Hyppää pääsisältöön

Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön

Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille. Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Nyt julkaistavat videot ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Niiden käyttöoikeudet ja tekijänoikeudet siirtyivät Yleisradiolle keskinäisillä sopimuksilla vuosikymmeniä sitten.

Valikoimassa on sekä mustavalkoisia että värillisiä mykkiä filmi-inserttejä Suomen luonnosta, maaseudun ja kaupungin elämänmenosta. Valtaosa filmivälähdyksistä on 1950–1970-luvuilta, muutama 1940-luvulta ja lisäksi tarjolla on viisi vuonna 1918 kuvattua filmiaarretta. Videoiden lataus onnistuu Ylen tililtä Vimeo-palvelussa.

Tähän artikkeliin on koottu muutamia näytteitä valikoimasta.

Filmeissä näemme Suomen kaunista ja puhdasta luontoa, siintäviä järvenselkiä, meren ulapoita ja metsiä. Kesäinen laivamatka Järvi-Suomessa tai Punkaharjun kauniit maisemat toivat unohtumattomia elämyksiä Suomessa matkailevalle. Kuvia Suomesta -filmissä vuodelta 1918 katsoja saattoi kuvitella vapaana pauhuavan Imatrankosken symboloivan luonnontilasta kumpuavaa voimaa.

Maaseudun kyläraitti näyttäytyi hiljaisena 1960-luvulla. Filmissä Kolmen vesireitin sydämessä vuodelta 1963 Laukaan kunnan kylänäkymä oli kesäinen ja romanttinen. Kirkko, kunnalliset rakennukset, koulu ja vanhainkoti kuuluivat kirkonkylän ja taajaman näkymään. Kotiseutumuseossa esiteltiin maaseudun elinkeinoja ja historiaa.

Kaupunkikuvissa esiteltiin tunnusomaisimpia näkymiä ja kohteita. Usein kuvattiin Helsinkiä. Merellinen Helsinki, Kauppatori, Senaatintori ympäröivine rakennuksineen ja Havis Amanda -patsaineen olivat tyypillisimpiä kuvauskohteita. Filmissä Arkisto-158 nähdään vuodelta 1949 Helsingin rautatieaseman seutua ja keskustan vilkasta liikennettä kiireisine jalankulkijoineen.

Hallintorakennukset, kirkot ja vanhat linnat antoivat kaupunkikuville historiallista perspektiiviä. Olavinlinna, Viipurin linna ja Oulun sataman vanhat aitat kertoivat tarinaansa menneiltä ajoilta. Olavinlinnan jykeviä muureja näemme filmissä Kuvia Suomesta vuodelta 1918.

Kuvat uusista kerrostaloalueista ja lähiöistä heijastivat suomalaisen yhteiskunnan muutosta kaupunkimaisemmaksi. Tarvittiin uusia asuntoja kaupunkeihin muuttaneille ja nopeasti kasvaville väestömäärille. Samaan aikaan tapahtunut autoistuminen vaati puolestaan maanteiden kunnon parantamista ja uusien autoväylien rakentamista. Filmissä Arkisto-127 näemme Helsingin kerrostalolähiöitä 1960-luvulla.

Valikoimassa monen filmin teemana on esitellä suomalaista maisemaa eri vuodenaikoina. Entisaikojen talvi on niissä lumen, jään ja pakkasten vuodenaika. Laivat kulkevat jäänmurtajien avaamissa väylissä ja metsät ovat lumisia ja valkoisia. Filmissä Talvi 1960 lumiset näkymät luovat tunnelmaa ja korostavat maaseudun rauhaa ja hiljaisuutta.

Luonnon herääminen kevääseen tuo kuviin ahtojäiden kasautumiset, virtaavat purot, lumen alta paljastuvat peltonäkymät ja vihdoin metsien valkoiset kukkakedot. Filmissä Arkisto-134. Kevätkuvia vuonna 1961 nähdään muun muassa jäiden kahleista vapautuvan järven rantoja sekä uittoa odottavia tukkilauttoja.

Värifilmit tuovat hienon lisän valikoiman kesä- ja syyskuviin. Kesän vehreys, luonnon kauneus ja järvimaisemat kesämökkeineen tulevat hyvin esille värikuvissa. 1960-luvun taitteessa kuvatussa filmissä VR Henkilöliikenne suvimaisemia katsellaan kesäisen maaseudun läpi porhaltavan junan ikkunasta.

Syksyn tuulia ja tuiverrusta, meren pauhuja ja rantakallioihin vellovia aaltoja esitetään 1970-luvulla kuvatussa filmissä Syysmyrskyä.

Vanhojen filmien sisältötiedot voivat olla osin puutteellisia. Otammekin mielihyvin vastaan täydentäviä tietoja ja korjauksia esim. tässä artikkelissa tai videon kommenttikentässä.

Videot julkaistaan kansainvälisesti laajalti käytössä olevalla Creative Commons Nimeä -lisenssillä (CC-BY). Lisenssi sallii videoaineistojen muokkaamisen ja maailmanlaajuisen uudelleenkäytön millä tahansa tavalla, kunhan Yleisradion nimi aineiston lähteenä mainitaan käytön yhteydessä. Lisäksi suositamme myös filmien alkuperäisen tuotantoyhtiön nimen mainintaa.

Yleisradio haluaa tuoda arkistoaineistot osaksi nykypäivää ja edistää niiden vapaata käyttöä. Videoiden lisäksi on vapaasti käytettäväksi julkaistu äänitehosteita ja valokuvia. Tehosteet löytyvät Freesoundista ja valokuvat Flickristä. Vapaasti käytettävien aineistojen valikoima karttuu vähitellen.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa