Hyppää pääsisältöön

Pikku markkinointivoimalla Palmgren-urkutyökin potkisi

Sibelius-noukinta jatkuu kuten syksyn jaksojen aiemmalla urkutaiteilija Ville Urposen levyllä, mutta 'Joutsen' on tässä tapauksessa osa Selim Palmgrenin pianosarja Ungdomin urkusovitusta. Monet pitävät Palmgrenin tonttina pianotekstuurin oivalluksia. Urponen kangistuu ikävästi ohjelmiston suunnittelussa.

Ville Urposen urkulevyn kansikuva.
Ville Urposen urkulevyn kansikuva. ville urponen

Urposen oma sovitus eri Ungdom-osien joukossa on sarjan preludi. Se on kuin epäselviä ainesosia sisältävä, väljähtänyt kääretorttupala, jota ei tee mieli kipata lautasen päällä pystyyn eikä kumolleen. Tällä tavoin ei pitäisi aloittaa levykokonaisuutta, jos haluaa ylläpitää kuulijan mielenkiintoa. Isoa ääntä riittää, mutta härskiintyneestä kermakuorrutuksesta ei saa selvää. Sovitukset ovat muilta osin paljon jalostuneemmin piirrettyjä. Palmgren-valinnoista pianosarjan Vår osa Rococo sekä Kevät-sarjan Toukokuun yö ovat Urposelta levyn parasta nikkarointia äänirekisterien kanssa.

"Swan"-albumi jatkaa sitä perusongelmaa, johon Kare Eskola viittasi puhuessaan Sibeliuksen urkutuotannon niukkuudesta. Väkisin vääntäminen risoo tämän levyn kohdalla enemmän juuri juhlavuosisäveltäjämme kohdalla. Olisi kenties väärin jäädä moittimaan vain kehnoa tai heppoista syntymäpäiväjuhlinnan ideaa. Mielikuvituksesta voi antaa kiitosta, kuten Sibeliuksen Impromptu Nro. 1:n kohdalla. Urponen on taiteilijana huomattavan laaja-alainen ja erityisesti suomalaisen romantiikan tulkitsija.

Vaikka joutsenilla on kahden levyn nimissä osattu ratsastaa, markkinoinnin ja – ilman mystiikkaa ilmaistuna – tahtotilan pitäisi olla ehyempää. Palmgren toki on löyhästi Sibeliuksen kanssa yhdistettävä suomalainen säveltäjä, mutta tällaisia levyjä julki tuotaessa pitäisi juonia vielä kirkkaammin, mitä suurempaa tavoitetta niin sanotun pioneerityön tekeminen voisi palvella.

Piippuun jäävä Sibelius-rykäisy olisi armeliasta tiputtaa pois kitumasta ja harpata määrätietoinen askel Palmgreniin päin. Nämä jälkimmäiset sovitukset ovat yksinkertaisesti mielekkäämpiä kuuntelijan kannalta.

"The Swan". Selim Palmgrenin ja Jean Sibeliuksen musiikkia urkusovituksina. - Ville Urponen, urut. (Fuga 9396)

Kuuntele Uudet levyt 27.11.2015, toimittajana Tatu Tamminen.

  • Elokuvalegendan tarjouksesta ei sellistikään voi kieltäytyä

    Levyarvostelu

    Michel Legrand on säveltänyt tunnetuin seurauksin huikean määrän elokuvamusiikkia. Mikko Franckin johtaman Ranskan radion filharmonisen orkesterin Legrand-uutuus paljastuu yhdeksi koukuttavimmista potrettilevyistä pitkään aikaan, sillä niin maistuvia ovat 85-vuotiaan legendan tätä vuosikymmentä edustavat pianokonsertto ja sellokonsertto.

  • Trikolorin värit pianopainallusten pikavalintoina

    Levyarvostelu

    Michel Legrandin, Aaron Coplandin, Philip Glassin ja monen muun sävellyksenopettaja Nadia Boulanger on viime vuosisadan musiikin suuria jos-tarinoita. Pedagogin rooliin noin 30-vuotiaana rajoittautunut Boulanger olisi selvien ennusmerkkien mukaan voinut loistaa pitkään säveltäjänäkin. Saksalaispianisti Florian Uhligin levyttämällä niukkojen pianokonserttojen levyllä Boulanger esitellään kiehtovassa seurassa.

  • Täyttä Chaminadea Stuttgartista

    Levyarvostelu

    Cécile Chaminaden sävellystuotanto on oiva ikkuna sen näkemiseen, miten Brahmsin kamarimusiikki oli lumonnut ranskalaiset perässähiihtäjät 1880-luvun koittaessa. Tiedetäänhän sekin, että asetelma selkeytti omalla tahollaan Gabriel Fauré. Saksalainen Trio Parnassus haluaa kuitenkin uutuudellaan jättää pölyiset spekuloinnit pois ja välittää kernaasti sen määrän tunnetta kuin mitä yhdellä viululla, sellolle ja pianolla pystyy.