Hyppää pääsisältöön

Rytmioppia

Musiikkinotaation kaari- ja pistemerkintä. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Musiikkinotaation kaari- ja pistemerkintä. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. musiikinteoria

Nuotinluku alkaa avaimen lisäksi tahtiosoituksen lukemisesta. Sen avulla selviää tahdin pituus ja koko idea musiikin rytmittämisestä. Jos musiikissa lasketaan neljään, rytmit ovat painollisia ja painottomia aivan samalla tavalla kuin numerot ovat parittomia ja parillisia.

Rytmi koostuu peräkkäisistä nuoteista ja tauoista. Tahti sisältää arvoltaan samana pysyvän määrän rytmejä aina siihen asti, kunnes tahtiosoitus vaihtaa tahtilajin. Merkintä luetaan esimerkiksi "neljä neljäsosaa" tai "kuusi kahdeksasosaa". Tahdit rajataan pystysuuntaisilla tahtiviivoilla. Tahtiosoitus eli tahtilajimerkintä on murtoluku, joka ilmaisee ylemmällä numerollaan tahdissa olevien tahdinosien määrän ja alemmalla numerollaan tahdinosien nuottiarvon. Tahdinosia mahtuu tahtiin yleensä kaksi, kolme, neljä tai kuusi.

Kohotahti

Kohotahti tarkoittaa musiikin alkamista epätäydellisellä tahdilla. Kun vaikkapa Maamme-laulun melodia alkaa, vasta sen ensisäkeen Suomi-sanan ensimmäiselle tavulle osuu ensimmäisen täyden tahdin alku. "Oi maamme" kuuluu siis kohotahtiin.

Kohotahtirakenne Maamme-laulussa. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Kohotahtirakenne Maamme-laulussa. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. Kuva: Yle/ Tatu Tamminen maamme
Kohotahti täydennetään musiikin loppuun sijoittuvalla katkotahdilla, josta vastaavasti puuttuu kohotahdin verran nuottiarvoja.

Iskualat

Rytmeillä on musiikissa vaihtelevia painoarvoja. Rytmikokonaisuudessa sävel tai tauko on iskullinen eli painollinen, kun se edeltää jotakin iskutonta eli painotonta osaa. Yhdistelmästä käytetään nimeä iskuala.

Rytmejä voidaan tarkastella vieläkin pienempinä kokonaisuuksina, jolloin erottuu sivuiskuja yhden iskualan sisällä. Sivuiskussa on taas vastaavasti oma iskullisuus ja iskuttomuus.

Rytmit jakautuvat iskualarakenteeltaan kolmeen tyyppiin: tasajakoinen, kolmijakoinen ja vaihtojakoinen. Niistä kahdessa ensimmäisessä rytmin iskualat pysyvät koko ajan yhtä pitkinä. Vaihtojakoisessa rytmissä on vähintään kaksi eripituista, säännöllisesti toistuvaa iskualaa. Tahtilajissa 2/4 iskuala ja tahti ovat yhtä pitkä kokonaisuus. Ensin on iskullinen tahdinosa, sen jälkeen iskuton. Kolmijakoisessa rytmissä (3/4 tai 6/8) iskullista sykäystä seuraa kaksi samanpituista iskutonta sykäystä.

Synkooppi

Synkooppi tarkoittaa painollisuuden hämärtämistä niin, että kaksi samanpituista säveltä sidotaan yhteen. Sidos alkaa painottomalla tahdinosalla. Muodostuu rakenne, jossa ovat lyhyt, pitkä (tai useampi pitkä) ja lyhyt osa peräkkäin. Kun iskutuksen hämärtäminen jatkuu pitkään ja uusi iskuala alkaa "riidellä" vanhan kanssa, syntyy rytmirakenne nimeltä hemioli.

Kuuntele kolme erilaista tapaa muodostaa synkooppi.

Synkooppirytmejä. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Ääniesimerkin synkoopit nuotinnettuina. Synkooppirytmejä. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. musiikinteoria
Kahdeksasosapohjaisen triolirytmin kesto verrattuna perusrytmeihin. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Yhden iskun trioli perustuu kahdeksasosiin. Kahdeksasosapohjaisen triolirytmin kesto verrattuna perusrytmeihin. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. Kuva: Yle/ Tatu Tamminen rytmioppi

Poikkeusjaot

Rytmeillä voi olla myös poikkeuksellisia jakoja. Tasajakoisessa rytmissä pitkä sävel voidaan jakaa esimerkiksi kolmeen, viiteen tai kuuteen. Nuottikuvassa nuotit yhdistetään kaarella tai palkilla, ja poikkeusnumero kirjoitetaan kaaren tai palkin päälle tai alle. Triolirytmi merkitään puolta pienemmin nuottiarvoin kuin jaettava sävel. Kun sävel jaetaan viiteen, kuuteen tai seitsemään osaan, nuottiarvo on neljäsosa alkuperäisestä. Kun osia on kahdeksan tai enemmän, nuottiarvo on alkuperäisen kahdeksasosa.

Kvartoli ja kvintoli kolmijakoisessa ympäristössä. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Kvartoli ja kvintoli ("viisi yli kolmen"). Kvartoli ja kvintoli kolmijakoisessa ympäristössä. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. musiikinteoria
Kolmijakoisen rytmin poikkeusjakoja ovat duolit ja kvartolit sekä harvinaisemmissa tapauksissa myös kaksijakoisen rytmin kvintolit ja septolit. Duolien ja kvartolien notaatiossa käytetään joko pisteellisiä nuotteja tai poikkeusnumeroa.
  • Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa

    Millainen oli kansallissäveltäjämme lapsuus?

    Missä Janne leikki kavereineen? Miten hän selvisi ankaran piano-opettajan kynsistä? Miten Aulanko liittyy Finlandia-hymniin? Tule mukaan kulkemaan Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa. Lue ja kuuntele, millainen oli säveltäjän lapsuus 1800-luvun lopun hämäläiskaupungissa.

  • Sibeliuksen jalanjäljillä Wienissä

    Vuosi Wienissä merkitsi käännettä Sibeliuksen tuotannossa.

    Jean Sibelius jatkoi sävellysopintojaan ulkomailla, ensin Berliinissä 1889-90 ja sitten Wienissä 1890-91. Erkki Toivanen seurasi nuoren Sibeliuksen jälkiä Eurooppaan.

  • Tunnistatko soittimet?

    Testaa, tunnistatko soittimia äänen perusteella.

    Viulu vai huilu? Trumpetti vai pasuuna? Testaa, tunnistatko orkesterisoittimet äänen perusteella.

  • Orkesterikone

    Kuuntele Finlandiaa ja orkesterin soittimia.

    Orkesterikone soittaa Jean Sibeliuksen Finlandian RSO:n esittämänä. Sen avulla voit kuunnella tarkemmin eri soitinryhmiä sekä seurata kapellimestarin työskentelyä. Kannattaa varustautua kuulokkein!