Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Viikko koulussa pääkuva

Ranskaa koulun täydeltä

Koulun suuntakyltit kahdella kielellä
Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa löytää perille kahdella kielellä. Koulun suuntakyltit kahdella kielellä Kuva: Yle/Jaana Sormunen hrsk

Vuosikymmenien jälkeen palasin koulunpenkkiin, lapseni ikäisten luokalle. Vähän jännitti nähdä, mitä koulussa nykyään tapahtuu.

Tällä viikolla kävin koulua Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa, joka on ranska-painotteinen valtion kielikoulu, mutta muuten normaali peruskoulu ja lukio. Alaluokilla opetus on pääasiassa ranskankielistä, ja suomenkielinen opetus lisääntyy yläluokille mentäessä niin, että esimerkiksi matematiikkaa aletaan opettaa suomeksi 5. luokalta lähtien. Ylioppilaskirjoitukset ovat perinteiset suomalaiset.

kaksikielisiä kylttejä opettajainhuoneessa
kaksikielisiä kylttejä opettajainhuoneessa hrsk

Oli mielenkiintoista nähdä niin luontevaa kaksikielisyyttä käytännössä. Kaikki koulun kyltit ja ohjeistukset olivat suomeksi ja ranskaksi, viikon ruokalistasta opettajainhuoneen mikroaaltouunin ohjeistukseen saakka.
Täällä ranska ei olekaan mikään "harvinainen" kieli, vaan yksi kahdesta.

Käytävillä porisi tasavertaisena suomi ja ranska, joka ei enää ollutkaan mikään "harvinainen" kieli, vaan yksi kahdesta. Osa oppilaista on taustaltaan kaksikielisiä, osa joko suomen-, ranskan- tai muun kielisiä, mutta kaikki olivat kotonaan tässä ympäristössä. Sama pätee opettajiin, vaikka kaikki suomalaisopettajat eivät puhu ranskaa tai ranskankieliset opettajat suomea. Maailman yleisin apukieli otetaan silloin avuksi täälläkin.

Pas de problèmes!

Seurasin 4-luokkalaisten opetusta ja ihastelin lasten kykyä oppia vieraalla kielellä. Heille ranska oli tullut tutuksi viimeistään ensimmäisellä luokalla, joillekin jo leikkikoulussa. Ranskalainen luokanopettaja opetti matikkaa ranskaksi ja oppilailla oli ranskalainen oppikirja. Pas de problèmes! Ja jos ongelmia oli, olivat ne aivan samoja kuin matikan tunnilla yleensäkin. Jos jollain oli vielä vaikeuksia ymmärtää sanallinen tehtävä, opettaja selitti se toisin sanoin. Aivan kuten äidinkielisessäkin koulussa.

Opettaja neuvoo oppilaita matikantunnilla.
4-luokkalaiset opiskelevat matikkaa ranskaksi. Opettaja neuvoo oppilaita matikantunnilla. hrsk
Ranskankielinen matikankirja avoinna pöydällä.
Ranskankielinen matikankirja avoinna pöydällä. hrsk

Koulurauha?

Aikamoista hulinaahan oppitunnit olivat. Oppilailla tuntui olevan vaikeuksia 1) pysyä paikallaan 2) pysyä hiljaa 3) odottaa vuoroaan 4) kuunnella ohjeita ja toimia niiden mukaan. Kerrannaisvaikutukset näkyivät ja kuuluivat. Ei ihme että keskittyminen oli vaikeaa - mutta tässäkin voi kysyä, kumpi oli ensin: muna vai kana?

Käytävillä melukerroin kohosi entisestään!

Pieni luokkahuone ei myöskään ole omiaan tarjoamaan rauhallista työskentelytilaa sille, joka sitä kaipaa tai tarvitsee. Käytävillä sen sijaan oli väljyyttä ja kaikuvuutta, joten siirtymäaikoina melukerroin kohosi entisestään!

Sitten se kiinnostavin kysymys: kouluruoka. Vaikkei tässä koulussa syödä ranskalaisia kolmen ruokalajin kouluaterioita, oli ruoka todella maukasta ja monipuolista - maistui hyvin aikuisellekin!

Seurasin viikon ajan Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun viikkoa osoitteessa yle.fi/viikkokoulussa. Löydät meidät myös somesta: #viikkokoulussa

Koulun inforuudun tiedote
Koulun inforuudun tiedote hrsk

Viikko koulussa

  • JOPO-luokka - näe minut!

    Jopoluokalla opiskellaan asiat toisella tavalla

    Karjaan yhteiskoulun Jopo-luokalla tehdään ruokaa ja taidetta, jeesataan kaveria ja käydään työharjoittelussa. Jopo ei ole erityisopetuksen luokka, vaan työpainotteinen tapa suorittaa peruskoulu loppuun.

  • Tehtiin eikä meinattu

    Käden taidot pääsivät kunniaan köksässä ja kuviksessa.

    Torstaina Tampereen kristillisen koulun aamu alkoi kunnon säpinällä, kun kasiluokkalaiset pääsivät näyttämään kädentaitojaan ysiluokkalaisilla vahvistetussa valinnaisaineryhmässään - kuka kotitaloudessa, kuka kuvataiteessa. Tänään tehdään... Siitä se lähti kumpikin tunti käyntiin.

  • Älä kysy: "Miten meni koulussa tänään?"

    Koulussa tapahtuu päivässä enemmän kuin aikuisilla viikossa

    Ei siihen voi vastata. Koulussa tapahtuu päivässä enemmän kuin aikuisilla viikossa. Päivän aikana sattuu lukemattomia iloisia ja ei niin iloisia asioita. Oletko valmis kuuntelemaan ne kaikki?

  • Aja kondomiajokortti! Nykyajan seksivalistus käy suoraan asiaan

    Kondomia pääsee pukemaan – dildon päälle.

    Seksivalistus ei taida monelle olla se paras koulumuisto. Yksi kertoo, kuinka männävuosina opettaja oli yhtä jäykkä kuin kurkku, jonka päälle puki kondomia. Toinen taas muistaa, miten turhankin kekseliäs opettaja laittoi alastoman miehen ja naisen kuvat eri kalvoille – sitten hän liikutti kalvoja edestakaisin piirtoheittimellä. Nyt on toisin. Voi vaikkapa ajaa kondomiajokortin.

  • Oppilaita ja opettajia on aina - muu muuttuu

    Yhteenveto viikon vierailusta Karjaan yhteiskoulussa

    Käytävillä haisee meikki ja hiki. Kosteat ulkovaatteet höyryävät, pipot pysyvät tiukasti päässä. Ilmassa lentee v-sana jos toinenkin ja välillä pitää vähän läppästä kaveria päähän. Ihan vaan hellyydellä, kun sanoja ei löydy.

  • Oppilaat ovat fiksuuntuneet

    Koulu muuttuu kovaa vauhtia

    Jos joku väittää, että koulussa ei mikään ole muuttunut sitten 1960-luvun, niin se joku on väärässä. Kaikki on muuttunut.

  • Onko mikään muuttunut koulussa?

    Onko koulu yhtään muuttunut sitten 1970-luvun?

    Viikko koulussa meni nopeasti. On tilinteon aika. Katso kuvat ja vertaa, onko opinahjoissa mikään muuttunut sitten omien kouluaikojesi.

  • Metsäkylän koulun oppilaskunnan hallitus – sopuisaa ja demokraattista kokoustamista

    Metsäkylän kyläkoulun oppilailla asiat ovat hyvin.

    Metsäkylän koulun terve ilmapiiri ja hyvä henki tulevat vastaan kaikista yhteyksistä. Parhaiten ne huomaa oppilaista, joista säteilee iloisuus, aktiivisuus ja hyvä olo. Oppilaskunnan hallituksen sopuisuus ja demokraattinen henki voisi olla esimerkkinä monelle muullekin hallitukselle. Erimielisyydet keskustellaan rakentavasti pois ja kaikki näkökulmat huomioidaan.

  • Hyvän luokkahengen takana yhteinen huumori

    Viikin norssin 4 b luokassa on hyvä luokkameininki.

    Oppilaiden kysymykset, huumori ja hyvä luokkameininki yllättävät kerta toisensa jälkeen. Tämän päivän koulussa opetellaan tärkeiden tietojen lisäksi muodostamaan omia mielipiteitä, perustelemaan niitä ja toimimaan yhdessä ryhmän jäsenenä. Näitä taitoja on harjoiteltu Viikin norssin 4 b luokassa.

  • Arjen valopilkut

    Viikko koulussa summaus viimeisenä päivänä Lappeenrannassa.

    Kesämäenrinteen koulu Lappeenrannassa tarjosi viikon löytöretkeilijälle iloisia yllätyksiä tavan takaa. Oli kutkuttavaa olla mukana arjen pyörityksessä ja yrittää arvata mitä todellisia tarinoita kaiken nähdyn ja kuullun takaa pilkisti. Kuin biologian vitriinin pöllöt, pällistelin silmät pyöreinä ja yritin tulkita lappujen, kylttien, kuvien, ilmoitusten, ohjeiden ja julisteiden merkityksiä.