Sirua, Inkaa, Helinää, Jennaa ja Jenniä yhdistää yksi asia - he kaikki ovat gamereita. Valitettavasti heitä yhdistää myös se tosiasia, että he joutuvat kohtaamaan hyvin erilaisen maailman pelikentillä kuin miehet. Se maailma ei ole kaikkein ystävällisin tai tasa-arvoisin.
Pelaaminen on mielletty pelkästään poikien harrastukseksi, vaikka vuonna 2013 tehdyn pelaajabarometrin mukaan 95% kaikista alle 19-vuotiaista pelaa viikoittain jotain digitaalista peliä. Yhteiskunnallisesti poikien pelaaminen on kuitenkin ollut hyväksyttävämpää, ja pelaavat tytöt ovat kohdanneet ennakkoluuloja alkaen omista vanhemmistaan.
Elektroninen urheilu on kuitenkin edelleen hyvin vahvasti miehinen alue. Se on pitkälti poikien ja miesten temmellyskenttä, ja nyt naispelaamisen nostaessa päätään monet kokevat tarpeekseen puolustaa tätä “miehuuden linnaketta” jopa raivoisasti.
Haastatelluista naispelaajista monet ovat kohdanneet suoranaista naisvihaa pelikentillä
- Olen törmännyt todella moniin suomalaisiin pelaajiin, jotka haukkuvat minua huoraksi tai ämmäksi, kertoo 17-vuotias Inka.
Inka on aloittanut pelaamisen seitsemänvuotiaana ja pelaa nykyisin Counter-Strike: Global Offensivea. Pelatessaan hän myös streamaa lähetystään pelaajien suosimaan TwitchTV:seen.
Tyyppejä on monenlaisia
Myös suhtautuminen naispelaajiin on muuttunut vuosien varrella. Toisten pelaajien mukaan naispelaajiin suhtauduttiin ennen pelin sisällä jopa ystävällisemmin kuin nykyään, toisten mukaan taas naisviha oli ennen paljon yleisempää.
Pitkään pelanneet Helinä sekä Siru pystyvät analysoimaan pelimaailmaa pidemmältä aikajaksolta.
- 2000-luvun alussa tilanne oli minulle henkilökohtaisesti vaikea, sillä naispelaajia oli rajoitettu määrä ja reaktiot olivat usein paljon aggressiivisempia kuin nykyään. Nykypäivänä reaktiot ovat usein positiivisen neutraaleja. Toki poikkeuksia kohtaa enemmän kuin niitä haluaisi, kertoo 25-vuotias Helinä.
Hyvin päinvastaiseen kokemuksiin on törmännyt 25-vuotias Siru. Hänen mukaansa hänen peliuransa varhaisempina vuosina (2002-2010) tuntui, että naispelaajia vain ihmeteltiin heidän harvinaisuutensa vuoksi.
- Nykyään on enemmän naisvihaa, mutta samalla naiset koetaan myös osana peliyhteisöä, eli ei koeta sitä “woah” efektiä, jos joukkueessa onkin nainen, summaa Siru.
Siru on myös jakanut kohtaamansa miespuoliset pelaajat kolmeen eri tyyppiin:
- Tyyppi 1: Suhtautuu neutraalisti naispelaajiin. Pelaa ja käyttäytyy naisten kanssa pelatessaan samalla tavalla kuin muutenkin.
- Tyyppi 2: Halveksuu sitä, että toinen pelaaja on nainen. Olettaa että naiset eivät osaa pelata ja vähättelee heidän suorituksiaan.
- Tyyppi 3: Yliavulias tyyppi, eli hyvin paljon ylimääräistä huomioita antava. Yleensä ihan positiivista huomiota, mutta pyrkii helposti auttamaan ja on “ylimukava”.
Haastatteluissa korostuu varsinkin naisten halveksunta. Jokainen haastateltu on kohdannut pelikentillä taitojensa väheksymistä sukupuolestaan johtuen.
- Useat pelaajat olettavat ja sanovat aina, että tytöt eivät osaa pelata. Meidän myös aina oletetaan pelaavan sitä “helpointa” roolia / hahmoa, kertoo 21-vuotias Jenna kokemuksistaan.
- Yleensä kuulee, että tyttöpelaajat eivät osaa pelata, vaikka asia ei näin ole. Me tytöt osataan pelejä yhtä hyvin kuin pojatkin, kiteyttää 16-vuotias Jenni kokemuksiaan.
Nykyaikaiset kikkelikortit
Maailmalla naisviha on äärimmillään johtanut hyvinkin ikäviin tilanteisiin. Koreassa ammatikseen StarCraftia pelaava Kim “eve” Shee-Yoon joutui sulkemaan koko Twitter-tilinsä seksuaalisen häirinnän takia. Hän kyllästyi saamaan tuntemattomilta miehiltä kuvia heidän paljaista sukukalleuksistaan. Voidaan myös kysyä, mitä liikkui sen miehen päässä, joka myöhemmin syytti Shee-Yoonia uhriutumisesta tämän suljettua twitter-tilinsä. Kyseinen mies oli itse lähettänyt Shee-Yoonille hyvin seksuaalisen kuvan.
Suomessa tilanne ei haastateltujen mukaan kuitenkaan ole näin paha. Suomalaiset pelaajat ovat joutuneet kestämään lähinnä väheksyntää ja haukkumista, mutta varsinaiseen törkyyn he eivät ole törmänneet. Ne naispelaajat, jotka streamaavat pelaamistaan, ovat yleisesti kohdanneet enemmän nimittelyä sekä myös ns. rakkaudenosoituksia kuin muut naispelaajat.
- Julkisesti esillä olevalle naispelaajalle voidaan lähettää rakkaudenosoituksia, joiden taso voi vaihdella runokkaasta lepertelystä räikeisiin alastonkuviin, mainitsee Helinä.
- Lähentely on aika yleistä, myöntää Jenni.
Helinä kokee kuitenkin, että olemme matkalla oikeaan suuntaan:
- Pelaaminen on yleisesti hyväksyttävämpi harrastus kuin aikaisemmin, ja usein kriittisin suhtautuminen pelaamiseen tuleekin juuri pelimaailman ulkopuolelta eikä sen sisältä.
Yhteisö iskee takaisin
Jotkut peliyhtiöt ovat heränneet pelaajien käytökseen pelikentillä. Esimerkiksi Riot Games käyttää apunaan ns. Tribunaaleja, joissa kokeneet pelaajat antavat tuomioita raportoiduille pelaajille.
Tribunaaleilla käsitellään pelaajia, jotka on raportoitu esimerkiksi huonon käytöksen vuoksi. Pelaajien tuomion jälkeen Riot Games antaa pelaajalle tuomion riippuen hänen aikaisemmasta käytöksestään. Tuomiot vaihtelevat muutaman päivän pelikiellosta koko pelitilin sulkemiseen.
Tribunaalit ovat yksi hyvä tapa antaa koko peliyhteisölle vastuuta yhteisönsä käyttäytymisen käsittelystä. Samalla se myös rajoittaa huutelua, kun huonon käytöksen palkkana oleva porttikielto on hyvin jokaisen tiedossa.
Elektroninen urheilu ei tunne maiden välisiä rajoja. Sen ei myöskään pitäisi tuntea ihmisten välisiä rajoja. Pelimaailman tulisi olla paikka, jossa sukupuoli, ihonväri, kulttuuritausta tai muukaan toisarvoinen seikka ei määrittele ihmistä, vaan ainoastaan hänen omat tekonsa.
Meillä on vielä matkaa siihen hetkeen, jolloin kaikkia pelaajia voidaan kutsua vain pelaajiksi tekemättä eroa heidän sukupuolensa perusteella.
