Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Uljas Pulkkiksen puheenvuoro

Säveltäjä Uljas Pulkkis.
Säveltäjä Uljas Pulkkis. Kuva: Yle/Hedi Viisma uljas pulkkis

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 25.11.2015 Helsingin konservatorion kahvilassa vuorossa oli säveltäjä Uljas Pulkkis.

Orkesterisäestyksellinen laulumusiikki - se on hienointa maailmassa!

Säveltäjällä on valittavanaan useita genrejä mihin säveltää. Sooloteos vaatii erilaisen lähestymistavan kuin kokoillan ooppera, ja teos amatöörikuorolle sävelletään eri tavalla kuin elektronisille soittimille. Säveltäjille valikoituu useimmiten vuosien saatossa päägenre johon he keskittyvät.

Soolo ja kamarimusiikkiteosten säveltäminen on houkuttelevaa, sillä niiden esittämiseen tarvitsee pienemmän koneiston kuin esimerkiksi orkesteriteoksiin. Taiteilija harvoin kuitenkaan ajattelee pragmaattisesti; sydän on aivoja vahvempi. Orkesteriteosten säveltäminen ja kuunteleminen tuottaakin sanoinkuvaamatonta nautintoa elämään. Vaikka orkesteriteos saisi vain yhden ainoan esityksen, on se säveltäjälle vaivan arvoista. Kun pääsee itse paikan päälle kuuntelemaan lähes sadan muusikon esittävän omaa musiikkiaan, unohtuvat kaikki ne yksinäiset kuukaudet jolloin teosta sävelsi.

Kantapöydän säveltäjävieras Helsingin konservatorion kahvilassa 25.11.2015 on Uljas Pulkkis, toimittajina Vesa Kytöoja ja Inari Tilli.
Kantapöydän säveltäjävieras Uljas Pulkkis Inari Tillin haastattelussa. Kantapöydän säveltäjävieras Helsingin konservatorion kahvilassa 25.11.2015 on Uljas Pulkkis, toimittajina Vesa Kytöoja ja Inari Tilli. Kuva: Yle/Hedi Viisma uljas pulkkis

Toinen tärkeä sävellysgenre on laulumusiikki. Mikään ei takaa niin suoraa vuorovaikutusta yleisön kanssa kuin ihmisääni. Klassisen koulutuksen saaneen laulajan instrumentti on yliluonnollisen upea; hengitystekniikka, äänen volyymi ja korkeat nuotit ovat jotain joka on tavallisen ihmisen ulottumattomissa. Taitava laulaja inspiroikin säveltäjää jopa enemmän kuin taitava instrumentalisti.

Musiikki jota itse arvostan eniten onkin orkesterisäestyksellinen laulumusiikki, ennen kaikkea ooppera. En ole vielä koko elämäni aikana törmännyt taidemuotoon joka olisi oopperamusiikkia vaikuttavampaa. Kuinka monta kertaa kirjaa lukiessa tai näytelmää katsoessa onkaan miettinyt miten ilmaista niitä tunteita joita sanat herättävät. Oopperassa tämä on mahdollista. Säveltäjä voi jatkaa siitä mihin sanat loppuvat ja musiikin avulla luoda elämyksen jonka salillinen kuulijoita muistaa lopun elämäänsä. Kun on kerran päässyt maistamaan tilannetta jossa omat sävelet saavat sadat ihmiset liikuttumaan kyyneliin, tekee mitä tahansa saadakseen kokea sen uudelleen, sillä se on hienointa maailmassa!

Uljas Pulkkis

#sibelius150 #ajassasoi

  • Nöyrää norjalaista Bach-tulkintaa

    Levyarvostelu

    Tuskin on olemassa toista yhtä esitettyä, levytettyä ja läpitutkittua säveltäjää kuin Johann Sebastian Bach, tuo järkäle. Kuvaavaa on, että Bachin temaattis-systemaattisessa teosluettelossa, Bach-Werke-Verzeichnisissa, lukumäärä nousee reilusti jo yli tuhannen, jonka päälle tulevat vielä numeroimattomat liitteet. Levytysten lukumäärää ei edes uskalla arvailla.

  • Postmodernia aikaa etsimässä

    Levyarvostelu

    Kun kahden jo edesmenneen italialaisen modernin mestarin, Luciano Berion sekä Bruno Madernan musiikkia on sommiteltu peräkkäin, liikutaan menneisyyden ja nykyisyyden välitilassa. Madernan teokset eivät tosin ole säveltäjän omia, vaan sovituksia renessanssin ja barokin ajan säveltäjien musiikista. Eikä siinä kaikki, Madernan sovitukset ovat vain ja ainoastaan sovituksia.

  • Luonteva monityylinen kokonaisuus

    Levyarvostelu

    Kevyempi musiikki on kiinnostanut monia klassisen koulutuksen saaneita laulajia, ja yksi heistä on yhdysvaltalainen mezzosopraano Kate Lindsey. Ranskalaisen jazz-pianisti Baptiste Trotignonin kanssa yhteistyössä syntyneellä levyllä duo asettelee Kurt Weillin musiikin ympärille Alma Mahlerin, Erich Korngoldin sekä Alexander Zemlinskin teoksia.

  • Polyteknikkojen kuoron viime vuosien satoa

    Levyarvostelu

    Viime vuosisadan alussa perustettu Polyteknikkojen kuoro kuuluu mieskuorojemme aatelistoon. Kuoron tuoreimmassa, kymmenen lyhyehköä teosta kattavassa julkaisussa uusi ja vakiintuneempi ohjelmisto limittyvät. Jälkimmäisen ryhmän säveltäjänimistä mainittakoon vaikkapa Selim Palmgren, Leevi Madetoja ja Einojuhani Rautavaara.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?