Hyppää pääsisältöön

Punaiset kengät

Moira Shearer elokuvassa Punaiset kengät
Victoria (Moira Shearer) Moira Shearer elokuvassa Punaiset kengät teeman elokuvafestivaali 2015

H. C. Andersenin sadun inspiroima tanssielokuvaklassikko taiteensa orjaksi joutuvasta nuoresta ballerinasta esitetään alkuperäisiin, hehkuviin väreihinsä restauroituna.

Punaisia kenkiä pidetään kaikkien aikojen parhaana balettielokuvana, jopa ylipäänsä kaikkien aikojen parhaana tanssielokuvana. Tästä ei pidä myöskään huolestua: Punaiset kengät on suurenmoinen elokuva ihan millä tahansa mittapuulla. Se on yksi elokuvahistorian suuria merkkiteoksia ja vetoaa myös niihin hyvän elokuvan ystäviin, jotka eivät baletista piittaa. Niinpä siitä tuli maineikkaan englantilaisohjaajan Michael Powellin pitkän uran suurin kaupallinen menestys.

Punaiset kengät on sekoitus satua, romanttista rakkaustarinaa, psykologista henkilötutkielmaa, musikaalia, Douglas Sirkin ja Rainer Werner Fassbinderin tapaista melodraamaa, ekspressionistista painajaista ja viiltävää tutkielmaa taiteen tekemisestä. Elokuva perustuu Hans Christian Andersenin satuun mutta siirtää sadun baletin todelliseen maailmaan.

Tyrannimainen impressaario Boris Lermontov (Anton Walbrook) ottaa hoiviinsa nuoren tanssijan Victorian (Moira Shearer) ja säveltäjän Julianin (Marius Goring). Lermontov haluaa nuorten omistautuvan kokonaan taiteelle, siksi hän näkee nuorten välille kehittyvän romanssin uhkana omille päämäärilleen.

Punaiset kengät. Elokuva vuodelta 1948.
Punaiset kengät. Elokuva vuodelta 1948. teeman elokuvafestivaali 2015

Punaiset kengät on ehkä paras, ainakin kuuluisin Michael Powellin yhdessä unkarilaissyntyisen Emeric Pressburgerin kanssa 1940-luvulla tekemistä elokuvista. Heidän yhteistyönsä jatkui vielä vuosia sen jälkeenkin, mutta erityisen komea oli juuri tuo 1940-luku, jolloin he toistuvasti ja taitavasti yhdistivät fantasiaa ja realistista melodraamaa elokuvissaan.

Punaiset kengät on juuri tällainen elokuva: eksotiikka, mystiikka, visuaalinen tyylittely, komea värienkäyttö, erotiikka ja fantasia leikittelevät siinä keskenään. Tämä fantastisuus erottaa kaksikon teokset aikakauden muusta brittielokuvasta, jota yleensä leimasi hillityn tyylikäs, mustavalkoinen realismi. Punaisten kenkien hurja melodraama ja satuainekset sidotaan kuitenkin lujasti kiinni todelliseen maailmaan.

Punaisten kenkien maine balettielokuvien ykkösenä ei perustu vain tanssijaksoihin vaan realistiseen, kokonaisvaltaiseen näkemykseen baletin maailmasta ja sen tekemisestä. Kulissientakainen elämä juonineen, harjoituksineen ja tuotannon eri osa-alueineen sidotaan osaksi elokuvan tarinaa ja maailmaa siinä missä huikeissa väreissä kuvatut, taitavasti lavastetut tanssiosuudetkin.

Tekijöiden pyrkimyksiä todistaa sekin, että pääosaan kiinnitettiin oikea tanssija Moira Shearer, joka ei tarvinnut sijaisia balettiosuuksiin.

Elokuvasta esitetään restauroitu kopio, joka sai ensiesityksensä Teeman elokuvafestivaalilla marraskuussa 2015.

  • Punaiset kengät (The Red Shoes), Britannia 1948. Ohjaus Michael Powell ja Emeric Pressburger. Pääosissa Moira Shearer, Anton Walbrook, Marius Goring
Punaiset kengät. Elokuva vuodelta 1948. Ruutukaappaus.
Punaiset kengät. Elokuva vuodelta 1948. Ruutukaappaus. teeman elokuvafestivaali 2015
Punaiset kengät. Elokuva vuodelta 1948. Kuvassa Moira Shearer. Ruutukaappaus.
Punaiset kengät. Elokuva vuodelta 1948. Kuvassa Moira Shearer. Ruutukaappaus. teeman elokuvafestivaali 2015

Artikkeliin on päivitetty uusintatiedot 14.9.2016.

Kommentit

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa