Hyppää pääsisältöön

Ruokaa tankkiin – palmuöljydieseliin liittyy monia eettisiä ongelmia

2000-luvulla palmuöljyä alettiin käyttää ruoantuotannon lisäksi myös biopolttoaineena. Suomalainen Neste Oil nousi yhdeksi maailman suurimmista palmusta tehdyn biodieselin tuottajista. Vuonna 2014 tehty Ulkolinja: Raakaa palmuöljyä kertoo palmuöljyn maailmanlaajuisessa tuotantoketjusssa olevan suuria ongelmia niin luonnon, ihmisoikeuksien kuin taloudenkin eettisten kysymysten näkökulmista.

2000-luvulla Euroopan unioni määräsi jäsenmaitaan nostamaan biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä. Suomalainen Neste Oil päätti pyrkiä markkinajohtajaksi uusiutuvalla dieselillään. Yhtiö rakensi suuret tuotantolaitokset Alankomaiden Rotterdamiin sekä Singaporeen. Biodieselin raaka-aineena Neste Oil alkoi käyttää palmuöljyä. Muita maailmalla käytettyjä biopolttoaineita ovat muun muassa rypsiöljydiesel sekä maissi-, sokerijuurikas- ja sokeriruokoetanolit.

Palmuöljyä saadaan palmuista, jotka kasvavat päiväntasaajan tienoilla. Suurimmat palmuöljyn tuottajamaat ovat Indonesia ja Malesia. Palmuplantaasit vievät pinta-alaa jatkuvasti pieneneviltä sademetsiltä. Palmuöljyä löytyy esimerkiksi lihapiirakoista ja useimmista kauneustuotteista.

Ulkolinjan ohjelmassa Raakaa palmuöljyä (2014) kerrotaan, että palmuöljyn tuotantoon liittyy niin sosiaalisia, ekologisia kuin taloudellisiakin ongelmia.

"Maakaappauksia, hiilidioksipäästöt lisääntyvät, biodiversiteetti häviää ja plantaaseilla on paljon työvoimaan liittyviä ongelmia", listaa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala ohjelmassa. Hän myös kertoo, että palmuöljy-yritykset ovat jääneet kiinni aggressiivisesta verosuunnittelusta.

"Eli oikeastaan kaikki yritysvastuuseen liittyvät ongelmat liittyvät palmuöljyn tuotantoon." Vartialan mukaan suomalaiset käyttävät palmuöljyä enemmän kuin kahvia.

Raaka palmuöljy on likaista. Siinä on ihmisten verta.― Indonesialainen kyläpäällikkö Muhammad Rusdi Ulkolinjassa

Ohjelmassa kerrotaan, että Indonesiasta katoaa eniten metsää koko maailmassa. Siellä on myös lähes puolet maailman suosademetsistä. Palaessaan ne päästävät valtavat määrät kasvihuonekaasuja ilmakehään. Usein palmuplantaaseja varten poltetaan suuria määriä metsää. Tämä on ongelma luonnon monimuotoisuudelle. Kärsijöinä ovat paitsi kasvit, myös eläimet, kuten orangit ja norsut. Raakaa palmuöljyä -ohjelmassa tutustutaankin palmuplantaasien kurjaan puoleen juuri näiden kahden eläinlajin kautta.

Palmuyhtiöt ovat kaapanneet maita paikallisilta, ohjemassa kerrotaan. Usein kaappaukset yltyvät väkivaltaisiksi ja ihmisiä on ammuttu. Poliisit suojelevat yhtiöiden toimintaa.

"Kyse on rahasta. He maksava ja maksavat, että tapauksia ei tutkita", kertoi eräs indonesialainen, jonka kylän maat vietiin. Ongelmana Indonesiassa on, että maiden omistajuudesta ei välttämättä ole papereita, sillä niiden käyttö on periytynyt vuosisatojen ajan.

Neste Oil on kertonut, että sen palmuöljy tulee olemassaolevilta plantaaseilta, ja sen käyttämä palmuöljy on sataprosenttisesti sertifioitu. Yrityksen mukaan sen toiminta ei pienennä luonnon monimuotoisuutta. Yhtiö kuitenkin näkee ainakin osan palmuöljyyn liittyvistä ongelmista.

"Neste Oilin näkemys on, että [biopolttoaine-] toimialan olisi mahdollisimman pikaisesti pyrittävä pois elintarvikkeeksi kelpaavien raaka-aineiden käytöstä", kommentoi öljy-yhtiön johtaja Simo Honkanen Silminnäkijä: Tulenarka biodiesel -ohjelmassa (2008).

Neste Oil on myös kertonut, että sen tuottama biodiesel on toisen sukupolven biopolttoaine. Kriitikot eivät kuitenkaan ymmärrä mitä tällä termillä tarkoitetaan.

"Yksi vaatimus toisen sukupolven biopolttoaineille olisi, että se tuottaisi vähemmän päästöjä ja ongelmia kuin fossiiliset polttoaineet tai ensimmäisen sukupolven biodiesel. Tämä Neste Oilin palmuöljydiesel ei ole tällainen", väitti Greenpeacen Dan Helenius samassa Tulenarka biodiesel -ohjelmassa.

EU-komission oletusarvot biopolttoaineiden kasvihuonekaasupäästöistä.
EU-komission oletusarvot biopolttoaineiden kasvihuonekaasupäästöistä. Kuva: Yle kuvanauha biopolttoainetaulukko

MOT: Nesteen pulmaöljy -ohjelmassa vuodelta 2010 kerrotaan, että Nesteen tuottama palmuöljydiesel on tutkijoiden mukaan ympäristöeduiltaan kyseenalaista tai jopa haitallista. Myös EU-komissio on sitä mieltä, että palmuöljydiesel tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin moni muu biopolttoaine.

Neste Oil oli vielä tuolloin eri mieltä.

"Palmuöljy on erinoimainen raaka-aine tähän tarkoitukseen, koska päästövähenemät, joita voidaan saavuttaa, ovat paljon paremmat kuin monella muulla raaka-aineella", kertoi Neste Oilin varatoimitusjohtaja Jarmo Honkamaa MOT-ohjelmassa.

Vuonna 2015 Neste Oil kertoi pyrkivänsä aktiivisesti eroon palmuöljystä. Uusia raaka-aineita etsittiin esimerkiksi teurasjätteestä. Samana vuonna Neste Oil kertoi jäte- ja tähderaaka-aineiden muodostavan 75% yhtiön uusiutuvien raaka-aineiden käytöstä. Samana vuonna yhtiö kertoi lopettaneensa yhteistyön tämän artikkelin yhteydessä olevissa ohjelmissa mainitun IOI Groupin kanssa, kunnes työvoiman palkkaukseen liittyvät epäkohdat saadaan kuntoon.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.