Hyppää pääsisältöön

Intervallit

Ylinouseva kvartti ja paloauton sireeniääni. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi
Paloauton sireenissä on ylinouseva kvartti. Ylinouseva kvartti ja paloauton sireeniääni. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi Kuva: Yle/ Tatu Tamminen intervallit

Sävelkorkeuksien välisiä eroja kutsutaan intervalleiksi. Intervalli voi olla joko peräkkäisten tai yhtä aikaa soivien sävelten välinen mitta. Musiikin teoreettinen analysointi pohjautuu intervallien tunnistamiseen.

Intervallinimet tulevat latinankielisistä järjestysluvuista. Nimissä ei ole nollaa eli jos sävelaskelia on sävelten välillä nolla, kyseessä on priimi. Seuraavana tulevat sekunti (yksi sävelaskel välimatkaa), terssi, kvartti ja niin edelleen.

Intervalli Laatu [pu=puhdas, p=pieni, s=suuri (merkintä ilman kirjaimia tarkoittaa puhtautta)]
1 priimi pu
2 sekunti p/s
3 terssi p/s
4 kvartti pu
5 kvintti pu
6 seksti p/s
7 septimi p/s
8 oktaavi pu

Taulukossa olevien intervallilaatujen lisäksi kaikilla paitsi priimillä on olemassa myös vähennetyt ja ylinousevat laadut. Intervalli määritellään nuottihahmon (eli kahden nuotinpään sijaintieron) perusteella. Vaikka säveliä voidaankin korvata enharmonisesti (ks. selitys alla), intervallin nimi muuttuu aina tällaisten muutosten mukana.

Erikorkuisiksi merkityt sävelet, esimerkiksi gis ja as, ovat tasavireisessä virityksessä samankorkuisia. Ne ovat enharmonisia säveliä eli toistensa enharmonisia vastineita. Näin ei ole, jos viritysjärjestelmä on mikä tahansa muu kuin tasavireinen.

Tutustu Sibelius-Akatemian julkaiseman artikkelin avulla muun muassa intervallien laatuihin, hahmottamiseen ja oktaavikertautuvuuteen.

Youtube-video havainnollistaa intervalleja Kuha-yhtyeen sävellyksen Intervallit avulla.

  • Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa

    Millainen oli kansallissäveltäjämme lapsuus?

    Missä Janne leikki kavereineen? Miten hän selvisi ankaran piano-opettajan kynsistä? Miten Aulanko liittyy Finlandia-hymniin? Tule mukaan kulkemaan Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa. Lue ja kuuntele, millainen oli säveltäjän lapsuus 1800-luvun lopun hämäläiskaupungissa.

  • Sibeliuksen jalanjäljillä Wienissä

    Vuosi Wienissä merkitsi käännettä Sibeliuksen tuotannossa.

    Jean Sibelius jatkoi sävellysopintojaan ulkomailla, ensin Berliinissä 1889-90 ja sitten Wienissä 1890-91. Erkki Toivanen seurasi nuoren Sibeliuksen jälkiä Eurooppaan.

  • Tunnistatko soittimet?

    Testaa, tunnistatko soittimia äänen perusteella.

    Viulu vai huilu? Trumpetti vai pasuuna? Testaa, tunnistatko orkesterisoittimet äänen perusteella.

  • Orkesterikone

    Kuuntele Finlandiaa ja orkesterin soittimia.

    Orkesterikone soittaa Jean Sibeliuksen Finlandian RSO:n esittämänä. Sen avulla voit kuunnella tarkemmin eri soitinryhmiä sekä seurata kapellimestarin työskentelyä. Kannattaa varustautua kuulokkein!