku on väärässä. Kaikki on muuttunut.

  • Onko mikään muuttunut koulussa?

    Onko koulu yhtään muuttunut sitten 1970-luvun?

    Viikko koulussa meni nopeasti. On tilinteon aika. Katso kuvat ja vertaa, onko opinahjoissa mikään muuttunut sitten omien kouluaikojesi.

  • Metsäkylän koulun oppilaskunnan hallitus – sopuisaa ja demokraattista kokoustamista

    Metsäkylän kyläkoulun oppilailla asiat ovat hyvin.

    Metsäkylän koulun terve ilmapiiri ja hyvä henki tulevat vastaan kaikista yhteyksistä. Parhaiten ne huomaa oppilaista, joista säteilee iloisuus, aktiivisuus ja hyvä olo. Oppilaskunnan hallituksen sopuisuus ja demokraattinen henki voisi olla esimerkkinä monelle muullekin hallitukselle. Erimielisyydet keskustellaan rakentavasti pois ja kaikki näkökulmat huomioidaan.

  • Hyvän luokkahengen takana yhteinen huumori

    Viikin norssin 4 b luokassa on hyvä luokkameininki.

    Oppilaiden kysymykset, huumori ja hyvä luokkameininki yllättävät kerta toisensa jälkeen. Tämän päivän koulussa opetellaan tärkeiden tietojen lisäksi muodostamaan omia mielipiteitä, perustelemaan niitä ja toimimaan yhdessä ryhmän jäsenenä. Näitä taitoja on harjoiteltu Viikin norssin 4 b luokassa.

  • Arjen valopilkut

    Viikko koulussa summaus viimeisenä päivänä Lappeenrannassa.

    Kesämäenrinteen koulu Lappeenrannassa tarjosi viikon löytöretkeilijälle iloisia yllätyksiä tavan takaa. Oli kutkuttavaa olla mukana arjen pyörityksessä ja yrittää arvata mitä todellisia tarinoita kaiken nähdyn ja kuullun takaa pilkisti. Kuin biologian vitriinin pöllöt, pällistelin silmät pyöreinä ja yritin tulkita lappujen, kylttien, kuvien, ilmoitusten, ohjeiden ja julisteiden merkityksiä.