Hyppää pääsisältöön

Koko maailman Finlandia

Sibeliuksen käsi nuottien päällä
Mestarin käsi. Kuvanottohetkellä Sibeliuksen Finlandia oli jo maailmankuulu. Sibeliuksen käsi nuottien päällä Kuva: Museovirasto, Kuvakokoelmat.fi mestarin käsi

Mitä yhteistä on Edvin Laineella, Biafralla ja amerikkalaisella kirkkokuorolla? Vastaus on tietenkin Finlandia, ehkä maailman tunnetuin suomalaissävellys. Eipä arvannut kolmikymppinen Jean Sibelius, millaisen aarteen tuli luoneeksi yli sata vuotta sitten.

Juuri ennen vuosituhannen vaihdetta 1899 Suomen suuriruhtinaskunnassa kiehui. Venäjän keisarin helmikuussa allekirjoittama manifesti tiukensi sortohallinnon otetta autonomisesta Suomesta ja suomalaiset olivat tyytymättömiä vallanpitäjien vaatimuksiin. Sananvapaus oli heikoissa kantimissa ja sanomalehdet, taide sekä kirjallisuus sensuuriviranomaisten hampaissa.

Kulttuuriväki vastasi omilla aseillaan. Järjestettiin Sanomalehdistön päivät, jonka pääjuhlassa esitetyn suomalaiskansallisen historiallisen kuvaelman laativat yhdessä ystävykset Kaarlo Bergbom, Eino Leino ja Jalmari Finne. Musiikin sävelsi Jean Sibelius.

Sibelius ei pitänyt itseään poliittisena säveltäjänä vaan taiteilijana ja muusikkona.

Kuusiosainen kuvaelma esitettiin Ruotsalaisessa teatterissa 4.11.1899. Suomalaiset osasivat lukea rivien välistä kuvaelman olevan protesti sortovaltaa kohtaan. Sibelius ei kuitenkaan pitänyt itseään poliittisena säveltäjänä vaan ensisijaisesti taitelijana ja muusikkona.

Kuvaelman musiikki ei saanut kuulijoita vielä ensikuulemalta haltioihinsa, mutta kun kuvaelman musiikkia ja erityisesti viimeistä osaa nimeltä Suomi herää alettiin esittää konserteissa ja kiertueilla, ihmiset alkoivat syttyä. Tässä musiikissa on jotain ainutlaatuista!

Finlandiasta tuli hitti

Väinö Solan kirjoittamat sanat Finlandia-hymniin
Väinö Solan Finlandia-sanoitus. Väinö Solan kirjoittamat sanat Finlandia-hymniin Kuva: Yle/Anna-Kaisa Brenner väinö solan finlandia-sanoitus
Sibelius hioi sävellystä ja teki siitä pianoversion. Siinä yhteydessä viimeinen osa nimettiin Finlandiaksi. Kun sävellys tuli kuulijoille tutummaksi, siitä muodostui vähitellen varsinainen hitti.

Myös kuorot halusivat Finlandian ohjelmistoonsa. Sibelius ihmetteli moista intoa, hänhän ei ollut säveltänyt Finlandiaa laulumusiikiksi.

20 vuotta Sanomalehdistön päivien jälkeen Finlandia laulettiin Yhdysvalloissa. Sanat hymniin oli kirjoittanut Atlantin toisella puolella koti-ikävää potenut amerikansuomalainen toimittaja ja musiikkimies Yrjö Sjöblom.

Kaksi vuosikymmentä myöhemmin Sibelius myöntyi tekemään Finlandiasta mieskuorosovituksen, jonka Sibeliuksen hyvä ystävä Wäinö Sola sanoitti uudelleen.

Mutta kuka kirjoitti ihan ensimmäiset sanat Finlandia-hymniin? Sitä eivät monet tiedäkään, kertoo Sibelius-tutkija Markku Hartikainen.

Finlandiasta Biafran kansallislaulu

Maailma rakastui Finlandiaan. Sjöblomin, Solan, Finnen ja V.A. Koskenniemen suomenkielisten sanojen lisäksi Finlandia on käännetty monelle muullekin kielelle, joilla sitä lauletaan eri puolilla maailmaa.

Eksoottisimmasta päästä lienee Finlandian päätyminen länsiafrikkalalaisen Biafran kansallishymniksi (Land Of The Rising Sun). Itsenäisyys jäi lyhyeksi (1967-1970), mutta hymni muistetaan vieläkin.

Finlandian säveliin on sanoitettu lukuisia hengellisiä lauluja ja virsiä, joita yhä esitetään erityisesti anglosaksisissa maissa. Tunnetuimpia niistä ovat Be Still My Soul ja This Is My Song. Kymrinkielinen Finlandia eli Gweddi Dros Gymry on Walesissa lähes kansallislaulun asemassa.

Finlandia soi valkokankaalla

Kuva Tuntematon sotilas -elokuvasta.
Tuntematon sotilas (1955) Kuva Tuntematon sotilas -elokuvasta. Kuva: Elonet tuntematon sotilas
Finlandiasta tehtiin jo sen alkuvuosina monenlaisia sovituksia aina sotilasmusiikista marimbaversioon. Sibelius itse ei ollut niihin aina kovin ihastunut.

Voi olla, että säveltäjälle olisi tullut muutama otsaryppy lisää, jos tämä olisi kuullut Anssi Tikanmäen jo klassikoksi muodostuneen rock-sovituksen Mika Kaurismäen elokuvassa Arvottomat (1982).

Olisi kiinnostavaa tietää Sibeliuksen mielipide Renny Harlinin elokuvasta Die Hard 2 (1990), jossa soi Finlandia.

Ensimmäisen kerran sävellys päätyi valkokankaalle jo vuonna 1955. Edvin Laineen ohjaama elokuva Tuntematon Sotilas alkaa ja päättyy Finlandiaan. Sibelius-tutkija Markku Hartikainen kertoo, että teos tunnettiin Ainolassakin.

Oliko Sibeliuksella korvamato?

Taiteilija on todella kuuluisa vasta sitten, kun häntä epäillään plagioinnista: Finlandian alkuosaa on verrattu Genetzin (Jänneksen) veljesten Emilin ja Arvidin lauluun Herää Suomi!. Sibelius tunsi hyvin Genetzit ja musisoi usein heidän kanssaan vielä Hämeenlinnassa asuessaan. Olisiko Herää Suomi! jäänyt jollain tavalla soimaan Sibeliuksen alitajuntaan?

Pitäisikö Maamme-laulu korvata Finlandia-hymnillä?

Joka tapauksessa Finlandialla on oma tärkeä paikkansa suomalaisten sydämissä. Suomessa on jopa säännöllisesti viritelty keskustelua siitä, pitäisikö Maamme-laulu korvata Finlandia-hymnillä. Asia lienee yhä ajankohtainen, sillä kansallislaulun vaihtamisesta on vireillä kansalaisaloite.

Ja kyllähän Finlandia on tehnyt syvän vaikutuksen jo Sibeliuksen aikalaisiin. Kerrotaan, että yhdysvaltalainen kapellimestarilegenda Leopold Stokowski (1882-1977) ehdotti aikanaan Finlandiaa "koko ihmiskunnan yhteiseksi hymniksi".

Lue lisää Finlandia-hymnistä:

  • Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa

    Millainen oli kansallissäveltäjämme lapsuus?

    Missä Janne leikki kavereineen? Miten hän selvisi ankaran piano-opettajan kynsistä? Miten Aulanko liittyy Finlandia-hymniin? Tule mukaan kulkemaan Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa. Lue ja kuuntele, millainen oli säveltäjän lapsuus 1800-luvun lopun hämäläiskaupungissa.

  • Sibeliuksen jalanjäljillä Wienissä

    Vuosi Wienissä merkitsi käännettä Sibeliuksen tuotannossa.

    Jean Sibelius jatkoi sävellysopintojaan ulkomailla, ensin Berliinissä 1889-90 ja sitten Wienissä 1890-91. Erkki Toivanen seurasi nuoren Sibeliuksen jälkiä Eurooppaan.

  • Tunnistatko soittimet?

    Testaa, tunnistatko soittimia äänen perusteella.

    Viulu vai huilu? Trumpetti vai pasuuna? Testaa, tunnistatko orkesterisoittimet äänen perusteella.

  • Orkesterikone

    Kuuntele Finlandiaa ja orkesterin soittimia.

    Orkesterikone soittaa Jean Sibeliuksen Finlandian RSO:n esittämänä. Sen avulla voit kuunnella tarkemmin eri soitinryhmiä sekä seurata kapellimestarin työskentelyä. Kannattaa varustautua kuulokkein!