Hyppää pääsisältöön

Sävelkorkeudet

Munkki Guido Arezzolainen (vas.).
Munkki Guido Arezzolainen (vas.) on länsimaisen nuottikirjoituksen isä. Munkki Guido Arezzolainen (vas.). sävelet,sävelasteikot

Sävelnimet ovat suomeksi melkein kuin aakkoset. Sävel c aloittaa aina uuden oktaavin. Puoli sävelaskelta korkeammat tai matalammat sävelet merkitään korotuksella (♯) tai alennuksella (♭). Sävelet palautetaan juurisäveliksi palautusmerkillä (♮).

Juurisävelet. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Juurisävelet. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. Kuva: Yle/ Tatu Tamminen orkesterikone
Korotettuja ja alennettuja juurisäveliä. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Korotettuja ja alennettuja juurisäveliä. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. Kuva: Yle/ Tatu Tamminen orkesterikone

Suomessa käytetään germaanisia sävelnimiä, joiden ylennetyn ja alennetun sävelen tunnukset ovat päätteet -is ja -es. Poikkeuksia ovat alennetut sävelet es, as ja b. Anglosaksisessa järjestelmässä h merkitään b:ksi.

Etumerkit voivat ilmaista korotettuja tai alennettuja säveliä joko kiinteinä tai tilapäisinä. Kiinteä etumerkintä ilmaisee musiikin sävellajin. Etumerkinnän mukaiset sävelet ovat kantasäveliä ja niiden korotetut/alennetut muunnokset muunnesäveliä. Jos säveltä halutaan korottaa tai alentaa vielä puoli sävelaskelta lisää, käytetään kaksoiskorotusta tai -alennusta.

Samannimiset sävelet toistuvat nuottiviivastolla useaan kertaan erikorkuisina. Sävelet jaetaan oktaavialoihin, jotka alkavat c:n kohdalle kirjoitetusta nuotista (c, ces, ceses, cis, cisis) ja loppuvat sitä lähinnä ylempänä olevan h:n kohdalle kirjoitettuun nuottiin (h, b, bb, his, hisis).

Oktaavialojen merkintänä käytetään ylä- ja alaindeksinumeroita sekä isoja ja pieniä alkukirjaimia.

Musiikkinotaation kaksoisalennus ja -korotus. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Musiikkinotaation kaksoisalennus ja -korotus. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. Kuva: Yle/ Tatu Tamminen orkesterikone
Nuottiviivaston oktaavialat. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi.
Nuottiviivaston oktaavialat. Vain Orkesterikoneessa käytettäväksi. Kuva: Yle/ Tatu Tamminen orkesterikone

Liiallisten apuviivojen käyttöä voidaan välttää ja nuotin luettavuutta lisätä kirjoittamalla nuotit oktaavia matalammalle tai korkeammalle. Nuotin yläpuolelle sijoitettava merkintä 8va (ottava alta) tarkoittaa, että nuotti on soitettava oktaavia korkeammalta. Nuotin alapuolelle kirjoitettu 8va tai 8vb (ottava bassa) tarkoittaa, että nuotti on soitettava oktaavia matalammalta.

  • Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa

    Millainen oli kansallissäveltäjämme lapsuus?

    Missä Janne leikki kavereineen? Miten hän selvisi ankaran piano-opettajan kynsistä? Miten Aulanko liittyy Finlandia-hymniin? Tule mukaan kulkemaan Sibeliuksen jalanjäljillä Hämeenlinnassa. Lue ja kuuntele, millainen oli säveltäjän lapsuus 1800-luvun lopun hämäläiskaupungissa.

  • Sibeliuksen jalanjäljillä Wienissä

    Vuosi Wienissä merkitsi käännettä Sibeliuksen tuotannossa.

    Jean Sibelius jatkoi sävellysopintojaan ulkomailla, ensin Berliinissä 1889-90 ja sitten Wienissä 1890-91. Erkki Toivanen seurasi nuoren Sibeliuksen jälkiä Eurooppaan.

  • Orkesterikone

    Kuuntele Finlandiaa ja orkesterin soittimia.

    Orkesterikone soittaa Jean Sibeliuksen Finlandian RSO:n esittämänä. Sen avulla voit kuunnella tarkemmin eri soitinryhmiä sekä seurata kapellimestarin työskentelyä. Kannattaa varustautua kuulokkein!

  • Testaa musiikkitietämyksesi!

    Tiedätkö mitään musiikista? Testaa itsesi!

    Tämä lyhyt mutta totinen testi kertoo, kuinka paljon tiedät musiikista, musiikin teoriasta ja soittimista. Tuloksia saat paranneltua perehtymällä Orkesterikoneen sisältöön, sillä vastaus kaikkiin kysymyksiin löytyy sieltä!