Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Uljas Pulkkiksen puheenvuoro

Säveltäjä Uljas Pulkkis.
Säveltäjä Uljas Pulkkis. Kuva: Yle/Hedi Viisma uljas pulkkis

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 25.11.2015 Helsingin konservatorion kahvilassa vuorossa oli säveltäjä Uljas Pulkkis.

Orkesterisäestyksellinen laulumusiikki - se on hienointa maailmassa!

Säveltäjällä on valittavanaan useita genrejä mihin säveltää. Sooloteos vaatii erilaisen lähestymistavan kuin kokoillan ooppera, ja teos amatöörikuorolle sävelletään eri tavalla kuin elektronisille soittimille. Säveltäjille valikoituu useimmiten vuosien saatossa päägenre johon he keskittyvät.

Soolo ja kamarimusiikkiteosten säveltäminen on houkuttelevaa, sillä niiden esittämiseen tarvitsee pienemmän koneiston kuin esimerkiksi orkesteriteoksiin. Taiteilija harvoin kuitenkaan ajattelee pragmaattisesti; sydän on aivoja vahvempi. Orkesteriteosten säveltäminen ja kuunteleminen tuottaakin sanoinkuvaamatonta nautintoa elämään. Vaikka orkesteriteos saisi vain yhden ainoan esityksen, on se säveltäjälle vaivan arvoista. Kun pääsee itse paikan päälle kuuntelemaan lähes sadan muusikon esittävän omaa musiikkiaan, unohtuvat kaikki ne yksinäiset kuukaudet jolloin teosta sävelsi.

Kantapöydän säveltäjävieras Helsingin konservatorion kahvilassa 25.11.2015 on Uljas Pulkkis, toimittajina Vesa Kytöoja ja Inari Tilli.
Kantapöydän säveltäjävieras Uljas Pulkkis Inari Tillin haastattelussa. Kantapöydän säveltäjävieras Helsingin konservatorion kahvilassa 25.11.2015 on Uljas Pulkkis, toimittajina Vesa Kytöoja ja Inari Tilli. Kuva: Yle/Hedi Viisma uljas pulkkis

Toinen tärkeä sävellysgenre on laulumusiikki. Mikään ei takaa niin suoraa vuorovaikutusta yleisön kanssa kuin ihmisääni. Klassisen koulutuksen saaneen laulajan instrumentti on yliluonnollisen upea; hengitystekniikka, äänen volyymi ja korkeat nuotit ovat jotain joka on tavallisen ihmisen ulottumattomissa. Taitava laulaja inspiroikin säveltäjää jopa enemmän kuin taitava instrumentalisti.

Musiikki jota itse arvostan eniten onkin orkesterisäestyksellinen laulumusiikki, ennen kaikkea ooppera. En ole vielä koko elämäni aikana törmännyt taidemuotoon joka olisi oopperamusiikkia vaikuttavampaa. Kuinka monta kertaa kirjaa lukiessa tai näytelmää katsoessa onkaan miettinyt miten ilmaista niitä tunteita joita sanat herättävät. Oopperassa tämä on mahdollista. Säveltäjä voi jatkaa siitä mihin sanat loppuvat ja musiikin avulla luoda elämyksen jonka salillinen kuulijoita muistaa lopun elämäänsä. Kun on kerran päässyt maistamaan tilannetta jossa omat sävelet saavat sadat ihmiset liikuttumaan kyyneliin, tekee mitä tahansa saadakseen kokea sen uudelleen, sillä se on hienointa maailmassa!

Uljas Pulkkis

#sibelius150 #ajassasoi

  • Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Säveltäjä Kalevi Ahon ja BIS-levy-yhtiön vuosikymmeniä kestänyt yhteinen taival jatkuu, kun tasaiseen tahtiin ilmaantuu uutta Aho-äänistöä uusina tallenteina. Noin kolmenkymmenen profiilijulkaisun ansiosta alkaa valtaosa Ahon laajan tuotannon tärkeimmistä teoksista löytyä soivina dokumentteina.

  • Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    No nyt! Musiikinhistorian sameat kerrokset kirkastuvat jälleen, kun Göteborgin sinfoniaorkesteri esittelee kapellimestari Johannes Gustavssonin johdolla kolme aiemmin äänitteillä kuulematonta teosta. Kiinnostavan kokonaisuuden säveltäjänimiä ovat Ida Moberg, Valborg Aulin sekä Elfrida Andrée. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841–1929) oli muun muassa säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

  • Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

    Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

    Amerikansuomalainen Allan Sihvola muutti 12-vuotiaana 1933 perheensä mukana ihanneyhteiskuntaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan. Toisen maailmansodan aikana hän joutui suomalaisena Tsheljabinskin vankileirille. Vähän yli 20-vuotias Sihvola laihtui luurangon laihaksi, mutta säilyi hengissä, sillä trumpetistina hänet hyväksyttiin leirin soittokuntaan. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Sihvola ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Vei 25 vuotta ennen kuin kirja "Stalinin taivaan alle" julkaistiin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua