Hyppää pääsisältöön

Pohjoinen kamarikuoro raikkaana

Seitakuoro on Kadri Joametsin johtama rovaniemeläinen kamarikuoro, joka on perustettu vuonna 1961. Kuorossa laulaa kolmisenkymmentä kaikenikäistä naista ja miestä. Kuoron viides levy Kuvia pohjoisesta - Visions of the North sisältää teoksia kuoron pitkäaikaisesta ohjelmistosta.

Seitakuoron Visions of the North ´-levyn kansikuva.
Seitakuoron Visions of the North ´-levyn kansikuva. seitakuoro

Heikki Sarmannon sarjaa Pohjoisia kuvia kuoro on esittänyt vuodesta 1998 ja Kullervo Karjalaisen Syksyä sekä Erkki Apajalahden kappaletta Laulavat Lapinki lapset 70-luvulta lähtien. Levyllä kuullaan myös uudehko Kai Niemisen eteerinen sarja Unen Maasta…, Eino Kirvessalon Suvi veräjän suulla, jossa on vavahduttavan kauniit Einari Vuorelan sanat, ja Jukka Kankaisen Suvinen sarja, jonka Seitakuoro aikoinaan kantaesitti.

Pohjoisia kuvia -sarjan ensimmäiset osat on sävelletty Brooklynissa koti-ikävän kourissa. Eino Leinon sanat tunkeutuvat sydämeen ja tuovat yhdessä Auvo Sarmannon kauniiden sovitusten kanssa jokaisen sisäisen suomalaisen esiin. Seitakuoro vahvistaa tunnetta kauniilla tulkinnallaan.

Valtaosa levyn kappaleista lauletaan erinomaisen puhtaasti ja ne asettavat riman korkealle heti alussa. Kuorolle uudemmat kappaleet eivät kuitenkaan kuulosta aivan varmoilta eivätkä siten yllä samaan puhtauteen.

Diskanttiäänien nuorisokuoromaiseen soundiin toivoisi lisää syvyyttä ja varmuutta. Levyllä kuullaan vain muutamia sooloja ja herää ajatus siitä, että samaa sooloa kannattaisi olla laulamassa yksi tai kolme laulajaa, ei kahta. Jatkossa kannattaa kiinnittää huomiota kuoronjohtajan ja laulajien väliseen yhteistyöhön, jotta hengityksien jälkeiset aloitukset olisivat aivan yhtäaikaisia.

Levy sekä alkaa että päättyy perinteisemmillä kappaleilla, ja uudet teokset on sijoitettu keskelle. Kuoron sointi säilyy läpi levyn raikkaana. Kuoro kykenee sekä riehakkaan räiskyviin että rauhallisen tyyniin tulkintoihin. Pianot ovat herkkiä mutta toisinaan arkoja ja fortet vahvoja sekä määrätietoisia. Basson matalat äänet soivat kauniisti ja tuntuvat olevan hyvin kohdallaan. Levyn esittelylehtiseen on kirjattu lauletut runot sekä suomeksi että englannin kielellä.

CD-levyä voi halutessaan kuunnella myös SACD-versiona. Silloin äänitykseen käytetyn Rovaniemen kirkon akustiikasta pääsee nauttimaan viiden kaiuttimen toistamana. Toistoa varten tarvitaan monikanavainen SACD-soitin ja kotiteatterilaitteet.

Saara Lampela

"Kuvia pohjoisesta". Sekakuoroteoksia, säv. Heikki Sarmanto, Jukka Kankainen, Kai Nieminen, Kullervo Karjalainen, Eino Kirvessalo ja Erkki Apajalahti. - Seitakuoro/Kadri Joamets. (Alba, NCD 52)

Kuuntele Uudet levyt 27.11.2015, toimittajana Tatu Tamminen.

  • Aina on tilaa yhdelle

    Aina on tilaa yhdelle

    Antonio Vivaldin Neljä vuodenaikaa levytettiin ensi kerran 1940-luvun alussa, yli 75 vuotta sitten. Sen jälkeen tästä ikisuosikista on tullut tallenteita tasaiseen tahtiin, ja osalla on ollut todellista kaupallista menestystäkin.

  • Lars Karlssonin laulavia säveliä

    Lars Karlssonin laulavia säveliä

    Ahvenanmaalta Helsinkiin jo 70-luvulla kotiutunut Lars Karlsson on pysynyt vuosikymmenten saatossa uskollisena ilmaisulleen. Nyt Lapin kamariorkesteri ja klarinettivelho Christoffer Sundqvist käyvät John Storgårdsin johdolla kiinni Karssonin klarinettikonserttoon.

  • Perinnetietoista amerikkalaista kvartetto-ilmaisua

    Perinnetietoista amerikkalaista kvartetto-ilmaisua

    Richard Danielpour ei ole amerikkalaissäveltäjistä sieltä kaikkein tunnetuimmasta päästä. Kuusikymppisen tekijän tyyli kääntyi sarjallisuudesta kohti yksinkertaisempaa ilmaisua 1980-luvulla. Samoihin aikoihin alkoi myös jousikvartettojen sarja, joista ensimmäinen valmistui 1983.

  • Synteesin jäljillä

    Synteesin jäljillä

    Kahden erilaisen musiikkikulttuurin- ja tyylin yhdistäminen ei ole mikään helppo juttu. Vaarana on niiden yhteen sulauttamisen sijaan vain kahden elementin epäsuhtainen yhtä aikaisuus. Monesti lopputuloksena onkin semi-eksoottinen sävelkieli, jossa kumpikaan yhdistelmän tyyleistä ei näyttäydy parhaalla mahdollisella tavalla parhaassa uudessa ympäristössään.