Hyppää pääsisältöön

Finlandia-palkinto Laura Lindstedtin merkittävälle Oneiron -romaanille

Kirjailija Laura Lindstedt
Kirjailija Laura Lindstedt Kirjailija Laura Lindstedt Kuva: Heini Lehväslaiho laura lindstedt

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon viidestä varteenotettavasta ehdokkaasta Laura Lindstedtin iso romaani Oneiron erottuu selvästi.

Se on rakenteellisesti haastava teos ja rohkea mielikuvituksellisuudessaan. Tällaisia romaaneja ilmestyy suomalaisessa kirjallisuudessa vain pari vuosikymmenessä. Kunnianhimoista teosta voisi verrata kolmen vuoden takaiseen Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaaniin.

Laura Lindstedtin Oneiron on mielikuvitusmatka kuoleman jälkeiseen aikaan ja olotilaan. Se on paikka ja aika, jolloin ihmiset lajitellaan. Kirjoittaessaan Lindstedt tekee heistä tavallaan kuolemattomia. Siihenhän pyrkii jokainen kirjailija luodessaan hahmojaan.

Oneironin naiset:

  • Amerikkalainen performanssitaiteilija Shlomith laihduttaa itsensä yleisön edessä hengiltä.
  • Brasialaisen Rosa Imaculadan rinnassa sykkii vielä ennen kuolemaa nuorelta mieheltä siirretty sydän.
  • Senegalilainen Maimuna kuolee ennen kuin pääsee unelmoimaansa mallintöihin Pariisiin.
  • Natsien Kotkanpesän turistiravintolassa tarjoileva itävaltalainen Ulrike kohtaa loppunsa rekkamiehen autonkopissa.
  • Hollantilainen Wlbgis menehtyy kurkkusyöpään.
  • Venäläinen Polina ryyppää itsensä hengiltä.
  • Ranskalainen hienostorouva Nina ei ehdi synnyttää kaksoslapsiaan.

Lindstedt houkuttelee lukijan oudolle ja kiehtovalle matkalle eri kulttuureihin ja ihmiskohtaloihin. Seitsemän naista kommunikoi keskenään eri kielillä ja ajatuksia vaihtaen muun muassa siitä, miten he kuolivat. Tästä tulee kirjaan moniääninen, kuoromainen kerronta.

Finlandia -palkinto on suuruudeltaan 30.000 euroa ja sen jakoi tänä vuonna toimittaja, muusikko Heikki "Hector" Harma.

Finlandia-ehdokkaina olivat: Selja Ahavan Taivaalta tippuvat asiat, Kari Hotakaisen Henkireikä, Pertti Lassilan Armain aika, Laura Lindstedtin Oneiron, Markku Pääskysen Sielut ja Panu Rajalan Intoilija.

Finlandia -ehdokkaat valitsi Suomen Kirjasäätiön nimittämä lautakunta, johon kuuluivat filosofian tohtori Iris Schwanck (valintalautakunnan puheenjohtaja), vapaa toimittaja Ilkka Pernu ja kirjakauppias Katri Tuominen.

Seppo Puttonen haastattelee kaunokirjallista diktaattoria Heikki "Hector" Harmaa Finlandia -palkintojen jakotilaisuudessa.

Aamun kirja: Laura Lindstedt: Oneiron

Viikon kirja: Laura Lindstedt ja romaani Oneiron

Kirjakerho: Kirjallisuuden Finlandia-palkinto jaetaan torstaina 26.11. Kirjakerhossa keskustellaan palkinnon saaneesta kirjasta

Kommentit
  • Miten Minna Canth ehti?

    Mikä mahdollisti Minna Canthin valtavan elämäntyön?

    Palvelijoiden ja kauppa-apulaisten saatavilla olevan ja edullisen työpanoksen ansiosta Minna Canthilla oli mahdollisuus kirjoittaa tasa-arvoa edistäviä artikkeleita ja näytelmiä.

  • Avaruusromua: Palmut, hiekkaranta ja tähtikirkas yö

    Mitä on eksotiikka musiikissa?

    Mitä on eksotiikka? Mitä on eksotiikka musiikissa? 1950-luvulla se oli viihdyttäviä viuluja, intensiivistä tunnelmaa, villejä rytmejä ja salaperäisiä ääniä. Tuolloin levyillä soivat tunnelmat eksoottisilta kaukomailta: Aasiasta, Havaijilta, Amazonilta, Andeilta ja Afrikasta. Mutta musiikki ei ollut mitään kansanmusiikkia tai etnoa, vaan aitoa eskapistista viihdettä. Se oli eksoottista fantasiaa. Se oli epäaitoa muka-musiikkia. Se oli musiikillista kolonialismia. Mutta hyvin viihdyttävää, ja nykyään kuunneltuna mitä viehättävintä kitschiä ja campia. Ja eksotiikka viehättää yhä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Ne oli suunniteltu muuttuvaan maailmaan

    Ne oli tehty liikuteltaviksi ja korvattaviksi.

    Ne oli tehty liikuteltaviksi ja korvattaviksi. Niiden ei ollut tarkoitus olla ikuisia, vaan niiden rooli oli väistyä, kun tilalle tulisi jotakin uudempaa ja ehkä parempaa. Ne ovat värikkäitä ja sulavasti muotoiltuja tuoleja 1960-luvun alusta. Punainen, keltainen ja sininen. Edessä matala pöytä. Värikkäiden huonekalujen yläpuolella kuvassa lukee suurilla valkoisilla kirjaimilla: Optimistic Modernism. Optimistista modernismia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Asterix opettaa latinaa

    Asterix-kirjoja lukemalla voi suorastaan sivistyä.

    Asterix seikkailee -sarjakuvat perustuvat löyhästi Julius Caesarin jo ennen ajanlaskua kirjoittamiin Gallian sota -teoksien tapahtumiin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri