Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Viikko koulussa pääkuva

Ranskan tunnilla luetaan, näytellään ja suunnitellaan matkaa

HRSK:n 4C-luokka "luokkakuvassa"
4C:n mielissä siintää jo kevään vaihtomatka Etelä-Ranskaan. HRSK:n 4C-luokka "luokkakuvassa" Kuva: Yle/ Jaana Sormunen hrsk

4C:n ranskan tunneilla on tänä vuonna aivan erityistä ohjelmaa - Ranskan-matkan suunnittelua! Mutta on oppitunteilla myös ihan perinteistä sisältöä: lukemista, kirjoitusta ja kielioppia. Ja se kaikki tapahtuu ranskaksi.

Tunnelma tietokoneluokassa on tiistaina sähköinen. Oppilaat tekevät omaa profiiliaan nettialustalle, joka toimii 4C:n ja sen ranskalaisen vaihtoluokan yhteisenä foorumina. Siellä aletaan vaihtaa viestejä oman vaihtokaverin kanssa. Tutustutaan toisiinsa sekä vaihtoperheeseen, kerrotaan omasta maasta ja valmistaudutaan tapaamaan. Luokat lähettävät toisilleen myös erilaisia haasteita, esim. matikka- tai lukuhaasteita.

Tunnelma on sähköinen.

Ranskalaiset vaihturit tulevat Suomeen ja kunkin kotiin alkuvuodesta, katsomaan talvea, ja suomalaiset lähtevät Roquebruneen, Etelä-Ranskaan, loppukeväästä.
- Ainakin haluaisimme mennä rannalle ottamaan aurinkoa, kertovat tytöt toiveistaan.

Omassa luokassa oppilaat näyttävät vaihtoluokan lähettämästä kuvasta, kuka on kunkin oma korrari.
-Tai ainakin luulen, että tuo on hän.

Oleskelu ranskalaisperheessä ei lapsia jännitä - ainakaan vielä!

Opettaja esittelee kouluvaihdossa käytettävää nettisovellusta.
Nettisovelluksen avulla kommunikoidaan vaihtoluokan kanssa. Opettaja esittelee kouluvaihdossa käytettävää nettisovellusta. hrsk
Ranskalaiset vaihtokaverit ja heidän nimmarinsa
"Tässä on meidän vaihtoluokka!" Ranskalaiset vaihtokaverit ja heidän nimmarinsa hrsk
Kaksi pellillistä mokkapaloja myynnissä.
Keskiviikkoisin myydään mokkapaloja, joilla rahoitetaan vaihtomatkaa. Kaksi pellillistä mokkapaloja myynnissä. hrsk

Ensimmäiselle vaihtomatkalle hiotaan käytöstapoja

Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun oppilaat tekevät perinteisesti ensimmäisen vaihtomatkan Ranskaan jo 4. luokalla, ja toisen 8. luokalla. Niinpä 4. luokan opetus nivoutuu useammassa kouluaineessa matkan ympärille.

Ranskan tunnilla tietenkin hiotaan ranskan kieltä, opetellaan kohteliasta kielenkäyttöä ja kertomaan itsestään ja Suomesta. Maantiedon tunnilla tutustutaan Ranskaan ja erityisesti vaihtokaupungin seutuun. Suomen ja yhteiskuntaopin tunnilla opetellaan myös käytöstapoja sekä matkalla selviytymistä.

Ranskassa hyvät tavat ovat yhä kunniassa.

- Oppilailla on vielä paljon opittavaa käytöstapojen suhteen, sillä Ranskassa hyvät tavat ovat yhä aivan toisella lailla kunniassa kuin meillä, sanoo luokan suomen kielen opettaja Merja Pitkänen.
Luokanopettaja Freddy Heraud istuu luokkahuoneessa
Luokanopettaja Freddy Heraud valmistelee nelosia kevään luokkavaihtoon. Luokanopettaja Freddy Heraud istuu luokkahuoneessa Kuva: Yle/ Jaana Sormunen freddy heraud

- Minä taas stressaan enemmän lasten turvallisuuden puolesta, sillä 4-luokkalaiset ovat vielä aika arvaamattomia ja ajattelemattomia, sanoo luokanopettaja Freddy Heraud.

Ranskan taidossa suuria eroja

Ranskan tunti, kuten muutkin ranskankieliset tunnit, ovat opettajalle haasteellisia, sillä lasten kielitaito on hyvin erilainen.

- Joillekin ranska on äidinkieli, joillekin toisen vanhemman äidinkieli, osalla lapsista kotikielenä on arabia, ja osa lapsista on puhtaasti suomen- tai ruotsinkielisiä, eikä heillä välttämättä ole taustalla mitään yhteyttä Ranskaan, kertoo Freddy Heraud. Silloin on tasapainoiltava, jotteivät parhaiten ranskaa taitavat pitkästy tunnilla, ja toisaalta heikoimmin sitä osaavat pysyvät mukana.

Noitatytön matkassa tutustutaan kieleen ja kulttuuriin

Marie Desplechininranskankielisen nuortenkirjan Verte kansi.
Marie Desplechininranskankielisen nuortenkirjan Verte kansi. nuortenkirja

Lopuksi taivutetaan epäsäännöllisiä verbejä.

Torstain ranskan kaksoistunnin aluksi luetaan. Vuoronperään oppilaat lukevat ääneen noitatytöstä kertovaa romaania Verte, ja opettaja selittää vaikeat sanat ja käsitteet. Oppilaat voivat myös kysyä, jos jokin asia jää epäselväksi.

Ja niin he kysyvätkin, reippaasti ranskaksi, ja tarttuvat myös asiasisältöön, jos se ihmetyttää. Keskustelua syntyy esimerkiksi useiden ranskalaisten koulujen tavasta pitää keskiviikkona vapaapäivä. Lopuksi taivutetaan pari tekstissä esiintynyttä epäsäännöllistä verbiä.

Tunti jatkuu jakotunnilla eli osa luokasta pääsee pois. Viisi tyttöä muodostavat yhden ryhmän, neljä poikaa toisen.

- Ottakaa esiin kirjoitusvälineet ja paperia, pyytää opettaja.
Oppilaat kerääntyvät omiin ryhmiinsä hälinän vallitessa (suhteellisen normaali tilanne luokassa). Neljästä pojasta kolmelta kirjoitusvälineet puuttuvat.
- No menkää hakemaan! komentaa opettaja. Yksi tytöistä huutaa: - Mulla ei ole paperia!
- Annan sinulle paperin, vastaa opettaja kärsivällisesti.

Sitten kirjoitetaan näytelmä

Ryhmien tehtävänä on kirjoittaa pieni näytelmä, joka myöhemmin esitetään. Poikien aiheena on ravintolassakäynti. Tarinan kehittely ja kirjoitus käynnistyy sutjakasti, kunhan pojille on ensin selvinnyt vastaus yhteen olennaiseen kysymykseen: - Keitä siellä ravintolassa on?
- No esimerkiksi kokki, tarjoilija ja asiakkaita, ohjeistaa opettaja. Lasten välinen keskustelu käy suomeksi, tilanne kirjoitetaan ranskaksi.

Tyttöjen aihe, syntymäpäiväjuhlien järjestäminen ystävälle, ei lähde käyntiin kivutta.
- Mun synttärit, mun synttärit! huutaa yksi tytöistä.
- Ei kun mun! huutaa toinen.
Syntyy lähes itkunsekainen kiistely siitä, kuka saa olla tarinan synttärisankari. Kukaan ei halua joustaa (vaikka yksi sitä toiselle ehdottaakin), eikä myöskään opettajan ehdotus tuplasynttäreistä mene läpi, sillä synttäriä ei haluta jakaa - edes tarinassa... Lopulta tytöt pääsevät yhteisymmärrykseen, ja tunnin päättyessä valmiina on tarina, joka halutaan esittääkin saman tien.

Kaikki ovat yhtä ja samaa hälisevää joukkoa.

Onko koulunkäynti kahdella kielellä hankalaa? kysyn tunnin päätteeksi parilta oppilaalta.
- Ei, vastaavat molemmat, se on kivaa! Ja se on pakko uskoa, sillä myös ne, joiden ranska (tai suomi) vielä kangertelee, ovat yhtä ja samaa hälisevää joukkoa.

Kiitos 4C! Oli hauskaa seurata koulupäiviänne.
Merci Michelle, Jonatan, Eino, Imen, Dalia, Martti, Sebastien, Sofia, Einar, Daniel, Fallou, Henri, Elea, Vera, Dania, Ellen, Lumi, Ayoub, Olli, Lea et Sara!

Viikko koulussa

  • JOPO-luokka - näe minut!

    Jopoluokalla opiskellaan asiat toisella tavalla

    Karjaan yhteiskoulun Jopo-luokalla tehdään ruokaa ja taidetta, jeesataan kaveria ja käydään työharjoittelussa. Jopo ei ole erityisopetuksen luokka, vaan työpainotteinen tapa suorittaa peruskoulu loppuun.

  • Tehtiin eikä meinattu

    Käden taidot pääsivät kunniaan köksässä ja kuviksessa.

    Torstaina Tampereen kristillisen koulun aamu alkoi kunnon säpinällä, kun kasiluokkalaiset pääsivät näyttämään kädentaitojaan ysiluokkalaisilla vahvistetussa valinnaisaineryhmässään - kuka kotitaloudessa, kuka kuvataiteessa. Tänään tehdään... Siitä se lähti kumpikin tunti käyntiin.

  • Älä kysy: "Miten meni koulussa tänään?"

    Koulussa tapahtuu päivässä enemmän kuin aikuisilla viikossa

    Ei siihen voi vastata. Koulussa tapahtuu päivässä enemmän kuin aikuisilla viikossa. Päivän aikana sattuu lukemattomia iloisia ja ei niin iloisia asioita. Oletko valmis kuuntelemaan ne kaikki?

  • Aja kondomiajokortti! Nykyajan seksivalistus käy suoraan asiaan

    Kondomia pääsee pukemaan – dildon päälle.

    Seksivalistus ei taida monelle olla se paras koulumuisto. Yksi kertoo, kuinka männävuosina opettaja oli yhtä jäykkä kuin kurkku, jonka päälle puki kondomia. Toinen taas muistaa, miten turhankin kekseliäs opettaja laittoi alastoman miehen ja naisen kuvat eri kalvoille – sitten hän liikutti kalvoja edestakaisin piirtoheittimellä. Nyt on toisin. Voi vaikkapa ajaa kondomiajokortin.

  • Oppilaita ja opettajia on aina - muu muuttuu

    Yhteenveto viikon vierailusta Karjaan yhteiskoulussa

    Käytävillä haisee meikki ja hiki. Kosteat ulkovaatteet höyryävät, pipot pysyvät tiukasti päässä. Ilmassa lentee v-sana jos toinenkin ja välillä pitää vähän läppästä kaveria päähän. Ihan vaan hellyydellä, kun sanoja ei löydy.

  • Oppilaat ovat fiksuuntuneet

    Koulu muuttuu kovaa vauhtia

    Jos joku väittää, että koulussa ei mikään ole muuttunut sitten 1960-luvun, niin se joku on väärässä. Kaikki on muuttunut.

  • Onko mikään muuttunut koulussa?

    Onko koulu yhtään muuttunut sitten 1970-luvun?

    Viikko koulussa meni nopeasti. On tilinteon aika. Katso kuvat ja vertaa, onko opinahjoissa mikään muuttunut sitten omien kouluaikojesi.

  • Metsäkylän koulun oppilaskunnan hallitus – sopuisaa ja demokraattista kokoustamista

    Metsäkylän kyläkoulun oppilailla asiat ovat hyvin.

    Metsäkylän koulun terve ilmapiiri ja hyvä henki tulevat vastaan kaikista yhteyksistä. Parhaiten ne huomaa oppilaista, joista säteilee iloisuus, aktiivisuus ja hyvä olo. Oppilaskunnan hallituksen sopuisuus ja demokraattinen henki voisi olla esimerkkinä monelle muullekin hallitukselle. Erimielisyydet keskustellaan rakentavasti pois ja kaikki näkökulmat huomioidaan.

  • Hyvän luokkahengen takana yhteinen huumori

    Viikin norssin 4 b luokassa on hyvä luokkameininki.

    Oppilaiden kysymykset, huumori ja hyvä luokkameininki yllättävät kerta toisensa jälkeen. Tämän päivän koulussa opetellaan tärkeiden tietojen lisäksi muodostamaan omia mielipiteitä, perustelemaan niitä ja toimimaan yhdessä ryhmän jäsenenä. Näitä taitoja on harjoiteltu Viikin norssin 4 b luokassa.

  • Arjen valopilkut

    Viikko koulussa summaus viimeisenä päivänä Lappeenrannassa.

    Kesämäenrinteen koulu Lappeenrannassa tarjosi viikon löytöretkeilijälle iloisia yllätyksiä tavan takaa. Oli kutkuttavaa olla mukana arjen pyörityksessä ja yrittää arvata mitä todellisia tarinoita kaiken nähdyn ja kuullun takaa pilkisti. Kuin biologian vitriinin pöllöt, pällistelin silmät pyöreinä ja yritin tulkita lappujen, kylttien, kuvien, ilmoitusten, ohjeiden ja julisteiden merkityksiä.