Hyppää pääsisältöön

Kuusamon sokea erakko ei halunnut olla muiden tiellä

Vuonna 1991 esitetyssä dokumentissa seurataan vuoden ajan Kuusamon Kirpistöjärven rannalle erakoituneen Voitto Käsmärannan elämää. Käsmäranta oli sokea, mutta vamma ei ollut vienyt tuolloin 70-vuotiaan miehen elämänhaluja. Hän halusi selvitä yksin ilman ulkopuolisten apua.

Käsmäranta eli varsin omavaraisesti. Elinkeinonaan hän turvautui lähinnä kalastamiseen. Talvisin hän pyytää madetta omalla, ennakkovalmisteluita vaativalla tyylillään. Järven jäälle asetetaan ensin lakana, joka auttaa näköaistinsa menettänyttä miestä suunnistamaan avannolta toiselle.

Naruhan on minua itteäni varten, minähän voin hairahtua johonkin siellä järvellä, jos tuulen suunta muuttuu.

Kalaa ei tule liikaa, mutta riittävästi miehen omiin tarpeisiin. Keväällä ja kesällä hän yhdistää voimansa seudun muiden kalamiesten kanssa.

Kalastuksen lisäksi aika järven rannalla kuluu muun muassa asuinmökin kunnostustöissä. Käsistään selvästi kätevä mies kertoo kuuden mökissä asumansa vuoden aikana rakentaneensa talon sisätilat itse, lattiasta seiniin. Vaikka mökillä vierailee ajoittain muitakin ihmisiä, toimii kauppa-auto lähinnä erakon yhteytenä ulkomaailmaan. Muuten seurana ovat järvialueen linnut.

Ehkäpä siellä menee tämä loppuaika. Kesällä, jos sattuu, niin saattaa kävästä täällä.

Käsmäranta ei sokeudestaan huolimatta halua mennä hoitokotiin, koska "siellä meno on liian aikataulutettua ja laitosmaista". Onnellisimmillaan hän on kuten elää, vain lähimuistin huonontuminen tuottaa aika ajoin miehelle päänvaivaa.

Dokumentin lopussa eräs aikakausi kuitenkin päättyy ja Käsmärannan on tullut aika muuttaa vanhusten majataloon.

Näytä kartalla (Google)

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto