Hyppää pääsisältöön

Pieneksi ja köyhäksi on turha Suomea surkutella, todisti vaalifilmi vuonna 1956

Suomi on vauras maa, kunhan vain kansa puhaltaisi yhteen hiileen ja unohtaisi turhat ennakkoluulot. Näin todistellaan vuonna 1955 valmistuneessa Suomen Filmiteollisuuden elokuvassa, jolla vauhditettiin SKDL:n Eino Kilven vaalikampanjaa vuoden 1956 presidentinvaaleissa.

Maaseudun ja kaupunkien väliset jännitteet on syytä haudata. Eripuralle ja ennakkoluuloille ei ole sijaa, Eino Kilven vaalifilmissä todistellaan.

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen riveissä poliittisen toimintansa aloittanut Eino Kilpi siirtyi heti sodan jälkeen vuonna 1948 Suomen Kansan Demokraattiseen Liittoon. Hän toimi pitkään SDP:n ja SKDL:n kansanedustajana ja useaan otteeseen SKDL:n ministerinä.

Vuoden 1956 vaaleissa, jossa maalaisliiton Urho Kekkonen voitti täpärästi sosialidemokraattien K. A. Fagerholmin, Kilpi oli kommunistien ja kansandemokraattien ehdokas.

Kilpi sai 56 valitsijamiestä, jotka kuitenkin siirtyivät vaalin toisella kierroksella kannattamaan pääehdokkaita. Osa ryhmittyi taktisesti Fagerholmin, osa Kekkosen taakse. Näin J. K. Paasikivi pudotettiin pelistä ja Kekkosen valinta kolmannelle kierroksella voitiin varmistaa.

Oheisessa filmissä puoluetunnuksia ei näy ja filmissä korostetaankin yhteistyön ja yksimielisyyden merkitystä. Niin kaupungeissa kuin maaseudullakin on omat ongelmansa, mutta Suomi voidaan rakentaa vain yhteisvoimin, filmissä todistetaan.

Mies työntää tiilikärryjä
Duunari on palkkansa ansainnut. Mies työntää tiilikärryjä Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto
Miehet
Yhteisvoimin pitäisi maa rakentaa. Miehet Kuva: Yle kuvanauha kuvakaappaus elävä arkisto

Kaupungissa asuu Virtasen työläisperhe, joka kamppailee ajoittain taloudellisten vaikeuksien kanssa ja kadehtii maalla asuvia sukulaisiaan. Yhtä ennakkoluuloisia ovat maalaisserkut.

Mutta kun Virtasen työläisperhe tekee lomamatkan maaseudulle, silmät avautuvat: elämä ei ole sen helpompaa maaseudulla kuin kaupungissakaan.

”Ennen lehmä elätti hoitajansa, mutta nyt hoitaja ei jaksa elättää lehmää ilman valtion apua”, tuskaillaan ajan muutosta.

Tukea tarvitsee myös teollisuus, jotta duunari saa leipänsä. Samassa veneessä siis ollaan, on filmin opettavainen johtopäätös.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto