Hyppää pääsisältöön

Robotti tehköön likaisen työn?

Kaksi miestä tutkii robotin kättä
Tutkijatohtori Michael Laakasuo ja toimittaja Kari Paananen tutkivat robottia, jota Prisma Studion jutussa esitti Eraesmus. Kaksi miestä tutkii robotin kättä Kuva: Yle / Jaakko Siiskonen mies ja robotti

Kun potilas kieltäytyy ottamasta lääkettä, sairaanhoitaja voi tilanteen niin vaatiessa pakottaa potilaan ottamaan lääkkeen, käyttämällä fyysistä voimaa. Entä jos hoitajan tilalle vaihdetaan hoivarobotti, joka toimii täsmälleen samalla tavoin kuin lempeä, mutta määrätietoinen sairaanhoitaja? Hyväksyisitkö edellä mainitun ratkaisun robotin tekemänä?

Tilanteisiin, joissa robotille annetaan päätäntävaltaa suhteessa ihmiseen, ei ole juuri varauduttu. Viimeinen ja tärkein päätös on aina ihmisellä - navigaattorinkin käyttöohjeissa teroitetaan, että ei kannata luottaa laitteen antamiin käskyihin sokeasti. Ja vaikka sotilaskäytössä olevat taistelurobotit pystyisivät kohteen valinnan ja maalimäärityksen lisäksi päättämään myös, koska painavat liipaisinta, tämä teko on vielä jätetty ihmisen valinnaksi.

Outouden laakso

Tutkijatohtori Michael Laakasuo tutkii ryhmänsä kanssa sitä, millaisia tunteita ihmisillä on robottien toimintaa kohtaan. Yhdessä pilottikokeessa koehenkilöt arvioivat neljän toimijan moraalisia ratkaisuja erilaisissa trolley problem eli vaunuongelmatilanteissa, joissa pitää valita kuoleeko viisi vai yksi ja miten. Neljä valinnan tekijää olivat ihminen, Hondan Asimo, I Robot elokuvan Sonny-hahmo ja iAndroid. Viime mainittua on elokuvahahmoakin fiktiivisempi. Se on versio Sonnysta, mutta ihmisen kasvoilla.

Mies ilmeettömänä kaupan käytävällä
Mies ilmeettömänä kaupan käytävällä Kuva: Yle / Jaakko Siiskonen robotti eraesmus
Kun robotin laittaa tilanteeseen, jossa se joutuu päättämään, tappaako yhden pelastaakseen viisi vai onko tekemättä mitään, ihmiset halusivat, että robotti ei tee mitään.

- Toisaalta toimettomuuspäätöksistä ei pidetty, jos robotti muistutti ulkonäöllisesti ihmistä. Ihminen ja Asimo koettiin miellyttävämmiksi kuin Sonny ja iAndroid. Jos robotti muistutti ihmistä vain vähän, niiden päätökset hyväksyttiin samalla tavoin kuin ihmisten päätökset.

Robotit, jotka näyttävät pandoilta, koirilta tai vaikkapa astronauteilta, koetaan miellyttäviksi.
Ilmiötä kutsutaan englanniksi termillä uncanny valley eli outouden laakso - ihmiset kokevat karmiviksi robotit, jotka muistuttavat ihmistä liiaksi. Pidämme kyllä roboteista, joilla on joitakin inhimillisiä ominaisuuksia, mutta outouden laaksoa lähestyttäessä reaktiomme hapantuu. Esimerkiksi Pixarin varhaisen animaation Tin Toyn vauvahahmo ei herätä järin helliä tuntemuksia.

- Toisaalta miellyttäviksi koetaan robotit, jotka näyttävät pandoilta, koirilta tai vaikkapa astronauteilta.

Kiinalainen huone

Filosofian professori Eric Schwitzgebel Kalifornian yliopistosta kirjoittaa blogissaan, että jos onnistumme rakentamaan robotteja, joilla on samankaltainen henkinen elämä kuin itsellämme, niin meillä on myös velvollisuus antaa niille itseämme korkeampi moraali. Schwitzgebelin mukaan tämä siksi, että tällaista robottia tehdessämme olisimme asettuneet luojan asemaan ja siksi meillä olisi myös vastuu siitä.

Robotti istuu tuolilla.
Robotti istuu tuolilla. Kuva: Yle / Kari Paananen robotti
Toisaalta esimerkiksi filosofi John Searle on sitä mieltä, että tuntevan ja tiedostavan robotin rakentaminen on mahdoton ajatus. Se vaatisi todennäköisesti järjestelmän, joka olisi biologisesti ihmisaivojen tapainen. Searlen ajatuskoe kiinalaisesta huoneesta selvittää ajatusta. Siinä henkilölle annetaan kiinalaisin kirjoitusmerkein muotoiltuja kysymyksiä, joihin hän vastaa niinikään kiinalaisilla kirjoitusmerkeillä muotoilluilla lauseilla, siis täysin oikeita ja järkeviä vastauksia. Henkilö tuottaa vastaukset monimutkaisen sääntökirjan ohjeita seuraten. Tämä ei kuitenkaan ole aitoa merkitysten ymmärrystä tai tietoista ajattelua, koska henkilö ei osaa kiinaa eikä tunne kiinalaisia kirjoitusmerkkejä. Sinänsä onnistunut toiminta vastaa korkealla laskukapasiteetilla varustetun koneen suoritusta.
Voisiko robotti katua tekoaan?

Jos robotit ovat jossain tulevaisuudessa itsenäisiä päätöksentekijöitä ilman ihmisen myötävaikutusta, pitäisikö niitä varten olla olemassa myös lainsäädäntö? Jos robotti tekee virheen, kuinka sitä rangaistaan, kun ajatellaan, että rangaistuksen tehtävä on saada tekijältä hyvitystä yhteiskunnalle ja mahdollisille uhreille? Voisiko robotti katua tekoaan? Olisiko virheen tekijä kuitenkin ihminen, joka on ohjelmoinut tai valmistanut robotin? Toisaalta oikeusistuimissa ei syytetä rikoksesta syytettyjen vanhempia eikä esimerkiksi opettajia tai muita kasvattajia, vaikka heillä on ollut suuri vaikutus siihen, millainen tekijä ihmisen taimesta on kasvanut.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede