Nuottiavain (g). Vain Orkesterikoneen käyttöön.
Kuva: Yle/ Tatu Tamminen
Tatu Tamminen
Yle
Kun musiikkia merkitään muistiin, nuottiavain kiinnittää sävelnimet soivaa musiikkia vastaaville paikoille. Nuottiavainta voidaan vaihtaa kesken kappaleen, jotta käytössä olevat sävelet osuisivat viivastoalueelle ja olisivat helppolukuisempia. Matalille soittimille on oma nuottiavain.
Neljä yleisintä nuottiavainta
Nuottiavaimia. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Kuva: Yle/ Tatu Tamminen
Nuottikirjoituksen eli notaation avulla soittaja tai laulaja pystyy esittämään sellaista musiikkia, jota hän ei ole aiemmin välttämättä kuullut. Nuotit kirjoitetaan viidelle vaakaviivalle. Jos nuottiviivasto ei riitä sävelten merkintään, käytetään sen ylä- tai alapuolelle sijoitettuja apuviivoja.
Vaikka nuotin pää osoittaa sävelen suhteellisen korkeuden, siihen ei pystytä liittämään sävelnimeä ilman nuottiavainta eli klaavia. Sävelten paikat (joko viivalla tai välissä) määräytyvät suhteessa avaimen osoittaman yhden tietyn sävelen sijaintiin.
Nuottiavainten kolme tyyppiä ovat g-avain, c-avain ja f-avain. C-avaimia käytetään vähemmän. Niitä on olemassa neljä, joiden joukosta useimmin kirjoitetaan altto- ja tenoriavaimille.
