Hyppää pääsisältöön

Finlandia-palkinto Laura Lindstedtin merkittävälle Oneiron -romaanille

Kirjailija Laura Lindstedt
Kirjailija Laura Lindstedt Kirjailija Laura Lindstedt Kuva: Heini Lehväslaiho laura lindstedt

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon viidestä varteenotettavasta ehdokkaasta Laura Lindstedtin iso romaani Oneiron erottuu selvästi.

Se on rakenteellisesti haastava teos ja rohkea mielikuvituksellisuudessaan. Tällaisia romaaneja ilmestyy suomalaisessa kirjallisuudessa vain pari vuosikymmenessä. Kunnianhimoista teosta voisi verrata kolmen vuoden takaiseen Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaaniin.

Laura Lindstedtin Oneiron on mielikuvitusmatka kuoleman jälkeiseen aikaan ja olotilaan. Se on paikka ja aika, jolloin ihmiset lajitellaan. Kirjoittaessaan Lindstedt tekee heistä tavallaan kuolemattomia. Siihenhän pyrkii jokainen kirjailija luodessaan hahmojaan.

Oneironin naiset:

  • Amerikkalainen performanssitaiteilija Shlomith laihduttaa itsensä yleisön edessä hengiltä.
  • Brasialaisen Rosa Imaculadan rinnassa sykkii vielä ennen kuolemaa nuorelta mieheltä siirretty sydän.
  • Senegalilainen Maimuna kuolee ennen kuin pääsee unelmoimaansa mallintöihin Pariisiin.
  • Natsien Kotkanpesän turistiravintolassa tarjoileva itävaltalainen Ulrike kohtaa loppunsa rekkamiehen autonkopissa.
  • Hollantilainen Wlbgis menehtyy kurkkusyöpään.
  • Venäläinen Polina ryyppää itsensä hengiltä.
  • Ranskalainen hienostorouva Nina ei ehdi synnyttää kaksoslapsiaan.

Lindstedt houkuttelee lukijan oudolle ja kiehtovalle matkalle eri kulttuureihin ja ihmiskohtaloihin. Seitsemän naista kommunikoi keskenään eri kielillä ja ajatuksia vaihtaen muun muassa siitä, miten he kuolivat. Tästä tulee kirjaan moniääninen, kuoromainen kerronta.

Finlandia -palkinto on suuruudeltaan 30.000 euroa ja sen jakoi tänä vuonna toimittaja, muusikko Heikki "Hector" Harma.

Finlandia-ehdokkaina olivat: Selja Ahavan Taivaalta tippuvat asiat, Kari Hotakaisen Henkireikä, Pertti Lassilan Armain aika, Laura Lindstedtin Oneiron, Markku Pääskysen Sielut ja Panu Rajalan Intoilija.

Finlandia -ehdokkaat valitsi Suomen Kirjasäätiön nimittämä lautakunta, johon kuuluivat filosofian tohtori Iris Schwanck (valintalautakunnan puheenjohtaja), vapaa toimittaja Ilkka Pernu ja kirjakauppias Katri Tuominen.

Seppo Puttonen haastattelee kaunokirjallista diktaattoria Heikki "Hector" Harmaa Finlandia -palkintojen jakotilaisuudessa.

Aamun kirja: Laura Lindstedt: Oneiron

Viikon kirja: Laura Lindstedt ja romaani Oneiron

Kirjakerho: Kirjallisuuden Finlandia-palkinto jaetaan torstaina 26.11. Kirjakerhossa keskustellaan palkinnon saaneesta kirjasta

Kommentit
  • Avaruusromua: Meri on vapauden symboli

    Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista.

    Meren aallot lupaavat vaihtelua elämään. Ne lupaavat uusia asioita. Näin kertoo eräs unikirja meren symboliikasta. Metalli puolestaan symboloi unessa lujuutta ja päättäväisyyttä. Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista, kertoo toinen kirja. Jokainen ihminen näkee vähintään kolme unta joka yö, sanovat unitutkijat. Kaikki näkevät unia, mutta kaikki eivät niitä muista. Unet puhuvat meille kuvin ja symbolein. Ja unet voivat myös muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arkielämän taistelusignaalit eivät anna meille rauhaa

    Pitkien vapaiden jälkeen moni kokee arjen taisteluna.

    Vanhoissa lännenelokuvissa saapuvan ratsuväen tunnusmerkki oli signaalitorvi, mutta nykyajan soturin ympärillä on paljon erilaisia signaaleja varoittamassa ja ohjaamassa.

  • Avaruusromua: Muuttaako kulttuuri koneita vai koneet kulttuuria?

    Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita.

    Nykyinen tekniikka vaatii käyttäjältään enemmänkin tietoa kuin taitoa. Tietoa siitä, mitä täytyy tehdä ja missä järjestyksessä. Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita, uudenlaista osaamista. Kun taito korvautuu tiedolla, meidän suhteemme tekniikkaan muuttuu. Pelkän käytön osaaminen ei ole lainkaan yhtä hauskaa kuin tekeminen, kirjoittaa professori Timo Airaksinen. Avaruusromussa kuunnellaan poimintoja vuoden 2019 ulkomaisesta musiikista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Meri on vapauden symboli

    Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista.

    Meren aallot lupaavat vaihtelua elämään. Ne lupaavat uusia asioita. Näin kertoo eräs unikirja meren symboliikasta. Metalli puolestaan symboloi unessa lujuutta ja päättäväisyyttä. Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista, kertoo toinen kirja. Jokainen ihminen näkee vähintään kolme unta joka yö, sanovat unitutkijat. Kaikki näkevät unia, mutta kaikki eivät niitä muista. Unet puhuvat meille kuvin ja symbolein. Ja unet voivat myös muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arkielämän taistelusignaalit eivät anna meille rauhaa

    Pitkien vapaiden jälkeen moni kokee arjen taisteluna.

    Vanhoissa lännenelokuvissa saapuvan ratsuväen tunnusmerkki oli signaalitorvi, mutta nykyajan soturin ympärillä on paljon erilaisia signaaleja varoittamassa ja ohjaamassa.

  • "Mun kädet tärisi ja sydän hakkas" – Egenlandin juontajien chätti paljastaa, mitä uusista kotimaan matkakohteista jäi mieleen

    Erilaisten matkakohteiden Egenland 5.1.2020 Areenassa.

    Luola Turun keskustassa, seinäkiipeilyä Vaasan vanhassa vesitornissa, burleskia Rovaniemellä ja suolentiksen MM-kisat. Egenlandin juontajat Hannamari Hoikkala ja Nicke Aldén ovat matkustaneet yleisön vinkkien perässä yli 100 erikoiseen paikkaan Suomessa. He laittavat itsensä likoon kolmannen kauden uusissa kohteissa. Mutta mitä he chättäävät kuvausten jälkeen?

  • Tekstiilitaiteilija Anna Maija Aarras: "Neulalla ja langalla voi luoda taidetta."

    Astma haastanut tekstiilitaiteilijan tekemisiä läpi elämän.

    Pitkän uran tekstiilitaiteilijan kapealla polulla kulkenut Aarras on rakastanut työtään intohimoisesti, vaikka astma on läpi elämän yrittänyt lannistaa ja rajoittaa taiteen tekemistä. Taide ja kiinnostus uuteen ovat kuljettaneet taiteilijaa niin Euroopan kuin Aasiankin maissa.

  • Avaruusromua: Muuttaako kulttuuri koneita vai koneet kulttuuria?

    Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita.

    Nykyinen tekniikka vaatii käyttäjältään enemmänkin tietoa kuin taitoa. Tietoa siitä, mitä täytyy tehdä ja missä järjestyksessä. Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita, uudenlaista osaamista. Kun taito korvautuu tiedolla, meidän suhteemme tekniikkaan muuttuu. Pelkän käytön osaaminen ei ole lainkaan yhtä hauskaa kuin tekeminen, kirjoittaa professori Timo Airaksinen. Avaruusromussa kuunnellaan poimintoja vuoden 2019 ulkomaisesta musiikista. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä opit maailmalla? Kulttuurin kosmopoliittien tarinat koskettavat

    Mitä olet maailmalla oivaltanut?

    Where are you based, eli missä tukikohtasi on, kysyy taiteilija toiselta maailmalla. Kulttuurin tekijöiden tapa olla kansainvälinen on muuttumassa. Minna Joenniemi kysyy, millaisia tarinoita ja oivalluksia maailmankansalaiset tuovat kotiin tuliaisina.

  • Avaruusromua: Onko kaikki helppoa, kun meillä on koneet?

    Ne laskevat, ajattelevat ja muistavat meidän puolestamme.

    Me ajattelemme helposti kaiken tekemisen olevan nykyään helppoa, koska meillä on koneet ja laitteet apunamme. Kaikki on vaivatonta, kun koneet tekevät asiat meidän puolestamme. Ne laskevat, ajattelevat ja muistavat meidän puolestamme. Professori Timo Airaksinen kirjoittaa, että moderni maailma vaatii tosiasiassa aivan yhtä paljon taitoa kuin perinteinenkin maailma alkeellisine välineineen. Avaruusromussa kuunnellaan poimintoja vuoden 2019 kotimaisesta musiikista. Toimittajana Jukka Mikkola.