Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Jean Sibelius -viulukilpailu pääkuva

Pekka Kuusiston unelmakilpailussa olisi yllätysosio

Pekka Kuusisto
Pekka Kuusisto Kuva: Yle/Sandra Saulo pekka kuusisto

Vuoden 1995 Sibelius-viulukilpailun voittajan Pekka Kuusiston taiteellisesta pelkäämättömyydestä on tullut käsite. Hän on kiitollinen voidessaan valita omia projektejaan ilman kompromisseja. Kisatuomaristolle kuuluvaan pähkäilyyn verrattuna se on suoraviivaista puuhaa.

Kuusisto on esittänyt edellisenä iltana Musiikkitalossa Sibeliuksen viulukonserton, minkä päälle hän on soittanut ylimääräisenä numerona spontaanisti valittua pelimannimusiikkia. Maineikkaana kaikuvaan kilpailuvoittoonsa viulisti palaa yleensä vain, jos asiasta kysytään. Tutun konserton kahden eri esitystilanteen välillä käytännössä jokainen elementti on ehtinyt muuttua – sisäisesti tai ulkoisesti.

"Jumiudun tosi helposti, jos yritän ajatella nykyisiä tekemisiäni liikaa noiden hetkien ja kokemusten kautta", Kuusisto kertoo.

Erilaisiin projekteihin tarttuminen on tasapainoilua spontaaniuden ja elämänkaaren suunnittelun välillä. Ammatillisissa asioissa lahjomattomaksi kompassiksi on osoittautunut "tulevaisuuden taustapeili", joka on ruotsalaisen klarinetisti Martin Fröstin jakama ajatustekniikka. Riittää, kun punnitsee tekemisensä kuvitteellisen seniorin silmin.

"Jos joku idea ei tunnu sellaiselta, että tätä muistelisin hyvällä sitten vanhana äijänä, on turha lähteä säätämään. Onhan se asia toki oikeasti monimutkaisempi kuin tämä hauska mielikuvaharjoite."

Pekka Kuusisto
Pekka Kuusisto Kuva: Yle/Sandra Saulo pekka kuusisto
Pekka Kuusisto
Pekka Kuusisto Kuva: Yle/Sandra Saulo pekka kuusisto

Kohti omien juttujen näyttämöä

Kuusisto kiittelee suomalaisia olosuhteita, joissa useammankin eri taiteenlajin piirissä tapahtuva kokeilu on täysin luonnollista. Sinfoniaorkesteriemme kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti elävien säveltäjien toivottamista tervetulleiksi. Lipunmyynnin kampeaminen tähtipersoonallisuuksien ja glamourin avulla tulee enemmän esiin, jos yksityisen rahan osuus on suurempi.

Omaan taiteilijaääneen syventyminen voi toteutua kilpailuhetkestä katsoen vasta huomattavankin pitkän ajan jälkeen. Kuusiston mukaan on ollut luonnonlaki, että näin lopulta käy. Soiton teknisten valmiuksien painottumista ei näin ollen pidä pelkästään lytätä, kuten vallitsevan systeemin kriitikot tekevät.

"Kilpailuissa on arvailua ja aistimista siitä, mitä kukin henkilö tulee seuraavien 20–30 vuoden aikana elämällään tekemään. Kuulin juuri, kuinka jumalattoman hienon Beethovenin Eroica-sinfonian Leonidas Kavakos oli tehnyt Euroopan kamariorkesterin kapellimestarina. Tuskin kukaan vuonna 1985 ennusti Kavakosista Beethoven-kapellimestaria. Hän oli pikemminkin häikäisevä viulunkäsittelijä ja todella raikas musiikillinen persoona."

Musiikillisen kommunikaation ja maun kysymyksissä ei liikuta yksiselitteisellä oikean ja väärän akselilla. Taiturikappaleiden testaamisessa valveutunut kuulija – erityisesti kilpailutuomari – huomaa alle minuutissa, suoriutuuko soittaja tehtävästään edes auttavasti. Kuusisto kiinnostuu hienosäädöstä, jolla kilpailut haravoisivat vieläkin paremmin nuorten orastavia persoonallisuuksia.

Pekka Kuusisto
Pekka Kuusisto Kuva: Yle/Sandra Saulo pekka kuusisto

Kehuja Kuusistolta saa Paulon sellokilpailu, jossa kamarimusiikkitaitojen testaus laajeni duosoittoa pidemmälle. Potentiaalin mittaaminen nousi uudella tavalla keskiöön. Jos isoja arvovalintoja tehtäisiin toisin, kilpailuihin otettaisiin uusia osioita.

"Olisiko mahdollista, että välierässä saisi tehdä 25 minuuttia täysin omaa juttuaan?" hän kysyy.

Ideoita riittää: elektroniikasta kiinnostuneille PA-laitteisto, komppiryhmä jazz-valmiuteen tai improvisoivaksi duokumppaniksi vesivärimaalari. Edinburghin taidefestivaalin liepeillä toimivan Fringe-tapahtuman (engl. 'reuna') malli voisi Kuusiston mukaan olla luonteva lisä ja varjokilpailu Sibelius-kilpailun oheen.

"Viulukilpailu niille, jotka eivät näe itseään soittamassa Paganinin kapriiseja tai suuria viulukonserttoja. Varjokisa nimettäisiin jonkin underground-hahmon mukaan."

Nielsenin konsertto nousee ohjelmistoihin

Kuusisto on aivan äskettäin esittänyt Carl Nielsenin viulukonserttoa, jonka hän katsoo nyt olevan "kansainvälisen viulukonserttopörssin nousija". Sen tuoreita levyttäjiä ovat muun muassa norjalainen Vilde Frang, tanskalainen Nikolaj Znaider sekä latvialainen Baiba Skride.

Pekka Kuusisto Jean Sibelius -viulukilpailun finaalissa vuonna 1995.
Se kuuluisa hymy vuodelta 1995. Pekka Kuusisto Jean Sibelius -viulukilpailun finaalissa vuonna 1995. viulisti pekka kuusisto
Miksei kukaan Sibelius-kilpailijoista kuitenkaan valinnut tätä teosta noin kymmenen konserton seasta?

"Yksi selkeä syy on se, että kappaleessa on ikään kuin antisankarin viimeinen osa, joka tuntuu hieman Beethovenin konserton suuntaan heitetyltä vitsiltä. Hirveän suurella ammattitaidolla sävelletty biisi, jossa on kuitenkin Sibeliuksen konserton alkuperäisversion tavoin pientä tiivistämisen varaa. Mutta on se silti ihastuttava."

  • Julia Wolfen vangitseva oratorio

    Julia Wolfen vangitseva oratorio

    Yhdysvaltalaisen Julia Wolfen (s. 1958) viime vuonna valmistunut oratorio Fire in my mouth on kirjoitettu naiskuorolle, tyttökuorolle ja orkesterille. Noin tunnin kestoinen teos sai ensi ensiesityksensä tänä keväänä ja kuullaan onneksi tuoreeltaan myös äänitteellä. Teoksen järkyttävänä lähtökohtana on vuonna 1911 syttynyt tehdaspalo New Yorkissa.

  • Taidokas duo esittelee vähemmän tunnettua ohjelmistoa

    Taidokas duo esittelee vähemmän tunnettua ohjelmistoa

    Viulisti Dawn Wohn ja pianisti Esther Park esittelevät debyyttijukaisullaan peräti yhdeksän tekijän (Lili Boulanger (1893-1918), Vítězslava Kaprálová (1915–1940), Amy Beach (1867–1944), Florence Price (1887–1953), Vivian Fine (1913–2000), Chihchun Chi-sun Lee (s.

  • Klarinettikvintettoja rytmimusiikin hengessä

    Klarinettikvintettoja rytmimusiikin hengessä

    Klarinetisti David Shifrin kolkuttelee seitsemääkymmentä, mutta vielä vaan soitto käy. Konkarin uudelle julkaisulle on valikoitunut rytmimusiikista ja etenkin jazzista ammentava kokonaisuus. Kolme klarinetille ja jousikvartetille kirjoitettua teosta edustavat pääosin aikamme soivuuksia, mutta mukaan on mahtunut sähäkkä Edward Kennedy "Duke" Ellington -sovituskin.

  • Bruce Painen hyväntuulista kitaramusiikkia

    Bruce Painen hyväntuulista kitaramusiikkia

    Brasiliassa syntynyt, Portugalin ja Saksan kautta Uuteen-Seelantiin rantautunut, kitaristi Gunter Herbig on päässyt uusiseelantilaista kitaramusiikkia esittelevässä julkaisusarjassaan sen kolmanteen osaan.