Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Jennah Vainion puheenvuoro

Säveltäjä Jennah Vainio.
Säveltäjä Jennah Vainio. Kuva: Yle/Laila Kangas jennah vainio

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 18.11.2015 vuorossa oli säveltäjä Jennah Vainio.

Humaaniuden puolesta

Kirjoitan tätä puheenvuoroa Pariisin terroritapahtumien jälkitunnelmissa.

Tuntuu maailmantapahtumia ja uutisia tarkkaillessa, kun koko maailma olisi tullut hulluksi. Mielettömyydet seuraavat toisiaan ja ihmiset huutavat netin keskusteluissa toisten ylitse kuuntelematta ja kaivautuen yhä syvemmälle ennakkoluulojensa suojaan.

Jennah Vainio piti Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 18.11.2015.
Jennah Vainio piti Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 18.11.2015. Jennah Vainio piti Suomen säveltäjien puheenvuoron Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa 18.11.2015. Kuva: Saara Lampela jennah vainio

Elämässä ja taiteessa asiat kulkevat sykleittäin. Ennenkin on ollut uskon­ ja maailmansotia, fanaattisia poliittisia suuntauksia sekä rauhaa ja rakkautta. Tärkeässä roolissa tunteiden ja tunnelmien kuvaajina on aina ollut taide sen eri ilmenemismuodoissa. Erityisesti musiikki on väkevänä tunteiden tulkkina antanut ihmisille lohtua, voimaa ja uskoa parempaan huomiseen. Sen tehtävä on pyhä, sillä se ylittää kieli­ ja kulttuurirajat ilmentäen tunneskaalamme koko spektriä.

Säveltäjien, ja taiteilijoiden yleensä, olisi mielestäni tärkeää omalla työllään ja julkisuuden kuvaansa käyttäen puhua moniarvoisuuden ja humaaniuuden puolesta.

Oma suhtautuminen julkisuuteen on kahtiajakoinen. Yhtäältä ymmärrän hyvin sen välttämättömyyden, mutta en voi samalla olla kokematta sitä rasitteeksi ja ahdistavaksikin.

Musiikillinen urani alkoi metallin parissa bändikuvioissa. Rakastin sähkökitaraani ­ vieläkin ­ ja haaveilin rocktähteydestä. Pian kuitenkin huomasin, että se tie ei minulle sopinut. Sosiaaliset pelkotilani ja esiintymiskammo ottivat minusta vallan. Työstän niitä yhä päivittäin. Tärkeää on se, että tunnen itseni nyt paremmin, kun koskaan. Ei ole olemassa mustaa, ei valkoista elämässä. On vain loputtomasti erilaisuutta ja jatkuva muutoksen tila. Omassa musiikissani olen nähdäkseni oivaltanut tämän. Toivon samaa kanssaihmisilleni.

Jennah Vainio

#sibelius150 #ajassasoi

  • Riemastuttava oopperalöytö!

    Levyarvio

    Provinsiaalisen uran tehneen sveitsiläisen kapellimestarin, säveltäjän ja opettajan Richard Fluryn ensimmäinen ooppera, yksinäytöksinen ”Firenzeläinen tragedia” valmistui vuonna 1928 ja sai kantaesityksessään Solothurnissa Pohjois-Sveitsissä seuraavana keväänä varsin myönteisen vastaanoton lehdistöltä. Eipä ihme: hieman yli kolmekymmenvuotiaan paikallisen säveltämäksi se on suorastaan nerokas vetäen vertaansa selvästi esikuvallisen Richard Straussin Salome-oopperalle – Oscar Wilden tekstiin sekin. Vajaan kolmen vartin kestävä yksikohtauksinen nostatus sisältää niin wildemaisia lausahduksia kuin taiten verhoiltua sosiopoliittista debatointia.

  • Erika Foxin improvisatorinen välittömyys

    Levyarvio

    On sanottu että säveltäminen ja improvisaatio olisivat hyvin lähellä toisiaan, ja että hyvät sävellykset ovat vain hyvien improvisoijien ylöskirjoituksia. Riippuu varmaankin keneltä kysytään – mutta englantilaisen Erika Foxin musiikissa improvisatorinen välittömyys on kiehtovasti läsnä jokaisessa nuotissa osana jotain sellaista josta rakentuu kokonaisuuksia, vapaata muotoa.

  • Pianistin tarinointia rauhallisesti ja liioittelematta

    Levyarvio

    Tällä vuosikymmenellä vuoden 2010 Kuningatar Elisabeth -pianokilvan voiton jälkeen paikkansa kysytyimpien konserttipianistien joukossa vakiinnuttanut Denis Kozhuhin on tänä syksynä ihastuttanut levyjulkaisuja seuraavia miellyttävästi soivalla ja hyvin soitetulla albumilla valikoimasta Felix Mendelssohnin Sanattomia lauluja ja Edvarg Griegin Lyyrisiä kappaleita. Se sopii olohuoneisiin mitä parhaiten, erityisesti nyt iltojen pimetessä kynttilänvalolle sopivasti lämpöä antamaan. Lyyrisyyden lisäksi minua kuulijana miellyttää myös Kozhuhin tapa tarinoida rauhallisesti ja liioittelematta.

  • Clara Schumannin laulut vihdoin yksissä kansissa

    Levyarvio

    Clara Schumannin syntymästä tuli viime kuussa kuluneeksi 200 vuotta, mikä on poikinut jonkin verran Schumann-konsertteja ja -julkaisuja pariskunnan pitkäikäisemmältä ja omana aikanaan menestyneemmältä osapuolelta. Clara Schumann oli 1800-luvun ylistetyin pianisti Franz Lisztin ohella, ja hän myös sävelsi sekä sai sävellyksiään julkaistuksi, mikä ei naiselle ollut kovin tavanomaista. Juhlavuoden kunniaksi on nyt julkaistu myös Schumannin lauluista kokonaislevytys, ensimmäinen laatuaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua