Hyppää pääsisältöön

Vanhempi, pistä itsesi jäähylle!

Marja Hintikka Live, jakso 8
Marja Hintikka Live, jakso 8 Kuva: Freeimages / Rene Asmussenfoto jakso 8

”Minä en halua pukea!” Neljävuotias pikkuprinsessa ei tosiaankaan tykkää takkinsa kuosista eikä aio siihen pukeutua. Asia on niin vakava, että kitinä alkaa voimistua, ja neiti aikoo tehdä asiansa hyvin selväksi vanhemmilleen. Kohta ollaan siinä pisteessä, että itkupotkuraivari iskee.

Kuten yleensä, kiukku ja turhautuminen purkautuvat juuri silloin, kun ei pitäisi – siis kun oikeastaan olisi jo oltava matkalla päiväkotiin. Aikuisen pinna alkaa kiristyä.

”Jos et nyt pue, et saa tänään katsoa lastenohjelmia!” Tästä lapsi joko hermostuu entisestään tai sitten yrittää niellä itkunsa vaihtelevalla menestyksellä. Joka tapauksessa aamu on molemmilta pilalla. Eikä uhkaileminen ei ole kovin tyylikäs tapa kasvattaa. Mutta onko ylipäänsä muita tapoja olemassa?

Säätele omia tunteitasi

Lapsi käyttää aikuista omien tunteidensa säätelyn apulaisena. Tunnesäätelytaidot kehittyvät yksilöllisesti, ja useimmat lapset tarvitsevat vuosien harjoittelua kyetäkseen toimimaan itsenäisesti hankalien tunteiden kanssa. Lapset saattavat hätääntyä omista tunteistaan eivätkä pysty rauhoittumaan ilman aikuisen tukea. Jos vanhempi on itse kovin vihainen tai ahdistunut lapsen hermostuessa, on vaikeaa saada lapsi rauhoittumaan.

On tärkeää, että aikuinen osaa säädellä omia tunteitaan ja sietää lapsensa harjoitteluvaiheen.

Onkin tärkeää, että aikuinen osaa säädellä omia tunteitaan ja sietää lapsensa harjoitteluvaiheen. Olemalla lapsen vaikeissa tilanteissa rauhallinen ja turvallinen aikuinen, jonka kestokykyyn pieni raivopää voi luottaa, lapsi saa arvokkaan kokemuksen siitä, että tunteet eivät ole vaarallisia.

Pistä itsesi jäähylle

Joskus rauhallisena pysyminen on vanhemmille äärimmäisen vaikeaa ja pinna kiristyy turhan herkästi. Lapsen koetellessa aikuisen hermoja aikuisen kannattaa pyrkiä tunnistamaan omia tunteitaan muun muassa seuraavien kysymysten avulla:

  • Minkälaisista tilanteista on kyse ja mitä tunteita herää?
  • Onko mahdollista ennakoida tilanteita tai hoitaa ne toisella tavalla?
  • Osaatko rauhoittaa itseäsi ajattelemalla jämäkän lempeää idoliasi tai tyyntä mielimaisemaa?
  • Voiko toinen vanhempi ottaa ohjat itselleen sinulle hankalissa tilanteissa?

Lapsi ei mene rikki, jos vanhempi suuttuu, mutta huutaminen tai raivostuminen eivät auta lasta opettelemaan tunnesäätelyn keinoja. Jos sinut siis kohtaa hyvin voimakas tunne lapsen kanssa, pistä itsesi jäähylle muutamaksi minuutiksi. Pelaa vaikka mobiilipeliä, ripusta pyykkiä tai tee jotain pientä mukavaa. Sano lapsellesi, että tarvitset hetken rauhoittuaksesi.

Kuuntele ja oikeuta tunteet!

Kun lapsella on tärkeää sanottavaa tai hänellä on voimakas tunnetila, kuuntele lastasi ja kerro hänelle, mitä juuri kuulit. Hermostumistilanteissa lapsen olisi saatava kokemus siitä, että joku kuulee ja on hänen apunaan.

Jos lapsesi kiljuu, ettei halua pukea, sano hänelle toistuvasti vastaavan intensiivisellä äänenpainolla: ”Sinä et tosiaankaan halua pukea!” Voit samalla sanoittaa lapsen tunteita puhumalla siitä, että on ikävää, että lapsesta tuntuu pahalta tai kurjalta.

Kannattaa myös kertoa lapsellesi, että asiat järjestyvät eikä ole mitään hätää. Korosta, että tästä selvitään yhdessä. Yritä osoittaa eleillä ja ilmeillä sekä äänenpainollasi, että pystyt hyvin eläytymään lapsen tunnetilaan.

Järki ei toimi silloin, kun on suuri tunne päällä.

Ei kannata odottaa, että lapsi ottaa aikuisen järkevät perustelut onkeensa ja rauhoittuu ne kuullessaan. Järki ei edes toimi silloin, kun on suuri tunne päällä. Jokaisella on oikeus myös hankaliin tunnetiloihin, ja aikuisen tulisi sallia ne lapsellaankin.

Tunteiden oikeuttamisesta huolimatta älä kuitenkaan anna lapsen rikkoa tavaroita tai satuttaa itseään tai muita tunnekuohussaan. Tällaisten tilanteiden estäminen ja niihin puuttuminen esimerkiksi lasta sylissä pitelemällä on lapsen suojaamista. Tilallekin voi antaa jotain, kuten retuutustyynyn tai silppuamislehden.

Tarjoa syliä ja lohtua harmistuneelle, ja anna lapselle aikaa rauhoittua omalla tavallaan. Ota myös huomioon yksilölliset ominaisuudet: yksi lapsi tarvitsee rauhoittuakseen aikuisen läsnäolon, toinen taas hetken omassa rauhoittumisen voimapaikassa.

Ennakoi

Lapsille arki on miellyttävintä, kun se on heidän kannaltaan ennakoitavaa. Lapsesta on mukavaa, kun hän tietää, mitä aamulla ennen päiväkotiin tai kouluun menoa tehdään ja kun nämä asiat tapahtuvat aina samassa järjestyksessä.

Harva leikki-ikäinen ymmärtää kellon päälle, joten lapsi oppii päivän kulun parhaiten, kun ruoka-ajat ja nukkumaanmenoajat ovat joka päivä suurin piirtein samassa kohdassa. Läksyille ja muille tärkeille tehtäville kannattaa luoda perheen arkeen omat hetkensä. Niin niistä on helpointa pitää kiinni.

Toisaalta vanhemman pitäisi yrittää muistaa ennakoida erilaisia menoja ja muutoksia hyvissä ajoin. Jos heti päiväkotipäivän päälle on vaikkapa lähtö sukujuhliin, lapselle kannattaa mainita asiasta jo edellisenä iltana ja uudelleen aamullakin. Monet, erityisesti pienet lapset, hyötyvät päiväohjelman strukturoinnista ja jännittävien tilanteiden ennakoinnista piirtämällä tai kuvakorttien avulla.

Vanhemman pitäisi yrittää muistaa ennakoida erilaisia menoja ja muutoksia hyvissä ajoin.

Monissa perheissä peliaikaa säännöstellään esimerkiksi puhelimen ajastimen avulla. Joillakin lapsilla on oma piirretty kalenteri, johon merkitään päiväkoti- tai koulupäivien lisäksi muita tärkeitä menoja, kuten harrastuksia ja kauppareissuja. Erityisen paljon tällaisista keinoista hyötyvät lapset, joilla on elämässään paljon muutoksia.

Aikuisen kannattaa myös pohtia, milloin lapselta kannattaa odottaa mitäkin. Kun kello on viisi iltapäivällä, lapsi on nälkäinen ja sinä väsynyt, ei välttämättä kannata lähteä yllättäen kauppaan. Jos ei ole pakko mennä rasittaviin menoihin juuri silloin, kun lapsi on kireä tai apea, odota sopivampaa hetkeä.

Toimi johdonmukaisesti

On tärkeää, että lapsi ymmärtää selkeästi, mitä häneltä odotetaan missäkin tilanteessa. Kuvien, piirtämisen ja yllättävien tilanteiden ennakoinnin lisäksi perheen säännöt kannattaa käydä säännöllisesti läpi myös vaikkapa perhepalaverissa. On tärkeää, että myös perheen alaikäisillä jäsenillä on mahdollisuus esittää kommentteja ja toiveita perheen sääntöihin.

Kouluikäinen lapsi osaa jo toimia mitä erilaisimmissa ympäristöissä, mutta leikki-iässä useimmat vielä opettelevat sitä, että erilaisissa paikoissa on eri säännöt. Jos yhdessä ympäristössä on sallittua vaikkapa hyppiä sohvalla, lapsi arvelee tämän säännön pätevän myös esimerkiksi naapurissa. Aikuiselta tarvitaan taitoa ymmärtää, minkälaisia toimintamalleja ja sääntöjä lapsella on mielessään, ja milloin lapsi tarvitsee ohjausta huomatakseen, että joka paikassa ei voi toimia samalla tavalla.

On tärkeää, että lapsi ymmärtää selkeästi, mitä häneltä odotetaan missäkin tilanteessa.

Muista myös palkita lasta johdonmukaisesti joka kerta, kun hän toimii oikein. Hyväksyvä, rauhallinen puhe on musiikkia pikku korville eli nopein ja tehokkain palaute. Voit myös askarrella eriväriset liikennevalomerkit, joiden avulla voit jatkuvasti antaa lapselle palautetta
siitä, miten hän on toiminut. Tarrataulut, tavoitetaulukot ja erilaiset palkintosysteemit antavat lapselle motivaatiota työskennellä vaikeuksiensa kanssa.

Pienet naperot ja isotkin ihmiset kaipaavat kehuja, ymmärrystä ja kokemuksen siitä, että joku tajuaa heidän mielenmaisemaansa. Lapsi ei aina tarvitse kehuja taidoistaan, vaan ennemminkin yrittämisestä ja pikkuasioista. Aika ajoin hänen pitäisi saada ihan ilman syytäkin kuulla, että hän on aina vanhempansa mielestä ihana lapsi, ihanin koko maailmassa.

Älä rankaise, mutta käytä luonnollisia seurauksia

Aikuisen olisi jaksettava pitää laatimistaan säännöistä kiinni. Uhkailu ei ole kannatettava keino eikä edes toimi, jos sääntöjen noudattamatta jättämisestä ei seuraa mitään. Rangaistusten sijaan seuraus saisi mieluiten olla luonnollinen jatkumo kyseisessä tilanteessa.

Esimerkiksi jos lapsi ei suostu tekemään lähtöä harrastukseen aikuisen ohjeen mukaan, harrastuksesta myöhästyminen tai sen jättäminen väliin myöhästymisen vuoksi ovat luonnollisia seurauksia.

Jos lapsi ei hankalana aamuna halua pukea päivävaatteita, luonnollinen seuraus on, että lapsi joutuu lähtemään päiväkotiin yöpuvussaan ja vaihtaa vaatteet vasta hoitopaikassa. Harva lapsi haluaa tehdä tätä montaa kertaa.

Seurauksen sääntöjen rikkomisesta tulisi olla kohtuullinen.

Toisaalta seurauksen sääntöjen rikkomisesta tulisi olla kohtuullinen. Lapselta ei voi missään tapauksessa vaatia samanlaista toiminnanohjausta tai taitoja kuin aikuiselta. Aikuisen on myös ymmärrettävä, että pelon tai kauhun kautta ei voi kasvattaa ketään – seurauksena on vain traumatisoitumista ja pitkäkestoisesti paha mieli.

Suomen lain mukaan kaikki väkivalta on ehdottomasti kiellettyä. Lapsia ei saa tukistaa, lyödä tai muutenkaan fyysisesti kurittaa. Se ei ole kasvatusta vaan väkivaltaa. Henkinen väkivalta on aivan yhtä tuhoisaa lapselle kuin fyysinen, joten lapsen nolaaminen, alistaminen, raju sanallinen arvostelu tai sarkasmi eivät kuulu toimivaan lastenkasvatukseen.

Tunnesäätelyn opettelu on elämänmittainen polku!

Lapsen normaaliin kehitykseen ei kuulu pelkästään puhumisen, liikkumisen ja leikkitaitojen opettelua. Myös tunnesäätelytaidot ovat yksi lapsuuden iso haaste. Kuten kävelyn opettelussa, tunnetaitojakin opetellaan askel kerrallaan, välillä horjahtaen. Pistä asiat mittakaavaan ja muista, että haasteellisten päivien jälkeen tulee taas niitä helposti sujuvia ja huippuhyviä.

Kirjoittajat:
Riikka Riihonen, LT, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri,
Suvi Laru, psykologi, psykoterapeutti (ET), opettaja
Väestöliitto ry, Vanhemmuuskeskus
Lisää perheasiaa Väestöliiton Perheaikaa.fi-sivustolla.

Lisää ohjelmasta

kylpyankalla pirunsarvet
kylpyankalla pirunsarvet Kuva: freeimages.com / Jean Froidevaux osa8
Marja Hintikka Live, vanhempien seksikoulu, vaihda asentoa
Marja Hintikka Live, vanhempien seksikoulu, vaihda asentoa vaihda asentoa
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.