Hyppää pääsisältöön

Modaalisuus

Keskiaikainen nuottikuva.
Keskiaikainen nuottikuva. musiikin teoria

Sävellajisuus voi olla muutakin kuin duuri–molli-tonaalisuutta. Länsimaista taidemusiikkia hallitsi ennen 1600-lukua modaalisuus. Moodeja eli kirkkosävellajeja käytettiin esimerkiksi gregoriaanisessa musiikissa.

Modaalisia tai vähintään modaalisuudelta häivähtäviä osuuksia esiintyy kuitenkin lukuisten eri aikakausien teoksissa.

Perussävelen sijaan moodien kohdalla puhutaan asteikon päätössävelestä. Moodit ovat vapaasti transponoitavia eli siirreltävissä niin, että sävelaskelten suuruudet säilyvät. Transponoinnin avulla tehdyistä 12:sta eri versiosta (oktaavissa on 12 puolisävelen päässä toisistaan olevaa kromaattista säveltä) eli transpositiosta vain kuvissa esiintyvät muodot toimivat ilman muunnemerkkejä. Vaikka juurisävelet eivät ole moodeissa mitenkään erityisasemassa, asiaan tutustumisessa auttaa se, että voi muistella sävelaskelia juurisävelten kautta.

Seuraavat moodit muodostavat renessanssin aikana vakiintuneen sävellajijoukon (esitettynä kustakin juurisävelestä alkaen):

Jooninen moodi. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Jooninen moodi on sama kuin duuriasteikko. Jooninen moodi. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. musiikinteoria
Doorinen moodi. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Doorisen moodin erottaa aiolisesta mollista kuudennen asteen korottaminen. Doorinen moodi. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. musiikinteoria
Fryyginen moodi. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Fryygisen moodin erottaa aiolisesta moodista toisen asteen alentaminen. Fryyginen moodi. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. musiikinteoria
Lyydinen moodi. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Lyydisen moodin erottaa duurista neljännen asteen korottaminen. Lyydinen moodi. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. musiikinteoria
Miksolyydinen moodi. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Miksolyydisen moodin erottaa duurista seitsemännen asteen alentaminen. Miksolyydinen moodi. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. musiikinteoria
Aiolinen moodi. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Aiolinen moodi on sama kuin aiolinen eli luonnollinen molli. Aiolinen moodi. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. musiikinteoria
Lokrinen moodi. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Lokrisella moodilla oli varsin vähän merkitystä ennen 1900-luvun musiikkia. Lokrinen moodi. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. musiikinteoria
  • Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa

    Millainen oli kansallissäveltäjämme lapsuus?

    Missä Janne leikki kavereineen? Miten hän selvisi ankaran piano-opettajan kynsistä? Miten Aulanko liittyy Finlandia-hymniin? Tule mukaan kulkemaan Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa. Lue ja kuuntele, millainen oli säveltäjän lapsuus 1800-luvun lopun hämäläiskaupungissa.

  • Sibeliuksen jalanjäljillä Wienissä

    Vuosi Wienissä merkitsi käännettä Sibeliuksen tuotannossa.

    Jean Sibelius jatkoi sävellysopintojaan ulkomailla, ensin Berliinissä 1889-90 ja sitten Wienissä 1890-91. Erkki Toivanen seurasi nuoren Sibeliuksen jälkiä Eurooppaan.

  • Orkesterikone

    Kuuntele Finlandiaa ja orkesterin soittimia.

    Orkesterikone soittaa Jean Sibeliuksen Finlandian RSO:n esittämänä. Sen avulla voit kuunnella tarkemmin eri soitinryhmiä sekä seurata kapellimestarin työskentelyä. Kannattaa varustautua kuulokkein!

  • Testaa musiikkitietämyksesi!

    Tiedätkö mitään musiikista? Testaa itsesi!

    Tämä lyhyt mutta totinen testi kertoo, kuinka paljon tiedät musiikista, musiikin teoriasta ja soittimista. Tuloksia saat paranneltua perehtymällä Orkesterikoneen sisältöön, sillä vastaus kaikkiin kysymyksiin löytyy sieltä!