Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

#kosmetiikkahaaste: Keskivertokäyttäjällä yli kymmenen tuotetta

Kosmetiikan ainesosia taululle kirjoitettuna
Kosmetiikan ainesosia taululle kirjoitettuna Kuva: YLE kosmetiikkahaaste

Kuningaskuluttaja haastoi kosmetiikan käyttäjät laskemaan kaikki yhden päivän aikana käyttämänsä tuotteet. #kosmetiikkahaaste -kyselyyn osallistui lähes 700 vastaajaa.

Yleisin käytetty tuote oli hammastahna, minkä jälkeen tulivat erilaiset saippuat ja shampoo. Keskimäärin vastaajamme käyttivät yhtätoista eri tuotetta päivän aikana. Suurin osa käytti kosmetiikkaa 6-20 tuotetta päivässä, mutta noin joka kymmenes vastaaja käytti päivän aikana yli 20 erilaista tuotetta. Kolmanneksella käyttö jäi viiteen tuotteeseen tai vähempään.

Kosmetiikkamäärät, grafiikka
Kosmetiikkahasteeseen osallistui 662 vastaajaa. Kosmetiikkamäärät, grafiikka Kuva: YLE kosmetiikkahaaste

Kyselyn avulla halusimme myös selvittää, mitkä asiat ihmisiä kosmetiikan yhteisvaikutuksissa tai kosmetiikan käytössä ylipäätään pohdituttivat. Vastaajien kommenteissa kemikaalien yhteisvaikutukset ja allergiat nousivat esiin.

Pyysimme kahta kyselyyn osallistunutta erilaista kosmetiikan käyttäjää lähettämään meille listan kaikista käyttämistään kosmetiikkatuotteista sekä niissä käytetyistä kemikaaleista.

Merjan ja Matildan päivittäinen kemikaalikuorma käytiin läpi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylitarkastaja Jarkko Loikkasen sekä kosmetiikka-asiantuntija ja kemianopettaja Päivi Kousan kanssa.

Merja, 30 tuotetta

Merjan tuotteista osa oli hajusteettomia, mikä tasapainotti hänen kemikaalikuormaansa.

Merjan päivittäisestä listasta löytyi jopa 30 eri tuotetta. Määrä ei kuitenkaan välttämättä tee kosmetiikan käytöstä mitenkään vaarallisempaa. Se voi kuitenkin nostaa herkistymisen riskiä, koska päivän aikana altistutaan suuremmalle määrälle kemikaaleja ja samoille kemikaaleilla saatetaan altistua monestakin eri lähteestä.

Nainen laittaa huulipunaa
Nainen laittaa huulipunaa Kuva: YLE kosmetiikkahaaste

Säilöntäaineena Merjan tuotteissa oli käytetty useimmiten parabeeneja, jotka ovat huonosta maineestaan huolimatta asiantuntijoiden mukaan herkistymisen kannalta parempi vaihtoehto kuin jotkut muut säilöntäaineet kuten metyyli-isotiatsolinoni.

Merjan tuotteista osa oli hajusteettomia, mikä tasapainotti hänen kemikaalikuormaansa. Merja oli tyytyväinen siihen, ettei hänen kosmetiikan käytöstään löytynyt mitään suuria ongelmia.

– Ehkä aion jatkossa kiinnittää vielä enemmän huomiota siihen, että käytän tällaisia hajusteettomia tuotteita, toteaa Merja asiantuntijakommenttien jälkeen.

Matilda, 3-7 tuotetta

Matildan tuotteista löytyi paljon hajusteita, jotka ovat kosmetiikan eniten allergiaa aiheuttava ainesosa.

Matildan päivittäinen kosmetiikkamäärä oli hyvin kohtuullinen 3-7 tuotetta. Yhteensä hänellä on käytössää noin 13 tuotetta.

Nainen katsoo kameraan.
Nainen katsoo kameraan. Kuva: YLE kosmetiikkahaaste

– Tulos yllätti, koska olin aina ajatellut käyttäväni aika vähän mitään kosmetiikkatuotteita, Matilda totesi.

Matilda oli onnistunut valitsemaan tuotteita, joista löytyi useampaa mahdollista herkistäjää.

Hänen tuotteistaan löytyi esimerkiksi paljon hajusteita, jotka ovat kosmetiikan eniten allergiaa aiheuttava ainesosa.

Muutamassa tuotteessa oli käytetty säilöntäaineena metyyli-isotiatsolinonia ja metyylikloori-isotiatsolinonia, joiden aiheuttamat allergiat ovat viime vuosina Suomessakin lisääntyneet.

Näiden aineiden käyttöä kosmetiikassa on kuitenkin rajoitettu ja tullaan edelleen rajoittamaan niin, että niiden käyttö iholle jätettävissä tuotteissa kielletään kokonaan.

Testaa oma kosmetiikkakuormasi

Oletki fiksu kosmetiikan käyttäjä - grafiikka
Oletki fiksu kosmetiikan käyttäjä - grafiikka Kuva: YLE/Annukka Palmén-Väisänen kosmetiikkahaaste
Omaa kosmetiikan käyttöään voi arvioida verkkosivuiltamme löytyvällä testillä.

Asiantuntijoiden vinkeillä voi pienentää kemikaalikuormaansa ja ohjata päivittäisiä valintojaan fiksumpaan suuntaan.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.