Hyppää pääsisältöön

"Lapsen helliminen on turhaa imeltelyä" - suomalaislasten kurituksen lyhyt historia

Suomalaislasten kurituksen historia
Suomalaislasten kurituksen historia Kuva: Shutterstock kasvatus

Vastuuntuntoiset nykyvanhemmat (vaikka silmien ympärillä olisivatkin pandamaiset renkulat) tietävät, että lasta tulisi kohdella lempeästi, kunnioittavasti ja kuunnellen. Suomessa fyysinen kurittaminen oli pitkään hyväksyttyä ja kiellettiin lailla vuonna 1984. Esimerkiksi Nobel-kirjailijamme F. E. Sillanpää kammoksuisi nykyistä lempeää ja kuuntelevaa suhtautumista lapsiin.

Sotien jälkeisen talonpoikaisen Suomen sukupolvisopimusta luonnehti vielä pääsääntöisesti aikuisten ylivalta, kertoo psykologian dosentti Merja Korhonen Joensuusta.

– Kurittaminen ja nöyryyttäminen hyväksyttiin kasvatuskeinoina. Fyysinen kurittaminen kiellettiin lailla 1984. Vanhempien ja opettajien toiminnalla oli näin ollen lainsäädännöllinen pohja, eikä lapsen oikeuksista juurikaan puhuttu, huomauttaa Korhonen.

Hellimiseen ja hemmotteluun suhtauduttiin varauksellisesti - myös silloin, kun ne koskivat lapsia.

– Nobel-kirjailijamme F. E. Sillanpää (1928) ilmaisi asian hyvin suorasukaisesti todeten, että “se on imeltelyä, joka tympäisee näillä leveysasteilla”.

Autoritaarisen kasvatuksen ihanne vallitsi 1960–1970-luvuille saakka, toteaa sosiologian professori Leena Koski Itä-Suomen yliopistosta.

– Ihanteena pidettiin tottelevaista ja nöyrää, mutta samalla auttavaista ja anteliasta lasta. Tottelevaisuuden vaatimus perustui viime kädessä luterilaiseen dogmatiikkaan ajatuksena, että vanhemmat ja opettajat välittivät Jumalan tahtoa lapsen elämään, jolloin auktoriteettien totteleminen ja kunnioittaminen olivat viime kädessä Jumalan tottelemista, summaa Koski.

Ruumiillisen kurituksen hyväksyy enää harva

– Lasten ruumiillinen kuritus kiellettiin Suomen laissa vuonna 1984, toisena maana maailmassa. Ruotsissa kuritus oli kielletty vuonna 1979.
– Nykyään lasten ruumiillinen kuritus kaikissa tilanteissa on kielletty 47 maassa.
– Ennen lain voimaantuloa noin puolet suomalaisista kannatti vanhempien oikeutta kurittaa lapsiaan fyysisesti. Vuonna 2014 fyysistä kuritusta kannatti enää 15 prosenttia suomalaisista (21 % miehistä, 8% naisista).
– Kuritusta koskevat asenteet ovat muuttuneet erityisesti 2000-luvulla.
– Lapsiperheiden vanhemmat suhtautuvat ruumiilliseen kuritukseen muita kielteisemmin.
– Yleisimpiä ruumiillisen kurituksen muotoja ovat tukistaminen (25% on joskus tukistanut lastaan), sormille näpäytys (13%) ja väkivallalla uhkailu (12%). Piiskaamista ei käytännössä hyväksy enää kukaan.

Lähde: Herra Koivuniemi pantu viralta - 30 vuotta ruumillisen kurittamisen kieltämisestä. Lastensuojelun Keskusliiton kysely 2014.

Toisaalta on muistettava, että aikojen saatossa on aina ollut vanhempia, jotka ovat kunnioittaneet lapsia ja luottaneet lempeään neuvottelutekniikkaan.

Karttakepillä näpeille ja tukistuksia perään

Sosiaalisessa mediassa ja netin keskustelupalstoilla ovat suuressa äänessä ne, jotka haluavat entisaikojen kovaa kuria kouluihin. Fyysiset sanktiot olivat aikanaan arkea. Esimerkiksi karttakeppinäpäykset sormille, nurkkaan taluttaminen ja tukistaminen olivat tavallisia, kertoo kasvatustieteen professori Päivi Atjonen Itä-Suomen yliopistosta.

– Ajan saatossa pedagogiset ajatukset ja etenkin oppilaskeskeisten opetusmenetelmien lisääntyminen 1990-luvulta alkaen, ovat muuttaneet opettajan asemaa. Nykyopettaja on oppilaan kanssa tasaveroisesti ja ystävällisesti vuorovaikutuksessa oleva aikuinen, jonka tulee lunastaa uskottavuutensa muuten kuin asemaansa vedoten ja sanktioilla uhaten, toteaa Atjonen.

Rajan vetäminen oppilaan hyvän ja huonon käytöksen sekä sopimattoman ja vaarallisen käytöksen välille on tiukoissa äkkitilanteissa vaikeaa, myöntää Atjonen.

– Tarvitaan hyvää tilannetajua, malttia olla provosoitumatta esimerkiksi murrosikäisten kielenkäytön takia ja mieluiten yhteistyötä samaan tilanteeseen ripeästi hankitun kollegan kanssa.

Mikäli kuri on kotona äärikovaa, heijastuu se kielteisesti myös koulumaailmaan, uskoo professori.

– Aika ajoin paljastuu, että vaikkapa oppilaan huono arvosana kokeesta voi johtaa ankariin toimiin kotona fyysisestä kurittamisesta ja kotiarestista erilaisten palkkioiden ja oikeuksien pidätykseen. Se on omiaan lisäämään koeahdistusta, mikä edelleen heikentää kokeenaikaista suoritumista ja johtaa taas huonoon numeroon - ja näin kierre on valmis, luettelee Päivi Atjonen.

Nykyisin väkivaltaa ei pidä hyväksyä

Autoritaarinen kasvatustyyli, vaikka ilman väkivaltaakin, on lapselle kuin vankila. Siellä kasvaminen omaksi persoonakseen ei ole helppoa.

Jos autoritaariseen kasvattamiseen yhdistyy vielä väkivalta, on tie nykykäsityksen mukaan varsin tuhoisa. Kaikilla palaa joskus hermo, ja umpiväsyneenä ylilyöntien riski kasvaa. Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki tietää, että väkivalta voi jatkua sukupolvelta toiselle, ellei tietoisesti yritä pyristellä irti väkivallan kierteestä ja hae siihen apua.

– Jos tunnistaa itsessään vanhempana toimimattomia tai haitalliseksi kokemiaan kasvatusmalleja, on jo siirtynyt yhden merkittävän askeleen vanhemmuudessaan eteenpäin. Silloin on tullut tietoiseksi omasta tavastaan toimia ja kyseenalaistaa lapsen kannalta huonoja käytäntöjä, rohkaisee Pajamäki epäonnistuneiksi itsensä kokevia vanhempia.

Apua voi hakea muun muassa perheneuvoloista. MLL:n vanhempainpuhelimessa ja netissä voi keskustella kaikista vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä maksuttomasti ja luottamuksellisesti.

Toimittaja: Janne Ahjopalo

Lisää ohjelmasta

kylpyankalla pirunsarvet
kylpyankalla pirunsarvet Kuva: freeimages.com / Jean Froidevaux osa8
Marja Hintikka Live, vanhempien seksikoulu, vaihda asentoa
Marja Hintikka Live, vanhempien seksikoulu, vaihda asentoa vaihda asentoa
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.