Hyppää pääsisältöön

Kuusamon sokea erakko ei halunnut olla muiden tiellä

Vuonna 1991 esitetyssä dokumentissa seurataan vuoden ajan Kuusamon Kirpistöjärven rannalle erakoituneen Voitto Käsmärannan elämää. Käsmäranta oli sokea, mutta vamma ei ollut vienyt tuolloin 70-vuotiaan miehen elämänhaluja. Hän halusi selvitä yksin ilman ulkopuolisten apua.

Käsmäranta eli varsin omavaraisesti. Elinkeinonaan hän turvautui lähinnä kalastamiseen. Talvisin hän pyytää madetta omalla, ennakkovalmisteluita vaativalla tyylillään. Järven jäälle asetetaan ensin lakana, joka auttaa näköaistinsa menettänyttä miestä suunnistamaan avannolta toiselle.

Naruhan on minua itteäni varten, minähän voin hairahtua johonkin siellä järvellä, jos tuulen suunta muuttuu.

Kalaa ei tule liikaa, mutta riittävästi miehen omiin tarpeisiin. Keväällä ja kesällä hän yhdistää voimansa seudun muiden kalamiesten kanssa.

Kalastuksen lisäksi aika järven rannalla kuluu muun muassa asuinmökin kunnostustöissä. Käsistään selvästi kätevä mies kertoo kuuden mökissä asumansa vuoden aikana rakentaneensa talon sisätilat itse, lattiasta seiniin. Vaikka mökillä vierailee ajoittain muitakin ihmisiä, toimii kauppa-auto lähinnä erakon yhteytenä ulkomaailmaan. Muuten seurana ovat järvialueen linnut.

Ehkäpä siellä menee tämä loppuaika. Kesällä, jos sattuu, niin saattaa kävästä täällä.

Käsmäranta ei sokeudestaan huolimatta halua mennä hoitokotiin, koska "siellä meno on liian aikataulutettua ja laitosmaista". Onnellisimmillaan hän on kuten elää, vain lähimuistin huonontuminen tuottaa aika ajoin miehelle päänvaivaa.

Dokumentin lopussa eräs aikakausi kuitenkin päättyy ja Käsmärannan on tullut aika muuttaa vanhusten majataloon.

Näytä kartalla (Google)

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto