Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Junalla Helsingistä Tallinnaan? 5 visiota kaksoiskaupungista

Hilla Rudanko, Laura Suominen, Lauri Laisaar, Armin Valter
Helsinki-Tallinnan juna syöksyy meren alta tunnelista Viimsissä. Havainnekuva. Hilla Rudanko, Laura Suominen, Lauri Laisaar, Armin Valter Kuva: Architects Rudanko + Kankkunen ja Novarc Group uusi talsinki

Mitä jos Helsingistä pääsisi junalla puolessa tunnissa Tallinnaan? Suomalaiset ja virolaiset arkkitehdit synnyttivät yhteisissä aivomyrskyissä viisi visiota kaksoiskaupunki Talsingista.

Vuosi on ehkä 2060. Juna syöksyy tunnelista ulos Viimsissä Tallinnan koillispuolella. Se kuljettaa päivittäin 25 000 matkustajaa Helsingin ja Tallinnan välillä. Rautatie sitoo yhteen 4 miljoonan asukkaan kaksoiskaupunkia, Talsinkia, jossa moni asia on muuttunut.

Havainnekuva kiepin heittävästä luotijunasta syntyi Uusi Talsinki -työpajassa Tallinnan arkkitehtuuribiennaalin yhteydessä. Suomalaiset Uusi kaupunki –kollektiivinarkkitehdit ja heidän virolaiset kollegansa kokeilivat talsinkilaisuutta käytännössä kahden vuorokauden ajan. He pohtivat mm. yhteistä infranstruktuuria, asumista jaetussa kaupungissa, tulevien rautatieasemien alueita, ydinkeskustan muuttumista ja merellisen Tallinnan herättämistä eloon.

Uusi Talsinki
Futudesign ja Arhitektibüroo PLUSS:n haasteena yhteinen infrastruktuuri Uusi Talsinki Kuva: Minna Joenniemi uusi talsinki
Uusi Talsinki
Viimsin kaupunginjohtaja Haldo Oravas, Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Novarc: Tunnelin suu. Uusi Talsinki Kuva: Minna Joenniemi uusi talsinki
Tallinnan arkkitehtuuribiennaali
Studio Puisto ja Yoko Alender ja Raul Kalvo.Asuminen ja työskentely kaksoiskaupungissa Tallinnan arkkitehtuuribiennaali Kuva: Minna Joenniemi uusi talsinki

Junatunnelista Helsingin ja Tallinnan välille valmistui alkuvuodesta esiselvitys, jonka mukaan se voisi olla valmis 30-40 -vuoden päästä, ja se maksaisi 9-13 miljardia.;standard. Monen mielestä tunneleista on turha puhua nykyisessä taloustilanteessa. Toisaalta vastaikään julkistettiin Talsinki-tunnelia paljon yllättävämpi ehdotus tunnelista Ruotsin ja Suomen välille.

Uusi Talsinki
Stuudio Tallinn ja Kaleidoscope Uusi Talsinki Kuva: Minna Joenniemi uusi talsinki
Luo arkkitehdit Riikka Kuitunen, Virve Väisänen ja Sweco/ Ahti Kooskora, Juhan Kangilaski
Luo arkkitehdit ja Sweco Project Luo arkkitehdit Riikka Kuitunen, Virve Väisänen ja Sweco/ Ahti Kooskora, Juhan Kangilaski Kuva: Minna Joenniemi uusi talsinki

Uusi Talsinki -työpajassa syntyi viisi visioita, joilla kannattaa mielikuvitustaan vaivata. Sillä kaksoiskaupunkilaisuus on joka tapauksessa nyt jo arkea sadoille tuhansille ihmisille, joilla on työt, koulut, kodit ja sukulaiset Suomenlahden molemmin puolin. Löydät Uusi Talsinki -visiot kokonaisuudessaan täältä.

VISIO 1: Jaettua asumista jaetussa kaupungissa

Asumista ja työskentelyä Talsingissa
Seniorille yhteisasumista Asumista ja työskentelyä Talsingissa Kuva: Studio Puisto, Yoko Alander, Raul Kalvo uusi talsinki

Mitä jos ratayhteys toisi enemmän suomalaisia asumaan Tallinnaan? Näin kysyivät Uusi Talsinki -työpajan järjestäjät työryhmältä, joka oli valinnut teemakseen asumisen ja työskentelyn kaksoiskaupungissa. Suomalaisen arkkitehtitoimisto Studio Puiston Heikki Riitahuhta ja Sampsa Palva ja heidän virolainen työparinsa, arkkitehti-kansanedustaja-ravintoloitsija Yoko Arlender ja Raul Kalvo muotoilivat kysymyksen uusiksi. Entä jos Tallinnaan tulee enemmän suomalaisia joka tapauksessa?

Talsinkilaisia on jo olemassa, kysytään heiltä!

Virolaisia asuu Helsingissä 34 000, suomalaisia Tallinnassa yli 6000, ja määrä kasvaa muun muassa it-osaajilla. Talsinkilaisia on jo olemassa, kysytään heiltä!

Työryhmä haastatteli senioria, yrittäjää, työläistä ja opiskelijaa, koska he edustivat kukin niitä ihmisryhmiä, joita Tallinna vetää jo puoleensa. Nuoren yrittäjän kannalta Tallinnan sijainti Helsingin, Pietarin ja Keski-Euroopan välillä on hyvä. Varsinkin kun tulossa on Rail Baltica, nopea raideyhteys Baltian ja Puolan läpi Berliiniin. Työryhmän haastattelema seniori kertoi muuttonsa motiiviksi uteliaisuuden. Hän on asunut Suomessa 40 samassa talossa. Nyt on aika kokeilla jotain uutta.

Studio Puisto/ Heikki Riitahuhta, Sampsa Palva & Yoko Alander ja Inphysica Technology ühismeeskond
Paljon matkustava yrittäjä voisi jakaa olohuoneensa. Studio Puisto/ Heikki Riitahuhta, Sampsa Palva & Yoko Alander ja Inphysica Technology ühismeeskond Kuva: Studio Puisto Yoko Alander, Raul Kalvo uusi talsinki
Yhteisasumista yrittäjälle
Yrittäjien yhteisasumista, pohjapiirros Yhteisasumista yrittäjälle Kuva: Studio Puisto, Yoko Alander, Raul Kalvo uusi talsinki
Tallinnan sijainti Helsingin, Pietarin ja Keski-Euroopan välillä on hyvä, varsinkin kun Rail Baltica -junarata Berliiniin rakennetaan.

Tallinnan ja Helsingin välissä elintasosurffataan molempiin suuntiin. Studio Puisto, Alender ja Kalvo huomioivat ennusteet, joiden mukaan Talsingissa kaupunkien väliset tulo- ja hintaerot tulevat tasoittumaan. Tiimi ehdotti, että eriasteiset jaetun asumisen muodot voisivat sopia kahden maan välillä liikkuville ihmisille, ja myös heidän kukkaroilleen. Yrittäjän asunnossa oma huone voi olla pienempikin, kun jaetussa olohuoneessa voi viettää aikaa kuin monitilatoimistossa. Senioria voisi kiinnostaa lomaosakemainen asuminen senioriyhteisössä, opiskelijaa uudenlaiset asuntolat ja työläistä rivitaloa.

Uusi Talsinki
Seniorille asunto lähelle satamaa,toimistusjohtajalle lähelle asemia. Uusi Talsinki Kuva: Studio Puisto, Yoko Alender, Raul Kalvo uusi talsinki

Ryhmä myös tutki Tallinnan karttaa kello kädessä. Mistä alueilta pääsisi kotiovelta tunnissa Suomeen, jos matka-aikaan lasketaan junamatkan lisäksi, turvatarkastukset ja paikallisliikenteen käyttäminen? Niille alueille rakennettaisiin lisää. He sijoittivat kartalle eri ihmistyyppien asunnot heidän suosimiensa liikenneyhteyksien mukaan. Senioriasumista tulisi lähemmäs satamaa, koska risteilyt sopivat hitaammin matkustaville. Yrittäjän kannattaa asua rautateiden risteyksessä Ülemistessä, lentokentän ja linja-autoaseman tienoilla.

VISIO 2: Lisää pyöräilyä kaupunkiin!

Uusi Talsinki
Aseman alue tulevaisuudessa. Uusi Talsinki Kuva: LUO arkkitehdit ja Sweco project uusi talsinki

Viimeisimpien suunnitelmien mukaan toteuttamiskelpoisin reitti on tämä: Tallinnan junaan hypättäisiin Helsingissä Triplassa , Pasilan uudella asemalla. Virossa rata nousisi meren alta esiin Viimsissä, mutta pääteasema on vasta Ülemistessä, raitiovaunumatkan päässä Tallinnan vanhasta kaupungista.

Swecon miehille tunnelista olisi omakohtaista hyötyä. Se nopeuttaisi heidän palaverimatkojaan Suomen konttorille.

Millainen aseman seudusta Ülemistessä tulisi ja miten uusi alue yhdistyisi vanhaan kaupunkiin? Tätä mietti LUO arkkitehdit Oulusta ja kansainvälisen rakennusalan konsernin, Swecon, tallinnalaiset arkkitehdit. Swecon miehille tunnelista olisi omakohtaista hyötyä. Se nopeuttaisi heidän palaverimatkojaan Suomen konttorille. Sweco oli tekemässä esiselvitystä tunnelista.

3+1 architects
Myös Rail Baltica tulisi Berliinistä Tallinnassa Ülemisteen. 3+1 Architects voitti arkkitehtuurikilpailun asemasta. 3+1 architects Kuva: 3+1 architects uusi talsinki

Paitsi jos Ülemisteen on hankala päästä. Alue sijaitsee Tallinnan ruuhkaisten valtaväylien varrella. Rakenteilla on parempi raitiovaunuyhteys, koska Ülemistessä sijaitsee kasvava yritysalue, uusi kauppakeskus, ja toinen on tulossa. Sen viereen on suunnitteilla uusi asuinalue. Siellä on myös Tallinnan Lennart Meri -lentoasema. Ja tulevaisuudessa nopea Rail Baltica -junayhteys päätyisi Ülemisteen. Berliini-Tallinna yhteydestä on jo allekirjoitettu sopimukset kauttakulkumaiden kesken, mutta rahoitus on yhä auki.

Ülemiste on tuulinen, rosoinen paikka. Oululais-tallinnalaisten arkkitehtien tiimi ei ehdottanut sinne monumentaalista rautatieasemaa, vaan piilottivat suunnitelmissaan aseman maan alle, ja sen päälle he rakentaisivat asumista. Löydät ryhmän vihreän vision täältä.

Uusi Talsinki
Talsinki aseman paikka Ülemistessä nyt. Uusi Talsinki Kuva: Minna Joenniemi uusi talsinki
Riikka Kuitunen, Virve Väisänen, Ahti Kooskora, Juhan Kangilaski
LUO arkkitehdit ja Sweco projectin arkkitehdit avaisivat vihreän käytävän Ülemistestä Mustamäen ohi Kadriogin kartanonpuiston läpi merelle asti. Riikka Kuitunen, Virve Väisänen, Ahti Kooskora, Juhan Kangilaski Kuva: LUO arkkitehdit ja Sweco uusi talsinki
Suomalaisarkkitehdit sohaisivat tabua.

Autoruuhkat he ohittaisivat hyppäämällä polkupyörän selkään. Helsingin tavoin Tallinna kehittää pyörätieverkostoaan. Ryhmä avaisi vihervyöhykkeen Ülemistenjärveltä Mustamäen neuvostoaikaisen lähiön ohi Kadriorgin kartanopuiston läpi meren rantaan asti. Suomalaisarkkitehdit sohaisivat tabua. Ülemistenjärvestä otetaan kaupungin juomavesi. Se on aidattu, eikä siinä saa uida. Mutta ryhmä haastoi tallinnalaiset: jos kerran on mahdollista rakentaa junatunneli meren ali, voisiko kuitenkin olla mahdollista kaataa järveä ympäröivät aidat ja ottaa se virkistyskäyttöön.

Riikka Kuitunen, Virve Väisänen, Ahti Kooskora, Juhan Kangilaski
Lisää viherkäytäviä Tallinnaan! Riikka Kuitunen, Virve Väisänen, Ahti Kooskora, Juhan Kangilaski Kuva: LUO arkkitehdit ja Sweco uusi kaupunki

VISIO 3: Syöksy tunnelista vihreille raiteille

Hilla Rudanko, Laura Suominen, Lauri Laisaar, Armin Valter
Juna nousee maan päälle Viimsissä. Tässä havainnekuvassa rata on kuvattu Tallinnasta katsottuna. Hilla Rudanko, Laura Suominen, Lauri Laisaar, Armin Valter Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Novarc Group uusi talsinki

Arkkitehtitoimisto Rudanko+ Kankkusen sekä Novarcintehtävänä oli pohtia, mitä tapahtuu meren alta nousevan tunnelin suulla Viimsissä, joka sijaitsee Tallinnan pohjoispuolella.

Syntyi talsinkilainen arkkitehtien kapina

Heidän havainnekuvissaan juna syöksyy näyttävästi tunnelista ulos kuin vuoristoradassa, kiepsahtaa ympäri ja hidastaa junan kulkua. Ryhmä sijoittaisi tavaraliikenteen ja matkustajajunat eri tasoihin, ja niiden alla risteilisivät paikallisjunat ja autotiet. Koko ratarakennelma olisi nähtävyys, viherseinän peittämä nähtävyys. Lisää visiosta täältä.

Viimsi on kasvava kaupunki Tallinnan kupeessa. Arkkitehdit haastettiin pohtimaan, kuinka tunneli vaikuttaisi sen tulevaisuuteen. He vastasivat: ei juuri mitenkään. Ryhmän mukaan junan ei kannata pysähtyä Viimsissä, eikä rataa kannattaisi vetää näin kaukaa Tallinnasta muutenkaan. Sama kritiikki toistui muidenkin työryhmien suusta. Syntyi talsinkilainen arkkitehtien kapina.

Hilla Rudanko, Laura Suominen, Lauri Laisaar, Armin Valter
Juna kiittää muun liikenteen yli matkustajat ylimmällä raiteella viherseinän suojissa. Hilla Rudanko, Laura Suominen, Lauri Laisaar, Armin Valter Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Novarc Group uusi talsinki

VISIO 4: Rautatietorilta suoraan Viru-hotellin eteen

Futudesign ja Arkitektuuribüroo PlussFutudesign ja Arkitektuuribüroo Pluss
Helsingissä asema olisi liuskekiveä ja Tallinnassa suomalaista graniittia. Kuva: Futudesign ja Arkitektuuribüroo Pluss
Mitä jos kuitenkin junalla pääsisi metromaisesti suoraan ytimestä ytimeen, Rautatientorilta Viru Keskukseen?

Mitä jos kuitenkin junalla pääsisi suoraan ytimestä ytimeen, Rautatientorilta Viru Keskukseen?

Futudesigntuli Tallinnaan tarkoituksenaan myllyttää Arhitektuuribüroo PLUSSan kanssa kaksoiskaupungin yhteistä infrastruktuuria. He päätyivät ottamaan kantaa metromaisemman ratkaisun puolesta, eli ydinkeskustat yhdistävän radan puolesta.

Rautatietunnelin kannattavuuslaskelmat perustuvat tällä hetkellä siihen, että tunnelissa kulkee tavaraliikennetta. Arkkitehdit tekivät itse selvitystyötä työpajan aikana, soittivat täsmäpuheluita. He tulivat lopputulokseen, että tavaraliikenteen siirtyminen rekkojen kyydistä raiteille vaatisi liian monta muutosta. Koillisväylän pitäisi aueta Jäämerellä, ilmastonmuutoksen nopeutua. Kiinasta tuleville rahtilaivoille tarvittaisiin uusi laivatyyppi. Norjalaisten pitäisi sitoutua kehittämään Kirkkoniemen satamaa. Lapin läpi pitäisi vetää rata.

Helsingin asema olisi virolaisesta hiekkakivestä tehty, Tallinnan asema olisi suomalaista graniittia.

Niinpä ryhmä päätyi esittämään, että Talsinki -radan pitäisi keskittyä matkustajaliikenteeseen. Silloin tavaraliikenteen vaatimaa suurta ratapihaa ei tarvittaisi Viimsiin vaan he sijoittivat Suomen henkilöliikenteen asemat Helsingissä Rautatietorille ja Tallinnassa Viru Keskuksen viereen. Ihmiset pääsisivät kuivin jaloin junalla konserttiin, ravintolaan tai palaveriin. Ja autot voitaisiin lastata junaan Pasilassa ja Männikussa.

Futudesignin ja Arkitehtibüroo Plussan havainnekuvissa Talsigin radan pääteasemat täydentäisivät toisiaan. Kupera ja kovera kohtaisivat. Erilaisuudet täydentäisivät toisiaan. Senaatintorille rakennettu asema olisi virolaisesta hiekkakivestä tehty pullea pallonpuolikas, Tallinnan kovera asema olisi suomalaista graniittia.

VISIO 5: Lisää elämää Talsingin rannoille!

Uusi Talsinki
Talsinkilaista on, että kumpikin pääkaupunki etsii merellistä identiteettiään. Uusi Talsinki Kuva: Kaleidoscope ja Stuudio Tallinn uusi talsinki

Mutta mikä on meissä yhteistä, mikä erilaista? Pitää olla syitä matkustaa kaupungista toiseen. Tätä painotti tutkija ja talsinkilainen Kristi Griŝakov esityksessään, jossa hän alusti talsinkilaisuuden ja kaksoiskaupunkien historiasta.

Arkkitehtitoimisto Kaleidoskoopinnorjalainen jäsen Silje Klepsvik ei tuntenut kaupunkien yhteistä menneisyyttä. Hän oli ensimmäistä kertaa vierailulla sekä Helsingissä että Tallinnassa. Niinpä Stuudio Tallinn vei työparinsa kaupunkikierrokselle. Ryhmän tehtävänä oli miettiä Tallinnan keskustaa. He päätyivät Tallinnassa vahvistamaan Helsingin vastarantaa.

Uusi Talsinki
Rantareitit auki. Uusi Talsinki Kuva: Kaleidoscope ja Stuudio Tallinn uusi talsinki
Uusi Talsinki
Tallinnan kolme kehää 1. vanha kaupunki 2. kulttuurilaitokset ja viheralueet 3. rata Uusi Talsinki Kuva: Kaleidoscope ja Stuudio Tallinn uusi talsinki

Ryhmä kiersi Tallinnaa ja erityisesti sen rantoja. He päätyivät myös haastamaan Talsinki-radan reitin. Mitä jos juna nousisi tunnelista ulos Naissaaressa. Puolustusvoimat on vastaikään vetäytynyt Tallinnan edustalla olevasta saaresta. Sama prosessi on käynnissä helsingissä, jossa Vallisaariavautuu yleisölle ensi kesänä.

Naissaaresta rata tulisi keskustaan jo olemassa olevalle Baltian asemalla lähemmäksi vanhaa kaupunkia. Samalla rannat avattaisiin kansalaisille. Tällä hetkellä rantaa ei pääse kulkemaan. Ryhmä halusi myös palauttaa Tallinnan edustalle vesiliikennereittejä ja elämää. Samanlainen rantojen avaaminen ja merellisen identiteetin etsiminen on käynnissä Helsingissä.

Merellinen Tallinna
Iso kuva. Merellinen Tallinna Kuva: Kaleidoscope ja Stuudio Tallinn uusi talsinki

Ihmiskokeen jälkeen

Helsinkiläiset ja tallinnalaiset arkkitehdit ovat samaa kansianvälistä arkkitehtien heimoa. Talsinkilaisuus oli luontevaa. Kävi ilmi, että tallinnalaisille arkkitehdeille Helsinki edustaa rauhaa, Tallinna rouheutta. Että virolaisista Tallinna on enemmän kylä ja Helsingissä he nauttivat kaupunkimaisuudesta. Mutta moni tunnusti, että Helsingissä tulee käytyä vähän. Katse suuntautuu etelään ja suurempiin kaupunkeihin, jos matkoille lähdetään. Laivaan he astuvat vastentahtoisesti. Juna oli eurooppalaisempi tapa matkustaa.

Työpajaan osallistunut Yoko Alender on sekä arkkitehti, että parlamentin jäsen. Äänestäisitkö parlamentissa tunnelin puolesta vai vastaan parlamentissa?

- Puolesta ja mielelläni. Kyse on siitä, kuka ottaa aloiteentekijänä vetovastuun.

LUE LISÄÄ
Esiselvitys: rautatietunneli Helsingin ja Tallinnan välille kannattaisi
Helsinkiläispoliitikot vauhdittaisivat Helsingin ja Tallinnan välistä rautatietunnelia
Etelän kuntapamput kiirehtivät Helsingin ja Tallinnan välistä rautatietunnelia

OSALLISTU

Jonni Roos ja Minna Joenniemi Helsinki ja Tallinna kuvien edessä
Jonni Roos ja Minna Joenniemi Helsinki ja Tallinna kuvien edessä Kuva: Yle / Mikko Lehtola, Erik Vierkens mikko lehtola
Tunneli - millaisen rikossarjan sijoittaisit junaradan yhdistämään kaksoiskaupunkiin Helsinki-Tallinna? Tässä Katja Ketun, Inder Harglan, Anna Laineen, Asko Künnapin, J.P. Pulkkisen ja Rein Raudin ehdotukset. Kirjoita omasi ja osallistu kilpailuun. Millainen rikos, millaiset päähenkilöt ja ensimmäinen kohtaus?

Tee-se-itse Tallinnan Taloraati

Saari Tallinnan ja Helsingin välillä
Kuva Martti Kallialan diplomityöstä Talsinki. Tunnelin rakentamisen sivutuotteena voisi syntyä maiden välille keinosaari. Saari Tallinnan ja Helsingin välillä Kuva: Martti Kalliala uusi talsinki

Demos Helsingin julkaisu kaksoiskaupunkilaisuudesta

Tallinnan arkkitehtuuribiennaalin yhteydessä järjestettiin myös kansainvälinen suunnittelukilpailu, jossa ennakoitiin itseohjautuvien autojen tulemista, ja miten se muuttaisi Tallinnan ydinkeskustaa.

Kommentit
  • Onko videopelaaminen Suomen seuraava menestystarina?

    Kilpapelaaja harjoittelee kuin kuka tahansa urheilija.

    Ilouutinen viikonlopputurnauksiin kyllästyneille futismammoille ja jääkiekkovarustekassien alle rusentuville lätkäfaijoille: myös videopelien räiskiminen on urheilua, jossa voi edetä ammattilaisuralle asti.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Avaruusromua: Musiikkia kokemuksista ja muistoista

    Millaista musiikkia syntyy toisen ihmisen muistoista?

    Millaista on elää maailmassa, joka aiheuttaa voimattomuuden tunnetta ja huolta? Millaista on elää vaaran ja uhan keskellä? Millaista musiikkia syntyy toisen ihmisen muistoista? Entä jos nuo muistot ovat surullisia ja traagisia, tai eivät ainakaan yksinomaan aurinkoisia? Juha-Matti Rautiainen sanoo albuminsa olevan kunnianosoitus yksilön persoonan ikuiselle koskemattomuudelle ympäröivän yhteiskunnan vainoista huolimatta. Musiikki on yhteinen ja vapaa tila kaikille tunteille. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri