Hyppää pääsisältöön

Taloudellinen väkivalta voi varjostaa parisuhdetta

rahapussi
rahapussi Kuva: Yle, Akuutti rahapussi

Riidelläänkö teillä rahasta? Fyysinen ja henkinen parisuhdeväkivalta tunnistetaan ammattipiireissä jo melko hyvin, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt taloudellinen väkivalta. Se on pahimmillaan karkeaa vallankäyttöä, joka varjostaa monien pariskuntien elämää.

Anniina Kaittila tarkastelee väitöstutkimuksessaan rahaan liittyviä konflikteja parisuhteessa. Lievimmillään konfliktit ovat rahasta aiheutuvia pieniä erimielisyyksiä, jotka eivät juuri vaikuta parisuhteen hyvinvointiin.

– Tällaisia tilanteita koetaan toisinaan jokaisessa parisuhteessa. Rahakonfliktien äärimuoto on taloudellinen väkivalta, jossa suhteen toisen osapuolen tavoitteena on heikentää kumppaninsa taloudellista tilannetta ja kontrolloida tätä rahan avulla. Tällöin kyse on väkivallasta, joka ei ole kahden tasa-arvoisen kumppanin välinen ristiriita, vaan toisen osapuolen harjoittamaa vahingoittavaa ja loukkaavaa vallankäyttöä, määrittelee Turun yliopistossa sosiaalitieteiden laitoksella yliopisto-opettajana toimiva Kaittila.

Rahariitojen monet muodot

Taloudellinen väkivalta pitää sisällään monenlaisia vahingoittamisen tapoja. Se voi olla työssäkäynnin rajoittamista ja häirintää, taloudellista hyväksikäyttöä, rahan käytön kontrollointia sekä eron jälkeistä taloudellista väkivaltaa.

– Estetään puolisoa esimerkiksi hankkimasta itselleen mieluisia tavaroita tai aina toisen kumppanin taloudelliset tarpeet astuvat etusijalle ja kumppanin ja lasten tarpeet jäävät toiselle sijalle, toteaa laajalti parisuhdeväkivaltaan perehtynyt sosiaalityön professori Leo Nyqvist Turun yliopistosta.

Puolison omaisuutta saatetaan tuhota, särkeä tämän rakkaita esineitä tai vaatteita. Kumppani voi yrittää estää jopa toisen työssäkäynnin.

– Kumppani esimerkiksi käy jatkuvasti toisen työpaikalla. Hän saattaa mustasukkaisuuden varjolla kontrolloida, ettei kumppanilla ole siellä toisia ystäviä ja salarakkaita. Saatetaan sabotoida naisen työssä käyntiä - usein juuri naisen, mies on se joka kontrolloi - koska on näitä epäilyjä. Voidaan vaikuttaa siihen, ettei kumppani pääse etenemään uralla, mustamaalataan tätä tulevan, potentiaalisen työnantajan silmissä, luettelee Nyqvist.

Taloudellista hyväksikäyttöä ovat myös tilanteet, joissa väkivallan tekijä varastaa omaisuutta, pakottaa toisen ottamaan velkaa tai käyttää perheen yhteisiä varoja salassa omiin tarkoituksiinsa. Rahan käytön kontrollointi ilmenee esimerkiksi väkivallantekijän tapana hallita kumppaninsa rahankäyttöä vaatimalla tarkat tiedot menoista ja tuloista.

Sosiaalityön professori Leo Nyqvist
Sosiaalityön professori Leo Nyqvist. Sosiaalityön professori Leo Nyqvist Kuva: Yle, Akuutti sosiaalityön professori leo nyqvist

Naiset taloudellisen väkivallan kohteena

Aikaisempien tutkimusten perusteella taloudellisen väkivallan uhka kohdistuu erityisesti naisiin. Suhteissa, joissa on taloudellista väkivaltaa, myös fyysinen ja henkinen väkivalta on yleistä.

– Taloudellisessa väkivallassa ei ole kyse yksittäisistä väkivallanteoista, vaan pitkäkestoisesta väkivallasta, jonka tavoitteena on kumppanin kontrollointi ja vahingoittaminen. Pitkäkestoinen, kontrollointiin ja alistamiseen pyrkivä väkivalta voidaan yleisemmällä tasolla nähdä miesten keinona ylläpitää ylivaltaa suhteessa naisiin, huomauttaa Anniina Kaittila.

Taloudellisen väkivallan kohteena ei kuitenkaan itsestään selvästi ole aina nainen.

– Se voi olla kumpi tahansa puoliso, jos ajatellaan heteroseksuaalista miehen ja naisen parisuhdetta. Mutta jos tarkastellaan kirjallisuutta ja tutkimusta, siellä painottuu selvästi miehen naiseen kohdistama väkivalta. Se voi olla myös samaa sukupuolta olevien parisuhteessa yhtä lailla kuin heterosuhteissa, Nyqvist toteaa.

Raha - vahingoittamisen väline

Taloudellinen väkivalta ei välttämättä pääty vielä eronkaan jälkeen. Kumppani voi pyrkiä heikentämään entisen puolisonsa taloudellista tilannetta manipuloimalla eron yhteydessä jaettavaa omaisuutta tai laiminlyömällä elatusmaksut.

– Se voi olla vainoa, stalkkausta, jossa tehdään erilaista jäynää. Raha on myös tässä suhteessa erittäin käyttökelpoinen väline. Erityisesti silloin, kun on yhteisiä lapsia ja sovitaan elatusmaksuista, voidaan manipuloida omia tuloja, jotta elatusmaksu olisi pienempi. Sanotaan: ’Minä maksan jo elatusmaksua, osta sinä lapsille haalarit ja luistimet, jääkiekkomailat ja varusteet, minä olen jo oman osani suorittanut’, Nyqvist kuvailee.

Kaittilan mukaan taloudellisen väkivallan taustalla on yleensä väkivallantekijän pyrkimys kontrolloida ja alistaa kumppaniaan.

– Raha on valitettavan tehokas väline vahingoittaa puolisoa. Taloudellisen hyväksikäytön, joka ilmenee esimerkiksi kumppanin omaisuuden varastamisena, taustalla ovat toisinaan myös peli- ja päihderiippuvuudet, Kaittila toteaa.

Päihteiden käyttöön tai peliriippuvuuteen palaa rahaa, mikä lopulta käynnistää kumppanin taloudellisen riiston.

– Joskus nämä tulevat aikamoisena yllätyksenä paljastuessaan. Erityisesti peliriippuvuus voi jatkua piilotettuna hyvinkin pitkään niin, ettei puoliso tiedä mihin kumppanin raha menee. Tässä voi yhtä hyvin nainen olla se peliriippuvainen, ei aina mies, huomauttaa Nyqvist.

Taloudellinen väkivalta voi heikentää kokijansa fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa. Se huonontaa myös taloudellista tilannetta ja johtaa toisinaan köyhyyteen. Koulutuksen ja työnteon häirinnän seurauksena väkivallan kokijan työllistymis- ja ansiomahdollisuudet saattavat olla heikot.

– Lisäksi se vaikeuttaa parisuhteesta lähtemistä erityisesti tilanteissa, joissa väkivallan kokija on taloudellisesti riippuvainen väkivallan tekijästä. Taloudellinen väkivalta vaikuttaa kielteisesti myös sen kokijan lasten elämään. Heikko taloudellinen tilanne määrittää lasten arkea ja väkivallan tekijä kontrolloi ja rajoittaa usein myös lapsille tehtäviä hankintoja, muistuttaa Kaittila.

Taloudellista väkivaltaa ei tunnisteta
Taloudellista väkivaltaa ei tunnisteta Kuva: Yle, Akuutti taloudellista väkivaltaa ei tunnisteta

Taloudellista väkivaltaa ei tunnisteta

Taloudellista väkivaltaa tunnistetaan heikosti niin peruspalvelujärjestelmän kuin oikeuslaitoksenkin piirissä. Kaittila huomauttaa, että taloudellisen väkivallan ehkäisemiseksi ja sen kokijoiden auttamiseksi tarvitaan terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja juridisen tahon ammattilaisten kouluttamista aiheesta.

– Asenteita ja näkemyksiä parisuhteesta luodaan jo nuoruudessa. Siten parisuhdeteemoja, kuten mitä on parisuhdeväkivalta, tulisi käsitellä jo kouluissa, Kaittila toivoo.

– Tiedän kyllä, että avun hakeminen ei ole helppoa. Usein kumpikin osapuoli ja myös lapset tarvitsisivat apua. Silloin ollaan väkivallan kehässä, josta taloudellinen väkivalta on yksi piirre. Meillä auttamisjärjestelmä ja oikeusjärjestelmä eivät ehkä tunnista ilmiötä siinä laajuudessa kuin niiden soisi tunnistavan, sanoo Nyqvist.

Myös Kaittila pohtii, turvaako olemassa oleva lainsäädäntö riittävästi taloudellisen väkivallan kokijoiden oikeudellista asemaa.

– Taloudellisen väkivallan tunnistaminen on tärkeää myös erilaisten toimeentuloturvaetuuksien kohdalla. Esimerkiksi viimesijaiseksi tulonlähteeksi tarkoitettu toimeentulotuki perustuu ajatukseen yhdessä kuluttavista ja yhdessä raha-asioista päättävistä parisuhteen osapuolista. Siten yksilön tuloina huomioidaan myös puolison tulot. Olisi tärkeää, että puolison tulojen vaikutus tähän kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien etuuteen poistettaisiin, sanoo Kaittila.

Taloudellisen väkivallan vähentämiseksi ja sen kokijoiden auttamiseksi tarvitaan siis kouluttamista, tiedottamista, lainsäädännön puutteiden paikantamista ja toimeentuloturvaetuuksien periaatteisiin liittyvää tarkistamista.

Asiantuntijat:
ANNIINA KAITTILA, yliopisto-opettaja, Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto;
LEO NYQVIST, sosiaalityön professori, VTT, Turun yliopisto

Lähde: Kaittila, A. & Nyqvist, L. 2014. Taloudellinen väkivalta parisuhteessa – kirjallisuuskatsaus. Janus 01/2014; 22(3):109-125.

Lisää ohjelmasta

Teppo Järvinen
Teppo Järvinen teppo järvinen
Juha Säkkinen äitinsä kanssa
Juha Säkkinen äitinsä kanssa Kuva: Yle, Marko Väänänen juha säkkinen
Onni Raitio sairastui harvinaiseen retinoblastoomaan 5-vuotiaana
Onni Raitio sairastui harvinaiseen retinoblastoomaan 5-vuotiaana Kuva: Yle, Jyrki Lehtonen onni raitio sairastui harvinaiseen retinoblastoomaan 5-vuotiaana
Kommentit