Pehr Kalm (1716-1779) oli kasvitieteilijä ja pappi
joka, kartoitti, keräsi ja tutki Pohjois-Amerikan kasvistoa. Hän oli ensimmäinen, joka tieteellisesti kuvasi matkallaan Niagaran putoukset, kertoo kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.
Ihmisille paljastui kuinka valtavat Niagaran putoukset ovatkaan!
- Maailmalta katsottuna Kalm on ylivoimaisesti tunnetuin suomalainen tutkimusmatkailija. Täältä Suomesta katsottuna Nordenskiöldit, Wallin ja Mannerheim tuntuvat huippututkijoilta, mutta maailmalla Kalm rinnastetaan itseensä Alexander von Humboldtiin. Kun Kalm teki yhden pitkistä retkistään Amerikan itärannikolla, se suuntautui Niagaran putouksille. Pehr Kalm on ensimmäinen ihminen, joka on tieteellisesti kuvannut Niagaran putoukset. Hän teki siis putouksista kenttämittauksia ja antoi mittasuhteet. Kalm kirjoitti sanomalehteen nämä mittasuhteet ja se oli sitten se jymyjuttu, kun ihmisille paljastui kuinka valtavat Niagaran putoukset ovatkaan! Kuvauksesta kirjoitettu artikkeli löysi sitten tiensä lukemattomiin lehtiin ympäri maailman, sanoo Löytönen.
- Pehr Kalm teki yhden matkan, joka oli sitten ylitse muiden. Matka suuntautui vuonna 1747 Pohjois-Amerikan itärannikolle, ulottuen pohjoisimmillaan aina nykyisen Kanadan alueelle. Matkan taustalla oli ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné. Von Linné teki pari pientä matkaa itse, mutta kasvatti maailmanmaineensa laajalla kirjeenvaihdolla kollegoidensa kanssa ja lähettämällä omia oppilaitaan ympäri maailman tutkimaan paikkoja. Pehr Kalmin noustua potentiaaliseksi tutkimusmatkaajaksi von Linnén silmissä, niin pitkään mietittiin minne hän lähtisi ja lopulta päädyttiin Pohjois-Amerikkaan.
- Pehr Kalm ei ollut opettajansa kasvitieteilijä Carl von Linné lailla teoreetikko vaan enemmän käytännöllinen tutkija. Hän etsi ja löysi uusia kasveja, osittain luokitteli ne, mutta pääasiassa lähetti tai toi mukanaan von Linnélle niitä analysoitavaksi. Kalm oli tavallaan von Linnén käsi maailmalla. Pehr Kalm oli säntillinen ja reipas nuori mies, jolla oli varmaankin jonkin verran seikkailun halua, mutta ennen kaikkea hän oli äärimmäisen järjestelmällinen. Hänhän oli nimenomaan luonteeltaan taksonomi eli hänen työtään oli etsiä uusia kasveja, luokitella tai lähettää ne luokiteltavaksi von Linnélle.
- Tuon ajan tutkimusmatka Pohjois-Amerikkaan edellyttää kyllä myös seikkailun halua, sillä elettiin vain muutama vuosi enne ns. suurta siirtomaasotaa, joka kesti seitsemän vuotta. Jo Kalmin matkan aikana englantilaisten ja ranskalaisten välit olivat erittäin tulehtuneet. Oli rajakahakoita, paikallisia intiaaniheimoja houkuteltiin konfliktin osapuoliksi ja uudisraivaajia tapettiin. Hyvin vaarallista ja levotonta seutua. Siellä liikkuminen vaati varmasti Kalmilta tietynlaista seikkailunhenkeä, toteaa kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.
