Mitä yhteistä on Edvin Laineella, Biafralla ja amerikkalaisella kirkkokuorolla? Vastaus on tietenkin Finlandia, ehkä maailman tunnetuin suomalaissävellys. Eipä arvannut kolmikymppinen Jean Sibelius, millaisen aarteen tuli luoneeksi yli sata vuotta sitten.
Juuri ennen vuosituhannen vaihdetta 1899 Suomen suuriruhtinaskunnassa kiehui. Venäjän keisarin helmikuussa allekirjoittama manifesti tiukensi sortohallinnon otetta autonomisesta Suomesta ja suomalaiset olivat tyytymättömiä vallanpitäjien vaatimuksiin. Sananvapaus oli heikoissa kantimissa ja sanomalehdet, taide sekä kirjallisuus sensuuriviranomaisten hampaissa.
Kulttuuriväki vastasi omilla aseillaan. Järjestettiin Sanomalehdistön päivät, jonka pääjuhlassa esitetyn suomalaiskansallisen historiallisen kuvaelman laativat yhdessä ystävykset Kaarlo Bergbom, Eino Leino ja Jalmari Finne. Musiikin sävelsi Jean Sibelius.
Sibelius ei pitänyt itseään poliittisena säveltäjänä vaan taiteilijana ja muusikkona.
Kuusiosainen kuvaelma esitettiin Ruotsalaisessa teatterissa 4.11.1899. Suomalaiset osasivat lukea rivien välistä kuvaelman olevan protesti sortovaltaa kohtaan. Sibelius ei kuitenkaan pitänyt itseään poliittisena säveltäjänä vaan ensisijaisesti taitelijana ja muusikkona.
Kuvaelman musiikki ei saanut kuulijoita vielä ensikuulemalta haltioihinsa, mutta kun kuvaelman musiikkia ja erityisesti viimeistä osaa nimeltä Suomi herää alettiin esittää konserteissa ja kiertueilla, ihmiset alkoivat syttyä. Tässä musiikissa on jotain ainutlaatuista!
Finlandiasta tuli hitti
Myös kuorot halusivat Finlandian ohjelmistoonsa. Sibelius ihmetteli moista intoa, hänhän ei ollut säveltänyt Finlandiaa laulumusiikiksi.
20 vuotta Sanomalehdistön päivien jälkeen Finlandia laulettiin Yhdysvalloissa. Sanat hymniin oli kirjoittanut Atlantin toisella puolella koti-ikävää potenut amerikansuomalainen toimittaja ja musiikkimies Yrjö Sjöblom.
Kaksi vuosikymmentä myöhemmin Sibelius myöntyi tekemään Finlandiasta mieskuorosovituksen, jonka Sibeliuksen hyvä ystävä Wäinö Sola sanoitti uudelleen.
Mutta kuka kirjoitti ihan ensimmäiset sanat Finlandia-hymniin? Sitä eivät monet tiedäkään, kertoo Sibelius-tutkija Markku Hartikainen.
Finlandiasta Biafran kansallislaulu
Maailma rakastui Finlandiaan. Sjöblomin, Solan, Finnen ja V.A. Koskenniemen suomenkielisten sanojen lisäksi Finlandia on käännetty monelle muullekin kielelle, joilla sitä lauletaan eri puolilla maailmaa.
Eksoottisimmasta päästä lienee Finlandian päätyminen länsiafrikkalalaisen Biafran kansallishymniksi (Land Of The Rising Sun). Itsenäisyys jäi lyhyeksi (1967-1970), mutta hymni muistetaan vieläkin.
Finlandian säveliin on sanoitettu lukuisia hengellisiä lauluja ja virsiä, joita yhä esitetään erityisesti anglosaksisissa maissa. Tunnetuimpia niistä ovat Be Still My Soul ja This Is My Song. Kymrinkielinen Finlandia eli Gweddi Dros Gymry on Walesissa lähes kansallislaulun asemassa.
Finlandia soi valkokankaalla
Voi olla, että säveltäjälle olisi tullut muutama otsaryppy lisää, jos tämä olisi kuullut Anssi Tikanmäen jo klassikoksi muodostuneen rock-sovituksen Mika Kaurismäen elokuvassa Arvottomat (1982).
Olisi kiinnostavaa tietää Sibeliuksen mielipide Renny Harlinin elokuvasta Die Hard 2 (1990), jossa soi Finlandia.
Ensimmäisen kerran sävellys päätyi valkokankaalle jo vuonna 1955. Edvin Laineen ohjaama elokuva Tuntematon Sotilas alkaa ja päättyy Finlandiaan. Sibelius-tutkija Markku Hartikainen kertoo, että teos tunnettiin Ainolassakin.
Oliko Sibeliuksella korvamato?
Taiteilija on todella kuuluisa vasta sitten, kun häntä epäillään plagioinnista: Finlandian alkuosaa on verrattu Genetzin (Jänneksen) veljesten Emilin ja Arvidin lauluun Herää Suomi!. Sibelius tunsi hyvin Genetzit ja musisoi usein heidän kanssaan vielä Hämeenlinnassa asuessaan. Olisiko Herää Suomi! jäänyt jollain tavalla soimaan Sibeliuksen alitajuntaan?
Pitäisikö Maamme-laulu korvata Finlandia-hymnillä?
Joka tapauksessa Finlandialla on oma tärkeä paikkansa suomalaisten sydämissä. Suomessa on jopa säännöllisesti viritelty keskustelua siitä, pitäisikö Maamme-laulu korvata Finlandia-hymnillä. Asia lienee yhä ajankohtainen, sillä kansallislaulun vaihtamisesta on vireillä kansalaisaloite.
Ja kyllähän Finlandia on tehnyt syvän vaikutuksen jo Sibeliuksen aikalaisiin. Kerrotaan, että yhdysvaltalainen kapellimestarilegenda Leopold Stokowski (1882-1977) ehdotti aikanaan Finlandiaa "koko ihmiskunnan yhteiseksi hymniksi".
