Marjo Lundvall
Yle
Professori, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Teppo Järvinen kyseenalaistaa terveydenhuollon nykykäytäntöjä. Ovatko kaikki vakiintuneet hoitomuodot todelliseen tietämykseen perustuvia? Kuinka paljon leikataan ja lääkitään varmuuden vuoksi? Professori Järvisen mielestä terveydenhuollon rahat riittävät kaikkien kansalaisten hyvään hoitoon, kunhan resurssit kohdennetaan oikein.
Mitä julkaistaan?
Lääketiteellisten tutkimusten tuloksia julkaistaan tiheään tahtiin. Professori Teppo Järvinen ymmärtää hyvin, että jokainen tutkimuksia tekevä pitää omaa tutkimusalaansa tärkeänä ja haluaa saada asialleen julkisuutta.
-Tässä syntyy helposti myös julkaisuharha. Jos julkaistaan vain positiivisia, tiettyä tutkimuslinjaa tukevia tuloksia, silloin kokonaiskuva esimerkiksi hoitojen ja lääkkeiden tehosta jää vaillinaiseksi, professori Järvinen arvioi.
Teppo Järvinen kuuluu itsekin kansainväliseen lääkäreiden ja tutkijoiden liikkeeseen, joka korostaa todelliseen näyttöön perustuvan lääketieteen tärkeyttä. Hoitotapojen ja tutkimustulosten kriittinen arviointi on ensiarvoisen tärkeää, mutta unohtuu Järvisen mielestä usein.
Jos hoitosuositusta tekevästä paneelista 75-90 prosenttia on samalla myös lääketeollisuuden palkkalistoilla, kyllähän se pahalta näyttää
Eturistiriitoja syntyy myös kun kaupalliset toimijat astuvat kuvaan.
-Jos hoitosuositusta tekevästä paneelista 75-90 prosenttia on samalla myös lääketeollisuuden palkkalistoilla, kyllähän se pahalta näyttää, professori Teppo Järvinen huomauttaa.
Sairauksien pelko
Sairauksien ennaltaehkäisy on professori Teppo Järvisenkin mielestä tärkeää. Tapaa, jolla riskejä arvioidaan ja minkälaisia johtopäätöksiä vedetään, kannattaisi sen sijaan hänen mielestään miettiä tarkasti.
-Yhä tarkemmilla seulonnoilla ja raja-arvojen liikutteluilla saadaan hyvinkin pian meidät kaikki näyttämään enemmän tai vähemmän sairailta, professori Järvinen arvioi.
Professori Järvinen näkee kompastuskiviä niin riskien arvioinnissa kuin diagnostisten kriteereiden synnyttämisessä. Hän ihmettelee miksi ihmisiin istutetaan sairauksien pelkoa. Hän ottaa esimerkin Yhdysvalloista.
-Amerikkalaiset hoitosuositukset sanovat, että yli 65-vuotiaista naisista 75 prosenttia on niin korkeassa luunmurtumariskissä, että heidän on aloitettava lääkitys, Teppo Järvinen kertoo.
Yhä tarkemmilla seulonnoilla ja raja-arvojen liikutteluilla saadaan hyvinkin pian meidät kaikki näyttämään enemmän tai vähemmän sairailta
Professori Teppo Järvisen johdolla julkaisiin vuonna 2013 FIDELITY-tutkimus, jossa selvitettiin polven rappeumaperäisen nivelkierukkarepeämän tähystyshoidon tehokkuutta. Tutkimusryhmässä tehtiin myös lumeleikkauksia.
Seuranta osoitti, että lumeleikatut polvet olivat jatkossa yhtä hyvässä kunnossa kuin oikeasti leikatutkin.
Kohua herättivät myös tutkimustulokset, jotka osoittivat osteoporoosilääkitysten marginaalisen pienen vaikutuksen vanhusten lonkkamurtumien hoidossa. Kuinka paljon osteoporoosilääkkeitä syödään turhaankin?
-Riskit pitää osata arvioida oikein. Todellista, näyttöön perustuvaa tietoa tarvitsevat niin lääkärit kuin potilaatkin, professori Teppo Järvinen korostaa.
Vastuu omasta terveydestä
Professori Teppo Järvinen ei vähättele vakavia sairauksia, vaan haluaa omalta osaltaan olla edistämässä uusien hoitomuotojen kehitystä.
Mutta aina välillä hän näkee ihmisten sysäävän vastuun omasta terveydestään lääkäreille. Kyse on monista niin sanotuista kansantaudeistamme kuten sydän- ja verisuonisairauksista, korkeasta kolesterolista, diabeteksesta, joihin itse kullakin olisi mahdollisuus vaikuttaa.
-Niin sanotut suuret terveysongelmamme voi luetella neljällä sormella: liikkumattomuus, tupakka, alkoholi, huonot elintavat, hän listaa.
Mieluummin täytetään lääkedosetti pillereillä.
Vääränlaisesta ravinnosta ja lihavuudesta on puhuttu vuosikymmenet. Valistusta kuunnellaan, mutta ohjeita ei oteta käytäntöön. Mieluummin täytetään lääkedosetti pillereillä.
-Tottakai voi käyttää kaikenlaisia aktiivisuusmittareita ja muita apuvälineitä, jos niiden käyttö motivoi. Mutta tosiasiahan on, että vaaka ja peili sekä vyötärönympärysmitta oikeastaan kertovat sen ison asian, missä mennään, professori Teppo Järvinen muistuttaa.
Terveydenhuollon vastuuhenkilöille ja rahahanoista päättäville professori Järvisen viesti on selvä.
-Meillä ei ole varaa näperrellä. On karsittava turhat ja vähemmän vaikuttavat hoidot. Kun nyt kysellään miten hoitoja annetaan ja tehdään, pitäisi kysyä mitä ja miksi tehdään. Jos tämä toteutuu, kansalaiset voivat olla aivan rauhallisia, raha kyllä riittää toimivaan ja vaikuttavaan hoitoon, professori Teppo Järvinen painottaa.
Asiantuntija:
TEPPO JÄRVINEN, lääketieteen tohtori, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri,
Jane ja Aatos Erkon säätiön ortopedian ja traumatologian professori,
Helsingin Yliopisto ja HUS
Lisää ohjelmasta
