Hyppää pääsisältöön

Finlandia-palkinto Laura Lindstedtin merkittävälle Oneiron -romaanille

Kirjailija Laura Lindstedt
Kirjailija Laura Lindstedt Kirjailija Laura Lindstedt Kuva: Heini Lehväslaiho laura lindstedt

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon viidestä varteenotettavasta ehdokkaasta Laura Lindstedtin iso romaani Oneiron erottuu selvästi.

Se on rakenteellisesti haastava teos ja rohkea mielikuvituksellisuudessaan. Tällaisia romaaneja ilmestyy suomalaisessa kirjallisuudessa vain pari vuosikymmenessä. Kunnianhimoista teosta voisi verrata kolmen vuoden takaiseen Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaaniin.

Laura Lindstedtin Oneiron on mielikuvitusmatka kuoleman jälkeiseen aikaan ja olotilaan. Se on paikka ja aika, jolloin ihmiset lajitellaan. Kirjoittaessaan Lindstedt tekee heistä tavallaan kuolemattomia. Siihenhän pyrkii jokainen kirjailija luodessaan hahmojaan.

Oneironin naiset:

  • Amerikkalainen performanssitaiteilija Shlomith laihduttaa itsensä yleisön edessä hengiltä.
  • Brasialaisen Rosa Imaculadan rinnassa sykkii vielä ennen kuolemaa nuorelta mieheltä siirretty sydän.
  • Senegalilainen Maimuna kuolee ennen kuin pääsee unelmoimaansa mallintöihin Pariisiin.
  • Natsien Kotkanpesän turistiravintolassa tarjoileva itävaltalainen Ulrike kohtaa loppunsa rekkamiehen autonkopissa.
  • Hollantilainen Wlbgis menehtyy kurkkusyöpään.
  • Venäläinen Polina ryyppää itsensä hengiltä.
  • Ranskalainen hienostorouva Nina ei ehdi synnyttää kaksoslapsiaan.

Lindstedt houkuttelee lukijan oudolle ja kiehtovalle matkalle eri kulttuureihin ja ihmiskohtaloihin. Seitsemän naista kommunikoi keskenään eri kielillä ja ajatuksia vaihtaen muun muassa siitä, miten he kuolivat. Tästä tulee kirjaan moniääninen, kuoromainen kerronta.

Finlandia -palkinto on suuruudeltaan 30.000 euroa ja sen jakoi tänä vuonna toimittaja, muusikko Heikki "Hector" Harma.

Finlandia-ehdokkaina olivat: Selja Ahavan Taivaalta tippuvat asiat, Kari Hotakaisen Henkireikä, Pertti Lassilan Armain aika, Laura Lindstedtin Oneiron, Markku Pääskysen Sielut ja Panu Rajalan Intoilija.

Finlandia -ehdokkaat valitsi Suomen Kirjasäätiön nimittämä lautakunta, johon kuuluivat filosofian tohtori Iris Schwanck (valintalautakunnan puheenjohtaja), vapaa toimittaja Ilkka Pernu ja kirjakauppias Katri Tuominen.

Seppo Puttonen haastattelee kaunokirjallista diktaattoria Heikki "Hector" Harmaa Finlandia -palkintojen jakotilaisuudessa.

Aamun kirja: Laura Lindstedt: Oneiron

Viikon kirja: Laura Lindstedt ja romaani Oneiron

Kirjakerho: Kirjallisuuden Finlandia-palkinto jaetaan torstaina 26.11. Kirjakerhossa keskustellaan palkinnon saaneesta kirjasta

Kommentit
  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

    Tahto, pyrkimys ja motivaatio erottavat ihmisen koneesta.

    Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

  • Avaruusromua: Kuinka nämä voidaan yhdistää?

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa vuonna 1981.

    Ratkaisu alkoi hahmottua Japanissa. Roland-yhtiön perustaja Ikutaro Kakehashi teki ehdotuksen elektronisten soitinten ja musiikkilaitteiden valmistajille: kehitetään yhteinen järjestelmä. Kehitetään tekninen standardi, jolla kaikki laitteet voidaan kytkeä toimimaan keskenään: syntesoijat, sekvensserit, rumpukoneet, efektilaiteet ja tietokoneet. Samaan aikaan Suomessa eräs nuori mies, Tommi Lindell, hankki ensimmäisen syntesoijansa. Oli vuosi 1981 ja sillä tiellä herra Lindell on edelleen. Hän kyllä muistaa, mikä on MIDI. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri