Hyppää pääsisältöön

Muistisairas tarvitsee edunvalvojan

Juha Säkkinen äitinsä kanssa
Juha Säkkinen toimii äitinsä edunvalvojana. Juha Säkkinen äitinsä kanssa Kuva: Yle, Marko Väänänen juha säkkinen

Muistisairaus vaikuttaa sen erilaisissa vaiheissa eri tavoin esimerkiksi päätöksentekokykyyn, ja siksi edunvalvonnan tarve on syytä selvittää jo sairauden alkuvaiheessa. Esimerkiksi testamentissa ilmenneiden ongelmien setviminen on jälkeenpäin hankalaa.

Oululainen Juha Säkkinen on äitinsä edunvalvoja. Edunvalvoja huolehtii päämiehensä eli tässä tapauksessa äidin asioista niin, että esimerkiksi raha-asiat pysyvät hallinnassa.

– Huolehdin päämiehen eduista esimerkiksi sillä tavalla, että hän saa parhaan mahdollisen hoidon ja huolehdin hänen raha-asioistaan sekä omaisuudenhoidostaan, Säkkinen kuvailee.

Äidin edunvalvonnan tarve pohdittiin sisarusten kesken.

– Siinä oli kaksi vaihtoehtoa: joko niin, että maistraatti hoitaa asiat yksinään tai sitten sisaruksista joku alkaa siihen. Pidimme sisarusten kanssa palaverin ja päädyimme siihen, että se olen minä.

Päätökset hyvissä ajoin

Aina kaikki ei solju näin sujuvasti, sillä esimerkiksi sisarusten välille saattaa tulla myös riitaa muistisairaan raha-asioiden hoidosta. Siksi on tärkeää suunnitella edunvalvonta-asiat kuntoon jo silloin, kun ihminen vielä itse pystyy tekemään päätöksiä.

Muistisairaus oireilee monin eri tavoin sen eri vaiheissa. Sairauden alkuvaiheessa ihminen pystyy yleensä vielä tekemään itse päätöksiä ja määräämään omista raha-asioistaan ja hoidostaan. Pikkuhiljaa sairauden edetessä arjen asioiden hallinta vaikeutuu.

– Kun muistisairaus etenee, siihen liittyy esimerkiksi suunnitelmallisuuden vaikeutta ja päätöksenteon vaikeutta sekä sellaista, että osaako yhdistää eri asioita toisiinsa, kun esimerkiksi syy-seuraussuhteet hämärtyvät, kuvailee neurologian professori, ylilääkäri Anne Remes Itä-Suomen yliopistosta.

– Yleensä keskivaikeassa muistisairauden vaiheessa puhutaan dementiatasoisesta oirekuvasta. Silloin ihminen on jollakin tavalla heikentynyt niin, että hän ei enää välttämättä pysty kaikista oikeudellisista asioistaan päättämään.

– Vaikeassa dementiassa käytännössä oikeustoimikelpoisuus on heikentynyt merkittävästi ja ihminen tarvitsee edunvalvojaa, Remes tiivistää.

Väärinkäytösten setviminen työlästä

Arjessa on pieniä ja isoja raha-asioita, joissa muistisairas voi joutua tahattomastikin ongelmiin.

Ohjeita edunvalvojalle -lomake
Ohjeita edunvalvojalle -lomake Kuva: Yle, Marko Väänänen ohjeita edunvalvojalle

– Tavallisin asia on erilaiset puhelinmyynnit ja tavaroiden ostaminen. Hyvin herkästi esimerkiksi puhelinmyynnissä muistisairas ostaa mitä myydään riippumatta siitä, tarvitseeko hän viidettä eri aikakauslehteä tai viidettä eri tavaraa, Remes sanoo.

Ikävimmillään saattaa peliin tulla välistävetäjiä, ja kyse voi olla isoista rahasummista. Esimerkiksi testamentinteossa joku sukulaisista tai ulkopuolinen henkilö on saattanut käyttää hyväksi muistisairaan tilaa. Väärinkäytöksen setviminen jälkeenpäin oikeusteitse voi pahimmillaan viedä vuosia.

– Se on hankalaa. Jos ei ole minkäänlaista tietoa tai lausuntoa esimerkiksi keskivaikeasti dementoituneen ihmisen tilasta testamentin tekohetkestä olemassa, niin kaikki tieto perustuu lääketieteellisesti potilasasiakirjoihin. Sieltä sitten yritetään hakea tietoa, minkälaisessa voinnissa ja missä vaiheessa muistisairaus on ollut silloin, kun henkilö on tehnyt testamentin, Remes valottaa.

Tavoitteena hyvä elämä

Remes korostaa, että omaisten ja terveydenhuollonhenkilökunnan pitäisi ottaa muistisairaan oikeudet avoimesti puheeksi heti sairauden alkuvaiheessa, jolloin tulevaisuutta voidaan suunnitella yhdessä. Myös nuori ja terve voi tehdä itselleen edunvalvontavaltuutuksen. Jokainen meistä voi siis määritellä itselleen sen henkilön, joka ryhtyy hoitamaan taloudellisia asioita, jos oma vointi syystä tai toisesta heikkenee.

– Sitten jos ollaan siinä pisteessä, että tarvitaan edunvalvojaa ja tällaista valtuutusta ei ole tehty, voidaan maistraatin kautta hakea edunvalvojaa. Tässä vaiheessa tarvitaan myös lääkärinlausunto tilanteesta.

Usein muistisairas kuitenkin itse kokee, ettei hän tarvitse edunvalvontaa. Tällöin omaisten on hyvä muistaa, että edunvalvonnan tarve on hyvä selvittää nimenomaan sairastuneen oman edun vuoksi, vaikka vasten hänen tahtoaankin.

– Yleensä asia etenee käräjäoikeuden kautta eli omaiset vievät viestiä maistraattiin, josta sitten prosessi lähtee eteenpäin, Remes kertoo.

Juha Säkkinen äitinsä kanssa
Juha Säkkinen äitinsä kanssa Kuva: Yle, Marko Väänänen juha säkkinen

Kun asiat hoidetaan ajoissa hyvin, voidaan turvata sairastuneen oikeudet niin, että elämä on mahdollisimman hyvää loppuun saakka. Käytännössä edunvalvoja toimittaa maistraatille tarkasti tiedot valvottavan talousasioista.

– Semmoinen vuositilinpäätös pitää aina tehdä ja siinä pitää tarkasti nähdä menot, kulut ja tulot, Juha Säkkinen tiivistää.

Asiantuntija: ANNE REMES, ylilääkäri, neurologian professori, Itä-Suomen yliopisto
Toimittaja: SUSANNA EKFORS

Lisää ohjelmasta

Teppo Järvinen
Teppo Järvinen teppo järvinen
rahapussi
rahapussi Kuva: Yle, Akuutti rahapussi
Onni Raitio sairastui harvinaiseen retinoblastoomaan 5-vuotiaana
Onni Raitio sairastui harvinaiseen retinoblastoomaan 5-vuotiaana Kuva: Yle, Jyrki Lehtonen onni raitio sairastui harvinaiseen retinoblastoomaan 5-vuotiaana
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista.
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista. Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti,sokeus,Azra Tayyebi