Hyppää pääsisältöön

Bhangra maustaa Chekkosta – punjabilainen musiikkityyli nosti jälleen päätään

Punjabin alueelta Intiasta ja Pakistanista Britanniaan saapuneet siirtolaiset loivat 1980-luvulla soundin, jota länsimainen pop lainaa yhä.

Intialaiset opiskelijat esittivät bhangraa Amritsarissa Punjabissa. // Kuva: EPA / Raminder Pal Singh

Trendit tulevat ja menevät, ja moni bändi ja tuottaja yrittää pitää vainunsa tarkkana sen kanssa, minkälaiset tyylit ovat ponnahtamassa seuraavaksi pinnalle.

Yksi syksyn kiinnostava biisimauste on bhangra. Sitä voi kuulla Cheekin Chekkonen-biisissä, joka soi tällä  hetkellä radioaalloilla.

Oikeastaan bhangra ei ole mikään ”mauste” – se on kokonainen musiikkityyli, ja hyvin kansainvälinen sellainen. Bhangran ovat kehitelleet Punjabin alueelta Intiasta ja Pakistanista Britanniaan muuttaneet siirtolaiset 1970- ja 1980-luvulla yhdistelemällä punjabilaisen musiikin elementtejä länsimaiseen poppiin. Länsimaiselle kuulijalle eksoottiselta saattaa kuulostaa dhol-rumpu, jonka rummuttelu luo musiikkiin soittotavasta riippuen syvän bassoäänen. Myös tabla-lyömäsoitin säestää usein bhangraa.

Lisäksi bhangrassa kuullaan usein soitinta nimeltä tumbi. Se on yksikielinen, korkeaääninen kielisoitin, joka on niin ikään kotoisin Punjabista. Esimerkiksi Chekkonen-biisin ensimmäiset sekunnit jamitellaan tumbi-soundin tahtiin.

Ihan tyhjästä Chekkoseen ei bhangra-vaikutteita ole repäisty, vaan tyyliä kuulee valtavirtapopissa aina silloin tällöin. Selena Gomezin parin vuoden takainen Come & Get It -kipale sovitteli bhangraa flirttailevaan tanssipoppiin.

Brittimuusikko M.I.A. on yhdistellyt musiikkiinsa jatkuvasti vaikutteita erilaisista tyyleistä ja ammentanut srilankalaistaustastaan ideoita biiseihinsä. Bhangra-elementtejäkään ei ole sivuutettu: esimerkiksi Bad Girls -hitin alun rumpujen kumahdukset viittaavat vahvasti dholiin.

Vaikka moni suosittu poptähti hyödyntää silloin tällöin bhangraa omassa musiikissaan, on totta kai valtava määrä artisteja ja bändejä, jotka tekevät juuri ja ennen kaikkea bhangraa – se elää siis omana, itsenäisenä musiikkityylinään. Suomalaisille tutuin on helsinkiläisyhtye Shava, joka eteni alkuvuodesta Uuden musiikin kilpailun finaaliin biisillään Ostarilla. Shavalle bhangra ei ole vain musiikillisia vaikutteita, vaan bändin asut ja show sukeltavat nekin intialaiseen maailmaan.

Bhangraa kuunnellaan ja fanitetaan ympäri maailmaa, ja kuten mikä tahansa genre, se elää ja ottaa vaikutteita muualta. Bhangra on vaikuttanut länsimaiseen poppiin, mutta vaikutteet ovat kulkeneet toiseenkin suuntaan. 2010-luvun bhangra-biiseissä voi kuulla tanssipopin tai hiphopin piirteitä. Tämän päivän bhangra-musiikkia kutsutaan myös folkhopiksi.

Genreillä on tietysti omat tähtensä. Yksi kuuluisimmista bhangra-artisteista on intialainen Miss Pooja, joka on erittäin tuottelias artisti: verkkosivujensa mukaan hän on julkaissut yli 300 albumillista musiikkia ja äänittänyt yli 1500 biisiä.

Toisinaan bhangra-tähdet nousevat myös länsimaisille listoille keikkumaan. Panjabi MC:n Mundian To Bach Ke nousi listojen kärkiin ympäri Eurooppaa 2000-luvun alulla. Suomen virallisella listallakin biisi nousi sijalle 12.

Bhangraan törmää aina silloin tällöin, mutta uudesta villityksestä ei ole kyse. Esimerkiksi kaikkien aikojen kevätkappaleessa, Aikakoneen Keltaisessa kuullaan selkeitä Intia-viittauksia, vaikka bändi muuten erikoistui teknopoppiin.