Hyppää pääsisältöön

Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Nyt julkaistavat videot ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Niiden käyttöoikeudet ja tekijänoikeudet siirtyivät Yleisradiolle keskinäisillä sopimuksilla vuosikymmeniä sitten.

Valikoimassa on sekä mustavalkoisia että värillisiä mykkiä filmi-inserttejä Suomen luonnosta, maaseudun ja kaupungin elämänmenosta. Valtaosa filmivälähdyksistä on 1950–1970-luvuilta, muutama 1940-luvulta ja lisäksi tarjolla on viisi vuonna 1918 kuvattua filmiaarretta. Videoiden lataus onnistuu Ylen tililtä Vimeo-palvelussa.

Tähän artikkeliin on koottu muutamia näytteitä valikoimasta.

Filmeissä näemme Suomen kaunista ja puhdasta luontoa, siintäviä järvenselkiä, meren ulapoita ja metsiä. Kesäinen laivamatka Järvi-Suomessa tai Punkaharjun kauniit maisemat toivat unohtumattomia elämyksiä Suomessa matkailevalle. Kuvia Suomesta -filmissä vuodelta 1918 katsoja saattoi kuvitella vapaana pauhuavan Imatrankosken symboloivan luonnontilasta kumpuavaa voimaa.

Maaseudun kyläraitti näyttäytyi hiljaisena 1960-luvulla. Filmissä Kolmen vesireitin sydämessä vuodelta 1963 Laukaan kunnan kylänäkymä oli kesäinen ja romanttinen. Kirkko, kunnalliset rakennukset, koulu ja vanhainkoti kuuluivat kirkonkylän ja taajaman näkymään. Kotiseutumuseossa esiteltiin maaseudun elinkeinoja ja historiaa.

Kaupunkikuvissa esiteltiin tunnusomaisimpia näkymiä ja kohteita. Usein kuvattiin Helsinkiä. Merellinen Helsinki, Kauppatori, Senaatintori ympäröivine rakennuksineen ja Havis Amanda -patsaineen olivat tyypillisimpiä kuvauskohteita. Filmissä Arkisto-158 nähdään vuodelta 1949 Helsingin rautatieaseman seutua ja keskustan vilkasta liikennettä kiireisine jalankulkijoineen.

Hallintorakennukset, kirkot ja vanhat linnat antoivat kaupunkikuville historiallista perspektiiviä. Olavinlinna, Viipurin linna ja Oulun sataman vanhat aitat kertoivat tarinaansa menneiltä ajoilta. Olavinlinnan jykeviä muureja näemme filmissä Kuvia Suomesta vuodelta 1918.

Kuvat uusista kerrostaloalueista ja lähiöistä heijastivat suomalaisen yhteiskunnan muutosta kaupunkimaisemmaksi. Tarvittiin uusia asuntoja kaupunkeihin muuttaneille ja nopeasti kasvaville väestömäärille. Samaan aikaan tapahtunut autoistuminen vaati puolestaan maanteiden kunnon parantamista ja uusien autoväylien rakentamista. Filmissä Arkisto-127 näemme Helsingin kerrostalolähiöitä 1960-luvulla.

Valikoimassa monen filmin teemana on esitellä suomalaista maisemaa eri vuodenaikoina. Entisaikojen talvi on niissä lumen, jään ja pakkasten vuodenaika. Laivat kulkevat jäänmurtajien avaamissa väylissä ja metsät ovat lumisia ja valkoisia. Filmissä Talvi 1960 lumiset näkymät luovat tunnelmaa ja korostavat maaseudun rauhaa ja hiljaisuutta.

Luonnon herääminen kevääseen tuo kuviin ahtojäiden kasautumiset, virtaavat purot, lumen alta paljastuvat peltonäkymät ja vihdoin metsien valkoiset kukkakedot. Filmissä Arkisto-134. Kevätkuvia vuonna 1961 nähdään muun muassa jäiden kahleista vapautuvan järven rantoja sekä uittoa odottavia tukkilauttoja.

Värifilmit tuovat hienon lisän valikoiman kesä- ja syyskuviin. Kesän vehreys, luonnon kauneus ja järvimaisemat kesämökkeineen tulevat hyvin esille värikuvissa. 1960-luvun taitteessa kuvatussa filmissä VR Henkilöliikenne suvimaisemia katsellaan kesäisen maaseudun läpi porhaltavan junan ikkunasta.

Syksyn tuulia ja tuiverrusta, meren pauhuja ja rantakallioihin vellovia aaltoja esitetään 1970-luvulla kuvatussa filmissä Syysmyrskyä.

Vanhojen filmien sisältötiedot voivat olla osin puutteellisia. Otammekin mielihyvin vastaan täydentäviä tietoja ja korjauksia esim. tässä artikkelissa tai videon kommenttikentässä.

Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä (CC-BY). Lisenssi sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön millä tahansa tavalla, kunhan Yleisradion nimi aineiston lähteenä mainitaan käytön yhteydessä. Lisäksi suositamme myös filmien alkuperäisen tuotantoyhtiön nimen mainintaa.

Yleisradio haluaa tuoda arkistoaineistot osaksi nykypäivää ja edistää niiden vapaata käyttöä. Videoiden lisäksi on vapaasti käytettäväksi julkaistu äänitehosteita ja valokuvia. Tehosteet löytyvät Freesoundista ja valokuvat Flickristä. Vapaasti käytettävien aineistojen valikoima karttuu vähitellen.

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.