Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Reinhold Ferninand Sahlberg kiertää maapallon kovakuoriaisten vuoksi

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita suomalaisia tutkimusmatkailijoita

Ferdinand Reinhold Sahlberg (1811-1874) oli luonnontutkija ja tilanomistaja,
joka tutki ja keräsi hyönteisiä, Etelä-Amerikassa, Alaskassa ja Siperiassa, kertoo dosentti Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta.


- Sahlberg teki neljän vuoden tutkimusmatkan maapallon ympäri ennen kuin britti Alfred Wallace oli tehnyt omansa. Vaativia matkoja ja niiltä peräisin olevat luonnontieteelliset kokoelmat ovat mittavat ja edelleen hyvin arvokkaat. Monet kerätyistä lajeista ovat sellaisia, joita nykyään ei edes välttämättä ole olemassa.

Tällä matkalla hän purjehti Kap Hornin ympäri.

- Reinhold Ferdinand Sahlbergin isä oli turkulainen professori Carl Reinhold Sahlberg. Reinhold Ferdinand muistetaan eläintieteen puolella tutkimusmatkailijana, hyönteistieteilijänä ja hänen keräämistään mahtavista hyönteiskokoelmista. On hauskaa ajatella, että hän teki hyvin vaativan neljän vuoden tutkimusmatkan jo ennen kuin esimerkiksi Alfred Wallace teki oman maailmanympärimatkansa! Sahlbergin matkalta peräisin olevat luonnontieteelliset kokoelmat ovat mittavat ja tieteellisesti arvokkaat. Esimerkiksi Turun yliopiston kokoelmissa huomattava osa Sahlbergin suvun hyönteiskokoelmista on Ferninand Reinholdin keräämää aineistoa. Puhutaan tuhansista yksilöistä. Kokoelmat ovat arvokkaat, sillä Sahlberg keräsi Brasiliassakin rannikkosademetsäalueilta, jotka on jo nykyään kaadettu.

Sademetsä
Sademetsä Kuva: Epa/GUSTAVO AMADOR/Yle sademetsä

- Sahlbergin tutkimusmatkoista pidän merkittävimpänä neljän vuoden maailmanympärimatkaa vuosina 1839-43. Hän rahoitti matkaa osin pestautumalla Alaskan tulevan kuvernöörin lääkäriksi. Epäilen, että luonnontieteitä harrastanut sukukin on matkaa avustanut. Tällä matkalla hän purjehti Kap Hornin ympäri, tutki ja keräsi hyönteisiä, Etelä-Amerikassa, Alaskassa ja Siperiassa. Pidän Sahlbergia erittäin suuressa arvossa, sillä matkoilla on ollut vaaroja ja kommelluksia. Pelkästään jo siirtymiset paikasta toiseen purjelaivoilla ovat pitäneet sisällään hyvin paljon riskitekijöitä, toteaa Sääksjärvi.

Alaska McKinley-vuori
Alaska McKinley-vuori Kuva: Epa/Yle alaska mckinley

- Sahlbergin maailmalta keräämistä kokoelmista näkee mistä hän on ollut kiinnostunut. Häntä ovat kiinnostaneet kovakuoriaiset, vaikka muitakin hyönteisryhmiä on kokoelmiin tallentunut. Siellä on pistiäisiä, perhosia, kaskaita, nivelkärsäisiä, mutta kovakuoriaiset ovat vallitseva ryhmä. Kun koko Sahlbergin sukujen kokoelmat otetaan lukuun, niin Helsingin ja Turun yliopistojen kokoelmissa puhutaan jo kymmenistä tuhansista hyönteisistä!

Sademetsä
Sademetsä Kuva: Epa/Yle sademetsä

- Luonnontieteellisistä ansioistaan huolimatta Reinhold Ferdinand ei koskaan saanut isänsä tavoin professorin virkaa ja hän viettikin myöhemmin elämänsä viimeiset vuodet sukutilalla maanviljelijänä. Niinä vuosina hän pystyi sitten keskittymään maailmalta keräämänsä hyönteiskokoelmansa järjestämiseen ja aineiston määrittämiseen, kertoo dosentti Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.