Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Pehr Kalm mittaa Niagaran putokset

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita suomalaisia tutkimusmatkailijoita

Pehr Kalm (1716-1779) oli kasvitieteilijä ja pappi
joka, kartoitti, keräsi ja tutki Pohjois-Amerikan kasvistoa. Hän oli ensimmäinen, joka tieteellisesti kuvasi matkallaan Niagaran putoukset, kertoo kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.


Ihmisille paljastui kuinka valtavat Niagaran putoukset ovatkaan!

- Maailmalta katsottuna Kalm on ylivoimaisesti tunnetuin suomalainen tutkimusmatkailija. Täältä Suomesta katsottuna Nordenskiöldit, Wallin ja Mannerheim tuntuvat huippututkijoilta, mutta maailmalla Kalm rinnastetaan itseensä Alexander von Humboldtiin. Kun Kalm teki yhden pitkistä retkistään Amerikan itärannikolla, se suuntautui Niagaran putouksille. Pehr Kalm on ensimmäinen ihminen, joka on tieteellisesti kuvannut Niagaran putoukset. Hän teki siis putouksista kenttämittauksia ja antoi mittasuhteet. Kalm kirjoitti sanomalehteen nämä mittasuhteet ja se oli sitten se jymyjuttu, kun ihmisille paljastui kuinka valtavat Niagaran putoukset ovatkaan! Kuvauksesta kirjoitettu artikkeli löysi sitten tiensä lukemattomiin lehtiin ympäri maailman, sanoo Löytönen.
Niagaran putokset
Niagaran putokset 2000-luvulla Niagaran putokset Kuva: Epa/Yle niagara

- Pehr Kalm teki yhden matkan, joka oli sitten ylitse muiden. Matka suuntautui vuonna 1747 Pohjois-Amerikan itärannikolle, ulottuen pohjoisimmillaan aina nykyisen Kanadan alueelle. Matkan taustalla oli ruotsalainen kasvitieteilijä Carl von Linné. Von Linné teki pari pientä matkaa itse, mutta kasvatti maailmanmaineensa laajalla kirjeenvaihdolla kollegoidensa kanssa ja lähettämällä omia oppilaitaan ympäri maailman tutkimaan paikkoja. Pehr Kalmin noustua potentiaaliseksi tutkimusmatkaajaksi von Linnén silmissä, niin pitkään mietittiin minne hän lähtisi ja lopulta päädyttiin Pohjois-Amerikkaan.

- Pehr Kalm ei ollut opettajansa kasvitieteilijä Carl von Linné lailla teoreetikko vaan enemmän käytännöllinen tutkija. Hän etsi ja löysi uusia kasveja, osittain luokitteli ne, mutta pääasiassa lähetti tai toi mukanaan von Linnélle niitä analysoitavaksi. Kalm oli tavallaan von Linnén käsi maailmalla. Pehr Kalm oli säntillinen ja reipas nuori mies, jolla oli varmaankin jonkin verran seikkailun halua, mutta ennen kaikkea hän oli äärimmäisen järjestelmällinen. Hänhän oli nimenomaan luonteeltaan taksonomi eli hänen työtään oli etsiä uusia kasveja, luokitella tai lähettää ne luokiteltavaksi von Linnélle.

Niagaran putokset talvella
Niagaran putokset talvella 2000-luvulla Niagaran putokset talvella Kuva: Epa/Yle niagara

- Tuon ajan tutkimusmatka Pohjois-Amerikkaan edellyttää kyllä myös seikkailun halua, sillä elettiin vain muutama vuosi enne ns. suurta siirtomaasotaa, joka kesti seitsemän vuotta. Jo Kalmin matkan aikana englantilaisten ja ranskalaisten välit olivat erittäin tulehtuneet. Oli rajakahakoita, paikallisia intiaaniheimoja houkuteltiin konfliktin osapuoliksi ja uudisraivaajia tapettiin. Hyvin vaarallista ja levotonta seutua. Siellä liikkuminen vaati varmasti Kalmilta tietynlaista seikkailunhenkeä, toteaa kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen Helsingin yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.