Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Orkesterikone pääkuva

Nuottiarvot ja tauot

Perusnuottien kestot kokonuotista kolmaskymmeneskahdesosanuottiin. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Perusnuottien kestot. Jokainen rivi on neljän iskun pituinen. Perusnuottien kestot kokonuotista kolmaskymmeneskahdesosanuottiin. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. Kuva: Yle/ Tatu Tamminen nuottiarvot
Julkaistu . Päivitetty

Nuottiarvo eli sävelen kesto määräytyy nuotin ulkonäön perusteella. Pitkien nuottien pää on rengas, ja lyhyillä nuoteilla on erilaisia väkäsiä varren jatkeena. Jotta lukeminen olisi järkevämpää, nuotteja ryhmitellään. Silloin lyhytkestoisen nuotin väkä yhdistyy toisen samanlaisen kanssa palkiksi.

Nuotin osien esittely. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Nuotin osien esittely. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. Kuva: Yle/ Tatu Tamminen nuottikirjoitus


Yksi kokonuotti on pituudeltaan sama kuin kaksi puolinuottia, neljä neljäsosanuottia, kahdeksan kahdeksasosanuottia ja niin edelleen.


Kuuntele, miltä nuottien pituudet kuulostavat käytännössä.

Jos halutaan ilmaista edellä kuvatusta suhteesta 1:2 poikkeavia kestoja, nuotteja voidaan sitoa toisiinsa kaarella tai pidentää nuottiarvoa pistemerkinnällä. Piste pidentää nuotin kestoa puolella sen omasta arvosta. Kun pisteitä laitetaan peräkkäin, uusi piste pidentää nuotin kestoa aina puolella edellisen pisteen osoittamasta nuottiarvosta.

Taukojen pituuksilla on nuotteja vastaava arvojärjestelmä. Peräkkäiset tauot kirjoitetaan yleensä ilman yhdistelmämerkintää, mutta myös pisteen käyttö on mahdollista. Taukojen yhdistämiseen ei käytetä kaaria.

Musiikkinotaation kaari- ja pistemerkintä. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Kaaritettu ja pisteellä merkitty sävel ovat kumpikin kolmen iskun pituisia. Musiikkinotaation kaari- ja pistemerkintä. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. musiikinteoria
Taukojen pituudet. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Taukojen pituudet kokotauosta kolmaskymmeneskahdesosataukoon. Taukojen pituudet. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. musiikinteoria

  • Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa

    Millainen oli kansallissäveltäjämme lapsuus?

    Missä Janne leikki kavereineen? Miten hän selvisi ankaran piano-opettajan kynsistä? Miten Aulanko liittyy Finlandia-hymniin? Tule mukaan kulkemaan Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa. Lue ja kuuntele, millainen oli säveltäjän lapsuus 1800-luvun lopun hämäläiskaupungissa.

    Kommentteja 3

  • Sibeliuksen jalanjäljillä Wienissä

    Vuosi Wienissä merkitsi käännettä Sibeliuksen tuotannossa.

    Jean Sibelius jatkoi sävellysopintojaan ulkomailla, ensin Berliinissä 1889-90 ja sitten Wienissä 1890-91. Erkki Toivanen seurasi nuoren Sibeliuksen jälkiä Eurooppaan.

  • Orkesterikone

    Kuuntele Finlandiaa ja orkesterin soittimia.

    Orkesterikone soittaa Jean Sibeliuksen Finlandian RSO:n esittämänä. Sen avulla voit kuunnella tarkemmin eri soitinryhmiä sekä seurata kapellimestarin työskentelyä. Kannattaa varustautua kuulokkein!

  • Testaa musiikkitietämyksesi!

    Tiedätkö mitään musiikista? Testaa itsesi!

    Tämä lyhyt mutta totinen testi kertoo, kuinka paljon tiedät musiikista, musiikin teoriasta ja soittimista. Tuloksia saat paranneltua perehtymällä Orkesterikoneen sisältöön, sillä vastaus kaikkiin kysymyksiin löytyy sieltä!

Aiheeseen liittyvää

  • Munkki Guido Arezzolainen (vas.).

    Sävelkorkeudet

    Sävelkorkeudet

    Sävelnimet ovat suomeksi melkein kuin aakkoset. Sävel c aloittaa aina uuden oktaavin. Sävelnimen korottamiselle, alentamiselle ja palauttamiselle on omat merkkinsä.

  • Musiikkinotaation kaari- ja pistemerkintä. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.

    Rytmioppia

    Rytmioppia

    Nuotinluku alkaa avaimen lisäksi tahtiosoituksen lukemisesta. Sen avulla selviää tahdin pituus ja koko idea musiikin rytmittämisestä.

  • Analoginen metronomi.

    Suhteelliset tempot

    Suhteelliset tempot

    Laajamuotoisissa musiikkiteoksissa, kuten sinfonioissa ja konsertoissa, tempot vaihtelevat. Säveltäjät korostavat vastakohtia ja nimeävät eri osia tempojen nimillä.