Hyppää pääsisältöön

Kaikkialta vuotaa jotain - nämä asiat haluat tietää ennen synnytystä!

vastasyntynyt vauva
vastasyntynyt vauva Kuva: freeimages.com / Oriol Martinez marja hintikka live

Älä huuda, vaan keskitä energia ponnistamiseen! Marja Hintikka Liven raskauskysely tuotti paljon arvokasta tietoa. Nämä asiat sinun on hyvä tietää ennen synnytystä.

Suunnittele, mutta suostu yllätyksiin

Kannattaa ottaa selvää synnyttämisestä. Tarjolla on tyylisuuntia ja tutkimustietoa, joiden pohjalta voit muodostaa omat ajatuksesi. Yllätyksiä on tullut monenlaisia, kuten eräs äiti kuvailee: ennen vauvaa tulee muista ruumiinaukoista tavarat ulos.

Olisin kaivannut asiallista faktatietoa. Tarjolla vain kummankin ääripään tietoa, joko luomuhihhuloitsijoiden "synnytykseen ei saa puuttua mitenkään" -linjalla, tai sitten "kyllä kätilöt ja lääkärit tietävät parhaiten, mitä pitää tehdä" -linjalla. Synnytystä kyllä mystifioidaan liikaa ja monien ajatukset jäävät pyörimään sen ympärille.

Äidillä oikeasti on oikeus vaikuttaa ja monet kätilöiden ajatuksista ovat todella vain heidän mielipiteitään.

Ekan synnytyksen kohdalla olisin halunnut tietää, että valmistautuminen kannattaa. On todella voimauttavaa, kun tietää mitä tapahtuu ja miksi ja miten minä voin aivan itse oloani lievittää.

Kaikesta voi ottaa selvää tai olla ottamatta, mutta turhan tarkka suunnitelma voi heittää häränpyllyä ihan koska tahansa ja pettymyksiä voi tulla. That´s life!

Joku olisi voinut kertoa, että kesken synnytyksen saattaa tulla kakka. Siihen synnytyspöydälle.

Liikkuminen auttaa avautumaan

Pysy jaloillasi! Monet vastaajista olivat pahoillaan siitä, että he joutuivat kivunlievityksen takia makuuasentoon.

Pystyssä ja liikkeellä kannattaa pysyä niin pitkään kuin mahdollista, sillä se jouduttaa synnytystä. Kyse on hyvästä kivusta, kannattaa luottaa siihen, että synnytys on luonnollinen kokemus ja hyväksyä kipu ja antaa sen viedä luonnollista tapahtumaa eteenpäin.

Kuvittele olevasi viidakon nainen, joka ei ole koskaan kuullut mitään ohjeita.

Kukaan ei kertonut tätä: supistus on kuin pesäpallo amerikkalaisessa pesäpallossa. Sitä ei pidä väistää eikä pelätä, vaan siihen pitää osua. Miten siihen osutaan? Liikkeellä, vastaliikkeellä.

Kivunlievitystä on monenlaista

Voiko odottajalle kertoa rehellisesti miten kipeää synnyttäminen voi tehdä? Osa vastaajista olisi halunnut tietää, osa ei. Kivunlievityksen erilaisista keinoista vallitsi suuri yksimielisyys: lisää tietoa, kiitos!

Otin itse paljon selvää asioista, mutta vaihtoehtoisista kivunlievityksistä olisin kaivannut lisää tietoa.

Qua sha, TENS-laite, rebozoliina - olisin halunnut tietää enemmän, ehkä jopa kokeilla.

Kukaan ei myöskään ollut kertonut, ettei kipu häviä missään vaiheessa, vaan kivun asteet vaihtelivat lähinnä helvetillisestä infernaaliseen.

Pelko vaikuttaa kivun kokemiseen. Kipu * pelko = kärsimys.

Kätilö ei hengaile seurana

Synnytyksiä voi olla käynnissä useita samaan aikaan. Kätilö ei pyöri synnyttäjän seuralaisena, vaan piipahtelee katsomassa, että synnytys etenee. Yksinäisiin hetkiin kannattaa varautua. Synnytyksen aikana saatat käydä läpi kolmen kätilön työvuorot!

Ennen esikoisen syntymää, olisin halunnut tietää, että kätilöt eivät ehdi olla synnytyssalissa synnyttäjää ja puolisoa tukemassa.

Kätilöllä ei ole aikaa olla synnyttäjän luona. Hän käväisee, kurkistaa ja katoaa.

Yllätyin, kuinka paljon joutui oikeastaan olemaan yksin salissa- kätilö vain kävi ja kääntyi.

Luulin, että sairaalassa saisi tukea kivunlievitykseen (lääkkeiden lisäksi), mutta hoitajat seurasivatkin tilannetta monitorin kautta etänä. Supistusten myötä unohtuivat kaikki etukäteen harjoitellut jumppavinkit ja kaikuisassa sairaalahuoneessa kärvistellessä tuntui yksinäiseltä.

Doulasta on paljon apua

Jos haluat todellisen tukihenkilön, värvää doula, vinkkaavat kyselyymme vastanneet synnyttäjät. Kurssitettu synnyttämisen asiantuntija on käytännön apuna ja keskustelukaverina halutessasi jo reilusti ennen synnytystä.

Doulaa pitäisi suositella kaikille. Doulan tuki oli mieletön apu jo raskausaikana.

Synnytykseen suhtauduttiin lääketieteellisenä tapahtumana eikä synnyttäjää kuultu tai huomioitu esim. lääkkeettömään kivunlievitykseen liittyen. Tiedon sijaan olisinkin halunnut synnytykseen mukaan doulan pitämään puoliani, sillä puoliso oli itsekin niin jännittynyt, ettei tähän kyennyt. Mahdollisiin seuraaviin synnytyksiin haluaisin doulan mukaan.

Toivoisin että olisin tajunnut ottaa doulan mukaan jo ensimmäiseen synnytykseeni, mutta en silloin vielä ymmärtänyt doulan läsnäolon tärkeyttä sairaalasynnytyksessä.

Välillä voi olla tosi tylsää

Elokuvien synnytykset alkavat - loiskis! - lapsiveden tulvalla ja sitten edetään vauhdilla puuskuttaen ja kiljahdellen rivakkaa tahtia kohti kliimaksia. Todellisuus on toisenlainen. Hetkittäin synnytyssalissa voi olla jopa unelias tunnelma.

Avautumisvaihe voi oikeasti kestää vuorokauden ja odottaminen on hermoja raastavaa, pitkästyttävää ja tylsääkin.

Jälkisupistukset juilivat lujaa

Synnyttäminen ei lopun vauvantuloon. Seuraavaksi synnytetään istukka - ja supistelukivut saattavat jatkua imettäessäkin. Mitkä ihmeen jälkisupistukset?

Missään ei kerrottu etukäteen jälkikivuista! Koin tulleeni huijatuksi!

Jälkisupistuksista, niistä ei kukaan kertonut. Ei edes silloin kun niitä tuli! Tuotiin vain kipulääkettä ja sanottiin "ai jaa", sitä lääkettäkin piti moneen kertaan pyytää ennen kuin sai riittävästi. Järkyttävän kova kipu myös pelotti, koska ei tiennyt mistä on kyse. Jos joku olisi sanonut, että se kuuluu asiaan, olisi kivun sietäminenkin voinut ehkä olla hieman helpompaa. Vasta kotiin päästyäni luin, että jälkisupistukset voivat olla erittäin kovia, varsinkin sektion jälkeen.

Pahin asia jälkeenpäin? Ensimmäinen kakka sairaalassa! Tuntui kuin olisi toista kertaa synnyttänyt ja väärästä reiästä. Pelkäsin, että tikit repeävät tai joku muu minussa ratkeaa.

Olet toipilas!

Olet todennäköisesti valvonut yli vuorokauden ja olet pusertanut itsestäsi ihmisen - tai sitten sinut on leikattu. Takapuolesta tursuavat pukamatertut ja välilihan tikit kiristelevät. Miksi naisille ei muisteta kertoa, että he ovat toipilaita?

Vatsa oli helvetillisen arka, kamala jälkivuoto, kosketusarka ja kirvelevä toosa sekä infernaalisen kipeä hanuri.

Kuinka kipeä äiti voi olla ihan vaan lievistä repeämistä! Ja miten hirveältä alapää tikkeineen näyttää! Kurkistin peilin avulla ja vieläkin puistattaa!

Minusta naisilla pitäisi olla oikeus tietää repeämistä, vaikka tieto onkin vähän kauhea. Kyse on kuitenkin meidän kehoistamme. Kun repeämä tulee yllättäen, se on järkytys. Sitä myös vähätellään yleisesti.

Jonkun olisi pitänyt kertoa, miten omaa kroppaa tulee kohdella synnytyksen jälkeen.

Synnytyksen jälkeisestä ajasta ei puhuta oikein missään! Kuinka kipeät rinnat voivat olla, kuinka "tyhjältä" olo tuntuu, kun maha enää vaan roikkuu.

Kaikkialta vuotaa jotain ja kaikki on uutta!

Pidä vauvaa iholla

Lapsi on syntynyt, pesty ja kääräisty kapaloon. Synnyttäneet toivovat, että olisivat tässä kohtaa tienneet miten tärkeä ihokontakti on. Mikään ei herättele rintoja maidontuotantoon yhtä tehokkaasti, kuin iholla ähkivä nälkäinen pikkupeto. Ota ruttuinen ruipelo vasten paljasta ihoasi ja käperry siihen, ohjeistavat kokemuksen viisastuttamat.

Ihokontakti on vastasyntyneelle parasta ja auttaa imetyksen alkutaipaleella.

Olisi kannattanut vaan nakuilla vauvan kanssa peiton alla, eikä pelailla Farmvilleä Facebookissa. Se olisi auttanut imetyksen käynnistymistä ja suhteen syntymistä.

Imetys saattaa vihloa

Hanakka imeväinen nappaa kiinni nännistä ja alkaa kiskoa maitoa henkensä pitimiksi. Rintaparat eivät ole tottuneet näin rajuun rakkauteen, joten ei ole ihme että vihloo.

Imetys on vaikeata ja rinnanpäät ovat älyttömän kipeät imetyksen alussa.

Pinkit tissit ja arkojen nännien imuttelu. En tiedä olisinko halunnut näistä tietää ennen, mutta nytpähän tiedän.

Imetyksen aloitus ole aina helppoa. Maito ei aina nouse heti ja nännit menevät imemisestä rikki! Jouduin taistelemaan monta viikkoa imetyksen onnistumisen kanssa. Imetyksestä tuli myöhemmin helppoa ja ihanaa, joten kannatti olla sitkeä.

Kolmannen päivän hormonimylly yllätti. Kun maito lähti tulemaan, niin koko olemus heitti häränpyllyä. Siihen enempi etukäteistietoa ja valmistautumista. Ja että kehtaisi puhua/ saisi tuen siihen heti. Plus imettämiseen enempi tukea ensisynnyttäjälle!

Olisin valmis synnyttämään vaikka kerran kuussa mutta imettämisen aloitus - se on ihan jostain manalasta. Pari ekaa viikkoa imetystä itkua vääntäen!

Lisää ohjelmasta

Marja Hintikka Live, jakso 7
Marja Hintikka Live, jakso 7 Kuva: Annukka Palmén-Väisänen / Yle jakso 7
Marja Hintikka Live, jakso 7, kysely
Marja Hintikka Live, jakso 7, kysely Kuva: Annukka Palmén-Väisänen / Yle jakso 7
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.