Hyppää pääsisältöön

Muita esitysmerkintöjä

Erikoismerkintöjä kollaasina.
Erikoismerkintöjä kollaasina. Kuva: Yle/Tatu Tamminen nuottikirjoitus,nuotit

Musiikin nyansseilla tarkoitetaan useimmiten vain dynamiikan eli voimakkuuden astetta, mutta toisinaan sanalla viitataan epämääräisesti myös muihin musiikin laatutekijöiden.

Diminuendo (dim.) on hiljentämistä ja merkitään vasemmalle avautuvana kiilana (kuvassa vas.). Crescendo (cresc.) on voimistamista, jonka merkinnässä kiila aukeaa oikealle (kuvassa oik.). Voimakkuutta vaihdetaan näillä merkinnöillä portaattomasti.

Voimakkuutta merkitään asteittain:

ppp piano pianissimo 'mahdollisimman hiljaa'
pp pianissimo 'hyvin hiljaa'
p piano 'hiljaa'
mp mezzopiano 'melko hiljaa'
mf mezzoforte 'melko voimakkaasti'
f forte 'voimakkaasti'
ff fortissimo 'hyvin voimakkaasti'
fff forte fortissimo 'mahdollisimman voimakkaasti'

Aksentti merkitään nuotin päälle tai alle. Vaaka-aksentti (>) korostaa nuottia dynaamisesti eikä vaikuta kestoon. Pystyaksentti eli marcato (^) korostaa nuottia enemmän kuin vaaka-aksentti ja lyhentää nuottia.

Artikulaatio on sävelten esitystapa. On makuasia, lasketaanko dynamiikkaa osoittavat aksentit vain artikulaation yhdeksi alalajiksi. Legatossa (kaarimerkintä) sävelet sidotaan yhteen, jolloin sävelten välillä ei ole taukoa. Non legato (ilman merkintää) tarkoittaa pientä erottamista, portato (kaari ja piste) selkeää erottamista. Staccato (piste) on sävelten soittamista lyhyinä ja eroteltuna selvillä tauoilla. Staccatissimo (pieni kolmio) merkitsee lyhyintä mahdollista säveltä.

Tenutoviiva eli viiva kertoo, että nuotti esitetään täyteen kirjoitetussa mitassa. Yleisin esimerkki on normaalipituisen nuotin osoittaminen keskellä kolmimuunteista rytminkäsittelyä (trioli, "swing"). Toisinaan viiva voi tarkoittaa myös pientä painotusta nuotille.

Sävelten välillä etenemistä määrittää monesti glissando, joka tarkoittaa portaatonta liukumista korkeammasta matalampaan tai päinvastoin. Trillit taas ovat kahden tai kolmen sävelen välillä eri tavoin tehtäviä koristeita.

  • Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa

    Millainen oli kansallissäveltäjämme lapsuus?

    Missä Janne leikki kavereineen? Miten hän selvisi ankaran piano-opettajan kynsistä? Miten Aulanko liittyy Finlandia-hymniin? Tule mukaan kulkemaan Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa. Lue ja kuuntele, millainen oli säveltäjän lapsuus 1800-luvun lopun hämäläiskaupungissa.

  • Sibeliuksen jalanjäljillä Wienissä

    Vuosi Wienissä merkitsi käännettä Sibeliuksen tuotannossa.

    Jean Sibelius jatkoi sävellysopintojaan ulkomailla, ensin Berliinissä 1889-90 ja sitten Wienissä 1890-91. Erkki Toivanen seurasi nuoren Sibeliuksen jälkiä Eurooppaan.

  • Tunnistatko soittimet?

    Testaa, tunnistatko soittimia äänen perusteella.

    Viulu vai huilu? Trumpetti vai pasuuna? Testaa, tunnistatko orkesterisoittimet äänen perusteella.

  • Orkesterikone

    Kuuntele Finlandiaa ja orkesterin soittimia.

    Orkesterikone soittaa Jean Sibeliuksen Finlandian RSO:n esittämänä. Sen avulla voit kuunnella tarkemmin eri soitinryhmiä sekä seurata kapellimestarin työskentelyä. Kannattaa varustautua kuulokkein!