Hyppää pääsisältöön

Banjo kohtasi kanteleen suomifolkin potpurissa 1965

Moderni kansanmusiikki, folk, oli vuonna 1965 nousemassa villitykseksi Suomessakin. Sen juuria, suuntauksia ja nuorta idealismia esiteltiin Balladi -65 -ohjelmassa, jota tähdittivät Hootenanny Trio, Anki Lindquist, Guldgurkorna, Kaj Järnström ja Pokelan pariskunta. Musakavalkadi toi yhteen kitarat, tuohipillit, farkut ja virsut, ja parikymppiset suomifolkkarit pyörivät siinä yritteliäästi polkkaa savupirttilavasteissa.

Kuusikymmenluvun suomifolkin innoittajana oli amerikkalainen urbaanin kansanlaulun buumi, jonka keskeisiä kuuluisuuksia olivat mm. Pete Seeger, Peter, Paul & Mary, Kingston Trio, Joan Baez ja Bob Dylan. Oppi-isänä häämötti 1940-luvun lauluntekijä Woody Guthrie.

Balladi -65 -ohjelman pääesiintyjät Anki, Hootenanny Trio ja Guldgurkorna olivat pienen mutta hartaan kotimaisen folkliikkeen ydintä. Kaksi ensin mainittua kuuluivat jo tässä vaiheessa tyylisuunnan tunnetuimpiin nimiin Finn Trion ja Bosse & Robertin ohella.

Suomifolkin omaperäisin yhtye Guldgurkorna ei sen sijaan koskaan noussut suuren yleisön tietoisuuteen. Pekka "Weary" Aarnion, Martti "Cucu" Launiksen ja Antero Launiksen muodostama kulttitrio tunnettiin viisastelevista spiikeistään, muita erikoisemmista biisivalinnoistaan ja raa’asta laulusaundistaan. Kaksi ensin mainittua herraa muodostivat myöhemmin Agit-Prop-kvartetin miehisen puoliskon.

Mukana on myös entinen rock-kuningas Kaj Järnström alias Rock-Jerry, joka Dylanista innostuttuaan palasi hetkeksi musiikin pariin ”Folk-Jerrynä”. Vanhempaa ”folk”-sukupolvea edustivat kansanlauluja jo 1950-luvulta asti popularisoineet Marjatta ja Martti Pokela.

Balladi -65 tuo esille nuorten intoilijoiden omia aatoksia, ja sen sisältösuunnittelussa keskeinen osuus olikin Ankilla ja Aarniolla. Ohjelman televisiointi osui folkmusiikin suosion nousuvaiheeseen ja kenties osaltaan vauhdittikin tätä. Se uusittiin kahdesti vuonna 1966.

Balladi -65 -ohjelman esiintyjiä kollaasissa: ylärivissä Guldkurkorna, Pertsa Reponen, Anki Lindquist, alarivissä Kaj Järnström, Hootenanny Trio, Martti ja Marjatta Pokela.
Balladi -65:n esiintyjät kuvakollaasissa. Ylärivissä Guldgurkorna ja tuohitorvi, Pertsa Reponen hillbillyn lumoissa, Anki kynttilänvalossa. Alarivissä Kaj Järnström ja virsu, Hootenanny Trio (Reponen, Juhani Joutsenniemi, Keijo Räikkönen) sekä Martti ja Marjatta Pokela kanteleen äärellä. Balladi -65 -ohjelman esiintyjiä kollaasissa: ylärivissä Guldkurkorna, Pertsa Reponen, Anki Lindquist, alarivissä Kaj Järnström, Hootenanny Trio, Martti ja Marjatta Pokela. Kuva: Yle kuvanauha balladi -65,Hootenanny Trio,Kaj Järnström,Anki Lindqvist,folkmusiikki,Martti Pokela,Marjatta Pokela

Bluegrassista polkkaan

Leijonanosan ohjelmasta vie englanninkielisen kansanlaulun eri lajien esittely, vaikka kotimainenkin folklore saa sijansa. Esiin nostetaan shantyt eli merimieslaulut, kertovat balladit, bluegrass, blues ja irlantilainen laulutraditio.

Pekka Aarnion raukean venyttelevissä selostusteksteissä on nuoren älykön snobbailevuutta, jota spiikkeri itsekin huvittuneena muisteli vuonna 1992 tehdyssä radio-ohjelmassa Halitulijallaa.

Kunpa vain konsanaan jokunen vaivautuisi kulkemaan paljasjaloin salomaita a) sinne, b) tänne ja keräilemään vanhoja ihmisiä.― Balladi -65

Suomifolkkarien ohjelmisto perustui alkuvaiheessa lähinnä amerikkalaisten esikuvien ohjelmistoon, mutta Balladi -65 tähdentää jo oman perinneaarteiston tärkeyttä.

”Kotoinen kansanlaulu olkoon lähellä meidän kaikkien sydämiä, siihen kaivautukaamme ja sitä vaikka nostakaamme. Ulkomailla kulkiessaan saa hävetä kun ei osaa kansallisia laulujaan”, Aarnio julistaa tv-ohjelmassa. Koko folkideologia kun perustui "nimenomaan oman maan lauluihin ja vanhuksiin ja suulliseen traditioon".

Farmarihousuiset, enemmän tai vähemmän boheemit uuskansanmuusikot yrittävät ohjelmassa tanssia polkkaakin.

Kansatieteellistä juurevuutta on tavoiteltu rekvisiitaksi raahatuilla tuohikonteilla, puutuopeilla ja kuhmuisilla kahvipannuilla. Niinpä esimerkiksi Kaj Järnströmin esittäessä Dylanin modernia rakkauslaulua kuvassa nähdään kiulu ja vanha virsu.

Ohjelmassa esitetyt kappaleet

Artistit laulavat Balladi -65:ssä pääasiassa muita kuin siihenastisia levytyskappaleitaan. Useimmat musiikkinumerot ovat angloamerikkalaista lainaa.

1. Guldgurkorna: Boston Harbour. Guldgurkornan bravuureihin kuuluva shanty on omaksuttu englantilaiselta Watersons-yhtyeeltä, jonka vahvaan säestyksettömään laulutyyliin bändi ihastui Keelen folkfestivaalilla kesällä 1965.
2. Hootenanny Trio: Santy Anno. Meksikon—Yhdysvaltain sotaan viittaava merimieslaulu, joka lienee poimittu The Kingston Trion levyltä. .
3. Anki: Barbara Allen. Brittiläisperäinen balladi, jonka folkmaailma tunsi parhaiten Joan Baezin tulkintana.
4. Kaj Järnström: Love Minus Zero/No Limit. Ainoa ohjelmaan sisältyvä Bob Dylanin laulu.
5. Pertsa Reponen: Mountain Breakdown/Cripple Creek. Parista eri sävelmästä koostettu kappale on ohjelman tiedoissa nimetty Mountain Breakdowniksi. Sen välisoitot ovat tunnetusta Cripple Creek –banjosävelmästä, jonka melodian varaan Reponen kynäili myös humoristisen Pertsan polkan. Tässä kuultavien lauluosuuksien alkuperä ei ole tiedossa.
6. Anki, Guldgurkorna ja Hootenanny Trio: Banks of the Ohio. Amerikkalainen murhaballadi, joka on levytetty lukuisina eri versioina.
7. Marjatta ja Martti Pokela: Setä Hermannin valssi. Tämä suomalainen kansanlaulu oli Pokeloiden tunnetuimpia levytyksiä.
8. Anki ja Hootenanny Trio: Voi ystäväin. Hootenanny Trion Keijo Räikkönen runoili lisää säkeistöjä tähän kotimaiseen perinneviisuun. Bändi levytti laulelman sittemmin esikoisalbumilleen.
9. Martti Pokela: Paimenen masurkka. Satakuntalainen kantelesävelmä.
10. Hootenanny Trio: Halitulijallaa. Henkiin virvoitettu vanha polkkakupletti on ainoa todellinen 1960-luvun suomifolkin hitti, joka ohjelmassa kuullaan. Hootenanny Trio lauloi sen levylle vasta lokakuussa 1965. Tatu Pekkarisen kynäilemä railakas ralli pysytteli kymmenen myydyimmän levyn listalla useita kuukausia.
11. Keijo Räikkönen: Jussi ja Liisa. Bluesperinnettä edustaa tämä suomalaisiin oloihin sovitettu versio laajalle levinneestä murhatarinasta Frankie And Johnny. Kappale julkaistiin Hootenanny Trion kakkosalbumilla.
12. Guldgurkorna: Jamie Foyers. Tarina skottilaisesta telakkatyöläisestä, joka kaatui tasavaltalaisten riveissä Espanjan sisällissodassa, on kavalkadin ”poliittisin” laulu. Tämän uuden mukaelman 1800-luvulla syntyneestä skottilaisesta balladista laati Britannian folkliikkeen pioneeri Ewan MacColl
13. Anki, Guldgurkorna ja Hootenanny Trio: Wild Mountain Thyme. Kaunis skottilais-irlantilainen laulu oli suomifolkkarien keskeisintä yhteislaulumateriaalia. Sävelmää olivat tehneet tunnetuiksi mm. Judy Collinsin ja irlantilaisen Clancy Brothersin levytykset.

Suomifolkin muita tärkeitä nimiä 1960-luvulla olivat mm. Päivi Paunu, Hector, Heli Keinonen ja Barbara Helsingius. Folkliikkeen vaiheita on käsitelty mm. radio-ohjelmissa Halitulijallaa ja Kohtalon tähti - 60-luvun nostalgiaa.

Lue lisää:

Kollaasissa Anki Lindquist, Hootenanny Trio, Sinkat, Irwin Goodman, Hector, Guldgurkorna ja Folk-Fredi sekä lehtiotsikoita ja mainoksia vuosilta 1965-1967.

Suomifolk uskoi aitouteen, epäkaupallisuuteen ja koripallotossuihin

Kuusikymmenluvun folkveteraanit kokoontuivat juhannuksena 1992 muistelemaan, oliko kaunis kaupallista, mitä kuului boheemiin vaateparteen ja millainen oli "ruskea soundi". Äänessä ovat muun muassa Anki Lindquist, Pekka Aarnio, Sinikka Sokka ja Juhani Joutsenniemi.

Lue lisää:

Barbara Helsingius laulaa lavastetussa rautatiemaisemassa.

Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia

Suomen puolesta olympialaisissakin miekkaillut Barbara Helsingius (1937–2017) muistetaan parhaiten laulu-urastaan, joka sai vauhtia 1960-luvun folkmusiikkibuumista. Syvä alttoääni tuli tunnetuksi monista tv- ja radioesiintymisistä.

Lisää ohjelmasta

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto